LENE2-tutkimushanke
LENE-menetelmä
LENE-menetelmän uudistamisen tausta ja tarve
LENE 2 -kokonaishanke
LENE2-pilottitutkimus: menetelmän sisältöjen uudistaminen
Pilottitutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset
Pilottitutkimuksen toteuttaminen
Hankkeen aikataulu
Yhteistyöverkosto ja yhteystiedot
Tiedotteet terveydenhoitajille ja huoltajille ja tietosuojaseloste
LENE2-tutkimushanke
LENE – Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arviointimenetelmä (Valtonen ym., 2007) on tutkimusperustainen työkalu neuvolan ikäkausitarkastuksiin 3-, 4-, 5- ja 6-vuotiaana. Menetelmä on käytössä yli 90 %:ssa Suomen neuvoloista. LENE kattaa laaja-alaisesti lapsen kehityksen osa-alueita, kuten näkö- ja kuulohavainnot, karkea- ja hienomotoriset taidot, vuorovaikutuksen, tarkkaavuuden, puheen tuottamisen ja ymmärtämisen, hahmottamisen sekä ikäkausittaiset lukivalmiudet.
Neuvolatyössä kertynyt kokemus, tuore terveydenhoitajille suunnattu käyttäjäkysely (Niilo Mäki Instituutti, 2024) sekä tällä vuosituhannella tehty tutkimus osoittavat, että on selkeä tarve päivittää menetelmä vastaamaan 2020-luvun lapsiperheiden ja neuvolatyön tarpeita. Lapsiperheiden kieli- ja kulttuuritaustat ovat moninaistuneet, neuropsykiatristen haasteiden tunnistamiseen kaivataan varhaisempia ja tarkempia keinoja, ja menetelmän arviointikriteerien tulkinnassa, hoitopoluissa sekä tiedonsiirrossa on alueellisia eroja.
LENE2-hankkeessa LENE-menetelmän sisältöjä uudistetaan vastaamaan edellä kuvattuihin haasteisiin. Ensimmäisessä vaiheessa (2026–2027) keskitytään LENE-menetelmän sisältöjen, arviointikriteerien ja käytettävyyden uudistamiseen. Pilottitutkimuksessa kerätään tietoa uudistettujen osioiden toimivuudesta niitä käyttävien terveydenhoitajien näkökulmasta. Uudistettuja sisältöjä verrataan menetelmän edelliseen versioon, jotta voidaan varmistaa, että ne ovat käyttökelpoisuudeltaan vähintään yhtä toimivia ja luotettavia kuin aiemmat.
Esipilotti- ja pilottiaineisto kerätään kahdelta hyvinvointialueelta (Hyvaks, Pirha) siten, että kukin tutkimukseen osallistuva terveydenhoitaja käyttää asiakastyössä yhtä uudistettua osiota vanhan menetelmän kanssa rinnakkain. Esipilotissa syksyllä 2026 arvioidaan pilotointiprosessin toimivuutta ja ajankäyttöä muutaman terveydenhoitajan (n = 6 terveydenhoitajaa/hva) antaman palautteen avulla. Esipilotti toteutetaan 4-vuotistarkastusten yhteydessä. Varsinaisen pilottitutkimuksen eli käyttäjätutkimuksen (2027-2028) tavoitteena on arvioida menetelmän käytettävyyttä 3-, 4-, 5- ja 6-vuotiaiden ikäkausitarkastuksissa. Käyttäjätutkimuksessa kustakin uudistetusta osiosta kerätään sadan lapsen aineisto kummaltakin hyvinvointialueelta (n = 100/osio/hva/ikäryhmä) niistä ikäryhmistä, joiden pilotoinnista sovitaan yhdessä hyvinvointialueen kanssa. Käyttäjätutkimuksesta saatavien tulosten perusteella uudistettu menetelmä hiotaan ja viimeistellään julkaisukuntoon.
Pilottitutkimuksen tulokset palvelevat erityisesti varhaista tuen tarpeen tunnistamista ja tuen käynnistämistä. Kun tunnistaminen tarkentuu, resursseja voidaan kohdentaa tarkemmin lisätutkimusta ja tukea tarvitseville, ja vastaavasti arviointia voidaan keventää niiden lasten osalta, joiden kehitys etenee ikäodotusten mukaisesti.
