Hankkeen tavoite
Tavoitteena on luoda positiivista ja osallistavaa toimintakulttuuria yläkouluissa kehittämällä oppilaiden ja opetushenkilökunnan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Hanke pyrkii vähentämään kiusaamista, vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja edistämään hyvinvointia, minkä lisäksi oppilaiden kouluun kiinnittyminen lisääntyy. Hankkeella pyritään erityisesti ehkäisemään kiusaamista ja väkivaltaa, vahvistamaan oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja, tukemaan opetushenkilöstön osaamista tunne- ja vuorovaikutusasioissa sekä edistämään kouluyhteisön hyvinvointia ja oppilaiden kouluun kiinnittymistä.
Kohderyhmä
Hankkeen kohderyhmänä on yläkoulujen opetushenkilöstö, etenkin luokanohjaajat/luokanvalvojat, aineenopettajat, rehtorit ja oppilaat. Painotus on erityisesti opettajien ammatillisen osaamisen vahvistamisessa ja oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen tukemisessa.
Miksi hanke tarvitaan?
Yläkouluvaihe on nuorten kehityksessä kriittinen jakso, jolloin tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu. Tässä iässä kiusaaminen, väkivalta ja kouluyhteisön ristiriidat voivat kärjistyä, mikä vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin ja oppimiseen. Tutkimusperustaiset, systemaattiset menetelmät ovat välttämättömiä, jotta kiusaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti ja oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja voidaan vahvistaa. Lisäksi opettajilla on tarve saada konkreettisia työkaluja haastavien tilanteiden käsittelyyn ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiseen yläkoulussa.
Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tuoda keskustelevia työtapoja yläkoulun työyhteisöön, jotta koulun henkilöstö voi tehokkaammin tukea oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä kouluyhteisössä. Keskustelevat työtavat luovat tilaa vuoropuhelulle, lisäävät ymmärrystä eri näkökulmista ja parantavat henkilöstön välistä yhteistyötä. Pyritään luomaan yhteinen pedagoginen linja.
Hankkeen hyödyt
Oppilaille
- Paremmat tunne- ja vuorovaikutustaidot.
- Kiusaamisen ja väkivallan väheneminen.
- Yhteisöllisyyden ja kouluun kuulumisen kokemuksen vahvistuminen.
- Menetelmien paremman hyväksyttävyyden ansiosta niiden vaikutus on syvempi ja pitkäkestoisempi.
Opettajille
- Konkreettiset työkalut tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiseen.
- Parempi kyky käsitellä konflikteja ja tukea oppilaiden hyvinvointia.
- Konkreettista palautetta uusista toimintatavoista, mikä tukee niiden käyttöönottoa ja kehittämistä.
Kouluyhteisölle
- Positiivisempi toimintakulttuuri ja hyvinvoinnin lisääntyminen.
- Tietoon perustuvia työkaluja, jotka on testattu ja hyväksytty käytännössä.
Hankkeen sisältö ja toteutus
Kehittämistyön tavoitteet:
- Yhteispelin toimintatapojen soveltaminen yläkoulun rakenteeseen ja uusien työtapojen kehittäminen
- aineenopettaja tarkastelee nuoren elämää kokonaisuutena; kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta
- aineenopettaja käyttää työssään nuorten keskinäistä vuorovaikutusta ja tutustumista edistäviä työtapoja
- aineenopettaja havaitsee ja ymmärtää, miten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen vaikuttaa nuoren elämään nyt ja tulevaisuudessa
- huoltajalla on mahdollisuus vaikuttaa nuoren koulunkäyntiin ja tulla kuulluksi nuoren koulunkäyntiin liittyvissä asioissa
- nuoren tunne- ja vuorovaikutustaidot vahvistuvat ja hän ymmärtää niiden merkityksen
- nuori pääsee arvioimaan eri toimintatapojen toimivuutta ja sopivuutta koulun arjessa
- rehtori havaitsee ja ymmärtää, miten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen vaikuttaa nuoren elämään nyt ja tulevaisuudessa
- rehtori ymmärtää ja arvioi Yhteispelin työyhteisön työtapoja
- “Yhteispeli yläkoulussa” – materiaali
Hankkeeseen sisältyvät koulutuskokonaisuudet
- Rehtoreiden koulutus (3 päivää) 6 x 45 min/pv, kaksi kouluttajaa
- Kouluyhteisön johtaminen ja toimintakulttuurin kehittäminen tunne- ja vuorovaikutustaitojen näkökulmasta.
