Kouluilla on tarve yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja tukeville toimintatavoille
Niilo Mäki Instituutti on toteuttanut Opetushallituksen rahoituksella Yhteispeli -koulutusta vuodesta 2016 alkaen. Yhteispelin tavoitteena on lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen, koko kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistaminen sekä koulutyötä kuormittavien ongelmien ennaltaehkäisy. Haastattelimme Yhteispeli-kouluttajaa Tiina Ojalaa, mikä Yhteispelistä tekee kouluille ajankohtaisen ja mitä annettavaa Yhteispelillä on kouluille. Ojala on ollut mukana menetelmän kehittämishankkeessa, kouluttanut vuosia Yhteispeli-menetelmästä ala- ja yhtenäiskouluja ja toteuttaa menetelmän toimintatapoja myös omassa työssään opettajana.
Mikä Yhteispelistä tekee juuri nyt ajankohtaisen?
Poikkeusaikojen jälkeen on noussut esille erityisesti tarvetta toimintatavoille, jotka tukevat koulun aikuisten yhteistä työskentelyä. Kun toimitaan jälleen yhdessä saman katon alla, joudumme pohtimaan, miten vuorovaikutamme rakentavalla tavalla ja miten käsittelemme arjen haasteita yhdessä.
Opettajat kertovat, että heillä on kohtaamisvajetta aikuisyhteisössä. Meidän tulisi miettiä, miten saamme kaikkien työtekijöiden äänen kuuluviin. Vain yhdessä tekemällä koulutyö pyörii, enää yksin työskentelemällä ei pärjää. Koulujen koko on myös kasvanut ja saman työyhteisön henkilökunta saattaa työskennellä useammassa eri toimipisteessä. Yhteiselle tutustumiselle on siis tarvetta. Kouluilla pohditaankin, miten toimimme samansuuntaisesti, mutta toisaalta oman toimipisteen perinteet huomioiden.
Suomalaiset hyvän koulutason omaavat opettajat pystyvät muokkaamaan työotettaan pienillä muutoksilla lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja tukevampaan suuntaan. Tällainen oman opetuksen “tuunaaminen” vaatii aikaa ajatella ja pohtia opetusta yhdessä kollegojen kanssa. Koulutuksissa ja kouluille suuntautuvissa kouluvierailupäivissä opettajat ovatkin päässeet pohtimaan opetustaan ja oppilaiden ohjausta eri näkökulmista. Yhteinen suunnittelu, keskustelu ja kokemusten vaihtaminen ovatkin olleet koulutusprosessin pidetyimpiä ja tarpeellisimpia osa-alueita.
Mitä annettavaa Yhteispelillä on kouluille?
Yhteispelin yhtenä tavoitteena on työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen. Miten voimme pitää omasta työssä jaksamisestamme huolta tai tukea työkaveria haastavissa tilanteissa. Yhteispeli vastaa myös rehtoreiden tarpeeseen jaettuun johtajuuteen ja tarjoaa tukea YS-ajan organisointiin. Millaiset rutiinit luomme YS-ajan käyttöön, kun olemme palanneet takaisin tavalliseen arkeen ja miten opettajien kokemaan kohtaamisvajeeseen voidaan vastata YS-ajan organisoinnilla. Monilla kouluilla pohditaan myös sitä, miten isoissa työyhteisöissä kannattaa organisoida YS-aikaa niin, että se hyödyttää sekä koulun johtoa että työntekijöitä.
Yhteispelin toimintatavoilla tuetaan lasten hyvinvointia. Suurella osalla lapsista asiat ovat hyvin, mutta jokaisessa luokassa on nykyään paljon myös avuntarvitsijoita. Onkin tärkeää pohtia, miten voimme pitää mukana kaikki luokan oppilaat luokan toiminnassa. Lapsilla on myös kova aikuisen tarve, lapset janoavat tulla kohdatuksi ja kuulluksi. Yhteispelin toimintatavoilla tätä voidaan opettaa myös niin, että oppilaiden kyky kohdata toisensa vahvistuu.
Yhteispeli tarjoaa tukea myös vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vanhemmat tarvitsevat lasten kehittymisen tukemisessa apua ja samoin myös koulujen väki tarvitsee huoltajien apua oppilaiden koulun käynnin tukemisessa.
Opetushallituksen rahoitus Yhteispeli-koulutushankkeille on mahdollistanut, että tämä OKMn ja THLn yhteistoimin kehittämä työtapa on saanut jalkautua. Ilman OPH:n tukea se ei olisi ollut mahdollista. Kiitollisia olemme myös kouluille ja opettajille, jotka ovat ottaneet menetelmät työkaluikseen ja niille, jotka yhä malttavat odottaa pääsyä mukaan Yhteispelikoulutuksiin, Ojala toteaa.
Lisätietoa Yhteispeli-koulutuksista löydät sivulta: https://koju.nmi.fi/yhteispeli-koulutukset/