LENE-menetelmä
LENE – Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arviointimenetelmä (Valtonen ym., 2007) kattaa laaja-alaisesti kehityksen osa-alueita, kuten näkö- ja kuulohavainnot, motoriset taidot, vuorovaikutuksen, puheen tuottamisen ja ymmärtämisen, hahmottamisen sekä lukivalmiudet ikäkausittain. Menetelmä on suunnattu muun muassa terveydenhoitajien, lääkärien, puheterapeuttien, toimintaterapeuttien ja psykologien käyttöön, ja se toimii myös yhteistyön välineenä neuvolan, varhaiskasvatuksen ja perheiden välillä.
LENE kehitettiin 1990-luvulla, ja se on vakiintunut osaksi suomalaista neuvolatyötä: THL suosittelee sen käyttöä neuvolan ikäkausitarkastuksissa 3-, 4-, 5- ja 6-vuotiaana (THL, Neuko-tietokanta; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2016; 2023), ja menetelmää käytetään yli 90 %:ssa neuvoloista. Korvaavia, yhtä laajasti käytettyjä ja validoituja menetelmiä ei tällä hetkellä ole.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet LENE-menetelmän kykenevän luotettavasti tunnistamaan kehityksen viiveitä varhaisessa vaiheessa sekä ennustamaan mm. myöhempiä oppimisvaikeuksia ja tunne-elämän ongelmia (Bamberg, 2020; Mustonen ym., 2000; Pakarinen ym., 2016; Mäki ym., 2010; 2017; Valtonen ym., 2000; 2004; 2007; 2009). Neuvolatyössä kertynyt kokemus, terveydenhoitajille suunnattu käyttäjäkysely (Niilo Mäki Instituutti, 2024) sekä viimeaikainen tutkimus osoittavat kuitenkin selkeää tarvetta menetelmän päivittämiselle ja arviointikokonaisuuden kehittämiselle.
LENE-menetelmän uudistamisen tausta ja tarve
LENE-menetelmän uudistamistarpeet nousevat useista ajankohtaisista muutoksista suomalaisessa lapsi- ja perhepalveluissa sekä terveydenhuollossa. Lasten neuropsykiatristen haasteiden tunnistamisen tarve, monikielisten perheiden määrän nopea kasvu sekä tarve käyttää terveydenhuollon resursseja entistä tehokkaammin korostavat, että menetelmän tulee tukea nykyisiä ja tulevia arvioinnin ja tuen tarpeita. Tarvitaan arviointiväline, joka tunnistaa varhaisia kehityksen poikkeamia tarkasti ja yhdenmukaisesti, huomioi kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden sekä tukee resurssien oikea-aikaista kohdentamista.
Lasten neuropsykiatristen haasteiden yleistyminen. Neuropsykiatristen haasteiden (esim. autismikirjo, ADHD) esiintyvyys on kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi ADHD-diagnoosien yleisyys erityisesti alle 12-vuotiailla on kaksinkertaistunut lyhyellä aikavälillä vuosina 2015–2020 (Westman ym., 2025, ks. myös Auro ym., 2024). Samankaltainen suunta näkyy autismikirjon diagnoosien kasvussa (Jensen de López & Thirup Møller, 2024). Tämä vahvistaa tarvetta ajantasaistaa varhaisen tunnistamisen menetelmiä.
Monikielisten perheiden määrän kasvu. Äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien määrä on kuusinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta ja on nyt jo lähes 11 % väestöstä (Tilastokeskus, 2025). Arviointimenetelmissä on tärkeää huomioida kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden vaikutukset. LENE2:ssa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota kielellisten taitojen arvioinnin soveltuvuuteen monikielisille lapsille, sekä kuvituksen ja käsitteistön kulttuurisensitiiviseen tarkasteluun.
Kriteerin tulkinnanvaraisuus ja hoitopolkujen vaihtelu. Keräämämme aineisto (Niilo Mäki Instituutti, 2025) osoittaa, että LENE-menetelmän arviointikriteereissä on terveydenhoitajien antaman palautteen (Niilo Mäki Instituutti, 2024, Niilo Mäki-institutet, 2024) mukaan tulkinnanvaraisuutta erityisesti lievän ja selvän kehityshaasteen välillä. Kriteerien selkeyttäminen auttaa erottamaan, milloin kehitystä on syytä arvioida tarkemmin esimerkiksi erikoissairaanhoidossa ja milloin riittää, että kehitystä seurataan ikäkausitarkastuksissa. Seulonnan tarkkuutta parantamalla voidaan sekä parantaa varhaista tunnistamista ja tuen kohdentamista sekä tuottaa kustannushyötyjä.