- Muutosprosessien johtaminen ja Yhteispelin menetelmien jalkauttaminen osaksi koulun arkea.
- Rehtorit saavat tukea koulun kehittämisprosessin johtamiseen sekä hyvinvoivan kouluyhteisön luomiseen. Koulutettavat Yhteispelin toimintatavat ovat esimerkiksi YS- ajan suunnittelu, koulun kehittäminen, työyhteisökokous, pikkukurssit ja huoltamo, joita kehitetään edelleen yläkoulun toimintaympäristöön soveltuviksi. Rehtorit saavat lisäksi omalla koululla toteutettavien työyhteisökoulutuspäivien aikana lisäkoulutusta muutoksen johtamiseen ja työyhteisön toimintatapojen aloittamiseen. Kultakin koululta rehtorikoulutuksiin voi osallistua rehtorin lisäksi yhdestä kahteen opettajaa, ja he yhdessä suunnittelevat koulunsa työyhteisön koulutustoimintaa.
- Opettajien koulutus (3 päivää) 6 x 45 min/pv kaksi kouluttajaa
- Käytännön menetelmät oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiseen.
- Kodin ja koulun yhteistyön parantaminen.
- Opettajien koulutuksissa koulutetaan hankkeessa mukana olevien koulujen opettajia ja koulut voivat lähettää koulutukseen noin 5 opettajaa/koulu (opettajaryhmän koko maks. 25 opettajaa). Opettajakoulutuksissa koulutetaan ja kehitetään yhdessä osallistuvien koulujen kanssa käytännönläheisiä toimintatapoja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiseen sekä sujuvaan kodin ja koulun yhteistyöhön. Opettajien toiminnallisissa koulutuksissa koulutetaan uusia toimintatapoja oppilaiden ja vanhempien kanssa työskentelyyn. Koulutettavat Yhteispelin toimintatavat ovat esimerkiksi tutustumistapaaminen, vanhempainilta, luokkapiiri, teen itse ja teemme yhdessä, joita kehitetään edelleen yläkoulun toimintaympäristöön soveltuviksi. Opettajat saavat lisäkoulutusta kouluilla järjestettävien työyhteisökoulutusten yhteydessä uusien toimintatapojen käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä ja työnsä reflektoinnissa.
- Työyhteisökoulutukset kouluilla (3 kertaa) yksi kouluttaja
- Vuorovaikutteiset ja osallistavat työtavat kouluyhteisön hyvinvoinnin tukemiseksi.
- Käytännön toimintamallien juurruttaminen työyhteisön arkeen.
- Työyhteisökoulutuksissa keskitytään opetushenkilökunnan keskinäiseen toimintaan, työssä oppimiseen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen. Työyhteisökoulutuksiin voivat osallistua kaikki koulun opetushenkilökuntaan kuuluvat aikuiset. Koulutukset ovat toiminnallisia ja niissä kehitetään ja koulutetaan työyhteisölle yhteiseen työskentelyyn ja työssä oppimiseen suunniteltuja Yhteispelin toimintatapoja esimerkiksi työyhteisökokous, huoltamo ja pikkukurssit, joita kehitetään edelleen yläkoulun toimintaympäristöön soveltuviksi. Kunkin koulutuskerran jälkeen työyhteisö käyttää koulutettua toimintatapaa yhteisessä työskentelyssään ja työskentelyssä esille tulleisiin pulmiin ja oivalluksiin palataan seuraavalla koulutuskerralla kouluttajajohtoisesti. Koulutuspäivien aikana uusia toimintatapoja luokissaan kokeilleet opettajat kertovat kollegoilleen toimintatapojen aloittamiseen liittyvistä kokemuksista ja innostavat muitakin kokeilemaan uudenlaista toimintaa. Koululla pidettävät koko opetushenkilökunnan koulutukset ovat pituudeltaan 2h. Samana päivänä on varattu 60 min kouluttajatapaaminen rehtoreille ja 60 min opettajien koulutuksiin osallistuville opettajille, jossa he saavat tukea uusien toimintatapojen käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä.