LENE 2 -kokonaishanke
Edellä kuvattujen kehittämistarpeiden pohjalta Niilo Mäki Instituutti haluaa uudistaa yhdessä laajan asiantuntijaverkoston kanssa LENE-menetelmän vastaamaan 2020-luvun lapsiperheiden ja neuvolatyön tarpeita. LENE2-hankkeen tavoitteena on parantaa neurologisten oireiden varhaista tunnistamista, selkeyttää arviointia, edistää monikielisten ja kulttuurisesti monimuotoisten lasten huomioimista arvioinnissa sekä vahvistaa hoitopolkua. Tavoitteena on, että jokainen lapsi saa oikea-aikaisesti tukea kehitykseensä – riippumatta kielestä, kulttuuritaustasta tai asuinpaikasta. LENE-menetelmä uudistetaan kolmella virallisella kotimaisella kielellä (suomi, ruotsi, pohjoissaame).
Kuvassa 1 esitetään kokonaishankkeen keskeiset osahankkeet: LENE-menetelmän sisältöjen uudistaminen, tiedonsiirron yhtenäistäminen ja tehostaminen varhaiskasvatuksen, huoltajien ja neuvolan välillä sekä hoitopolun tukeminen LENE-arvioinnin jälkeen. Kokonaishanke kuvataan tarkemmin myös hankkeen verkkosivulla: koju.nmi.fi/lene2. Tämä tutkimussuunnitelma koskee erityisesti uudistamishankkeen pilotointivaihetta, jota kuvataan alla tarkemmin.
Kuva 1. LENE 2 -uudistamishanke. Keskeiset kehittämis- ja tutkimusteemat on merkitty punaisella värillä.
LENE2-pilottitutkimus: menetelmän sisältöjen uudistaminen
LENE-menetelmässä uudistettavat sisällöt
LENE2:ssa uudistetaan erityisesti osioita, jotka liittyvät neuropsykiatristen oireiden, kielellisten vaikeuksien ja oppimisvalmiuksien puutteiden seulontaan. Pilottitutkimuksessa keskitytään erityisesti uudistettujen osioiden käytettävyyden ja luotettavuuden tutkimukseen. Muut osiot on todettu luotettaviksi jo aiemmissa tutkimuksissa (Bamberg, 2020; Mustonen ym., 2000; Pakarinen ym., 2016; Mäki ym., 2010; 2017; Valtonen ym., 2000; 2004; 2007; 2009). Olemme jo koonneet noin 70 asiantuntijaa kattavan verkoston, jonka sisällöllistä asiantuntemusta eri neurologisista oireista hyödynnämme LENE-menetelmän sisällön ja kriteerien uudistamisessa.
Sisällöllisessä uudistamisessa painottuvat:
- Neuropsykiatristen haasteiden seulonta. LENE2 huomioi laajemmin tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja vuorovaikutuksen haasteita ja tukee ADHD- ja autismikirjon riskien varhaista tunnistamista ja tukeen ohjautumista.
- Kulttuurisensitiivisyyden ja saavutettavuuden parantaminen. LENE2:ssa kiinnitetään erityistä huomiota kielellisten taitojen kehityksen arvioinnin soveltuvuuteen monikielisille lapsille. Arviointimateriaalit laaditaan helposti ymmärrettäväksi, ja kuvitus ja käsitteistö laaditaan kulttuurisensitiivisyys huomioiden.
- Monikielisyyden huomioiminen. Uudistuksessa vahvistetaan monikielisten lasten arvioinnin luotettavuutta ja arviointimateriaalin ja -kriteerien kulttuurisensitiivisyyttä. Pilottiin pyritään ottamaan mukaan alueita, joissa monikielisten osuus on mahdollisimman suuri, jotta päästään tarkastelemaan, miten materiaali toimii eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten arvioinnissa.
- Kriteerien selkeyttäminen. LENE2:n kriteerejä ja tulkintaohjeita selkeytetään niin, että ne ohjaavat entistä selkeämmin jatkotoimia. Arviointikriteerit päivitetään tutkimusnäytön pohjalta, ja tulkintaa helpotetaan selkein esimerkein. Selkeät kriteerit tukevat arvioinnin yhdenmukaisuutta ja luotettavuutta, mikä puolestaan tehostaa varhaista tunnistamista ja selkeyttää hoitopolkua.