Yhteispeli -koulutuksissa kouluttavat:
Sari Alanen, luokanopettaja
Paula Albacka, aineenopettaja
Minna Mustakallio-Sorvari, varhaiskasvatusyksikön johtaja
Tiina Ojala, luokanopettaja, opinto-ohjaaja ja yliopistolehtori
Jenni Toivonen, erityisopettaja
Kouluttajat ovat olleet mukana OKM:n rahoittamassa Yhteispelin kehittämis- ja tutkimustoiminnassa ja toteuttaneet Yhteispelin toimintatapoja vuosien ajan sekä omien oppilaidensa että työyhteisöjensä kanssa. He ovat lisäksi käyneet Yhteispeli -kouluttajan 6 viikon perehdytyskoulutuksen. Kouluttajat ovat kouluttaneet Yhteispelin sisällöistä NMI:n koordinoimissa Yhteispeli -koulutushankkeissa vuodesta 2016 alkaen yhteensä 160:lle koululle.
Yhteispeli-kouluttajilla, jotka ovat olleet kehittämässä alkuperäistä Yhteispeli -menetelmää ja osallistuneet sen tutkimus- ja kehittämistyöhön, on korvaamatonta tietoa menetelmästä ja sen kehittämisestä ja siten keskeinen rooli menetelmän kehittämisessä yläkouluun ennen koulutuskokonaisuuden alkua, sen aikana toimintatapojen kehittämisessä yläkouluun ja koulutuskokonaisuuden jälkeen toimintatapojen arvioinnissa sekä oppaan kirjoittamisessa.
Tutkimus
Hankkeeseen sisältyy tutkimus, jossa arvioidaan Yhteispelin yläkouluun kehitettävien uusien ja alakoulusta sovellettavien toimintatapojen toimivuutta, opettajien ja oppilaiden käyttökokemusten ja menetelmän hyväksyttävyyden kautta.
Tavoitteet tutkimuksen myötä:
- Vahvistaa uusien toimintatapojen tutkimusperustaisuutta.
- Parantaa opettajien ja oppilaiden sitoutumista menetelmiin osoittamalla niiden käytännön toimivuus.
- Luoda pitkäkestoisia toimintamalleja, jotka pohjautuvat sekä tutkimustietoon että kouluyhteisöjen kokemuksiin.
Lisäys toimintaan:
- Tutkimus integroidaan koulutuskokonaisuuksiin ja kouluyhteisön toimintaan siten, että opettajien ja oppilaiden osallistuminen on vaivatonta.
Hankkeen hyödyt tutkimuksen myötä
- Opettajille: Konkreettista palautetta uusista toimintatavoista, mikä tukee niiden käyttöönottoa ja kehittämistä.
- Oppilaille: Menetelmien paremman hyväksyttävyyden ansiosta niiden vaikutus on syvempi ja pitkäkestoisempi.
- Kouluyhteisölle: Tietoon perustuvia työkaluja, jotka on testattu ja hyväksytty käytännössä.
Seuranta ja arviointi tutkimuksen tukemana
Kysely- ja haastattelutulokset raportoidaan sekä koulu- että hankekohtaisesti. Tuloksia verrataan terveyskyselyyn, jotta hankkeen vaikuttavuus voidaan osoittaa konkreettisesti.