- Oppimisvalmiuksien näkyväksi tekeminen. 5 – 6 -vuotiaita koskevassa pilottitutkimuksessa tarkennetaan lukivalmiuksien arviointia ja lisätään materiaaliin matemaattisten valmiuksien arviointiosiot. Tämä tukee oppimisen vaikeuksien varhaista tunnistamista, ennaltaehkäisyä ja tuen oikea-aikaista suunnittelua jo ennen kouluikää.
Pilottitutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset
Esipilottitutkimuksen tavoitteena on huolehtia, että pilotointiprosessi toimii mahdollisimman jouhevasti.
Esipilotin tutkimuskysymykset ovat:
1. Miten tutkimuksen ohjeistus toimii ja kuinka sitä voidaan parantaa?
2. Mahtuuko tutkimus sille suunniteltuun aikaraamiin?
3. Millaisilla käytännöillä tutkimusta voidaan sujuvoittaa (esim. lomakkeiden täyttäminen, kerääminen, säilyttäminen ja lähettäminen)?
Pilottitutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa uudistettujen LENE2-osioiden toimivuudesta sitä käyttävien terveydenhoitajien näkökulmasta. Lisäksi uudistettuja sisältöjä verrataan menetelmän edelliseen versioon, jotta voidaan varmistaa niiden käyttökelpoisuus ja luotettavuus.
Pilotti/Käyttäjätutkimuksen tutkimuskysymykset:
1. Kuinka käytettäviä ja toteutuskelpoisia uudistetut LENE2-osiot ovat neuvolatyössä?
2. Vastaavatko uudistetut osiot ajankäytöltään, kuormittavuudeltaan ja selkeydeltään nykyistä menetelmää?
3. Kuinka hyvin uudistetut kriteerit ohjaavat jatkotoimia verrattuna nykyiseen LENEen?
4. Miten lasten suoriutuminen uudistetussa osiossa vertautuu vanhaan osioon sekä lapsesta saatuihin esitietoihin terveydenhoitajan arvion mukaan?
5. Miten uudistetut osiot toimivat terveydenhoitajien kokemuksen mukaan monikielisten lasten arvioinnissa?
6. Millaisia kehittämistarpeita käyttäjät tuovat esiin?
Pilottitutkimuksen toteuttaminen
Uudistetut LENE-sisällöt otetaan käyttöön porrastetussa pilotissa Pirkanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla, joiden edustajat ovat olleet mukana asiantuntijatyöryhmässä ja sitoutuneet pilotointiin. Alueiden palveluvastaavat ja Hyvaksin vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen ovat hyväksyneet tutkimuksen toteuttamisen hyvinvointialueella. Pilotin tavoitteena on varmistaa, että uusi versio on käytettävyydeltään parempi, ajankäytöltään tehokkaampi ja kliinisesti hyödyllisempi kuin edellinen.
Pilottitutkimuksen vaiheet (2026–2028):
1. Terveydenhoitajien koulutus ja perehdytys.
2. Uudistetun osion rinnakkaiskäyttö neuvolassa (n. 3–5 min ylimääräistä aikaa + kirjalliset työt noin 10 min/lapsi).
3. Terveydenhoitajien havainnointien ja kehittämisehdotusten kerääminen.
4. Käyttäjäkyselyt ja teemahaastattelut (n = 60).
5. Aineiston analyysi.
6. Sisältöjen, kriteerien ja ohjeistusten viimeistely.
1. Terveydenhoitajien koulutus ja perehdytys. Esipilottiin osallistuvat terveydenhoitajat (n = arviolta 6/hva) koulutetaan tutkimuksen toteuttamiseen 24.9.2026 klo 12–14. Laajempaan käyttäjätutkimukseen osallistuvat terveydenhoitajat koulutetaan käyttäjätutkimuksen toteuttamiseen ja uuden menetelmän käyttöön 14.1.2027. klo 12–14. Koulutus toteutetaan webinaarina, josta tehdään myös tallenne. Tutkimusryhmä vastaa terveydenhoitajien kysymyksiin myös sähköpostitse ja puhelimitse.
2. Uudistetun osion rinnakkaiskäyttö neuvolassa. Uudistetut LENE-osiot vastaavat fyysisen ja psyykkisen kuormituksen osalta olemassa olevia LENE-tehtäviä ja niissä arvioidaan samoja kehityksen osa-alueita. Niissä ei puututa lapsen fyysiseen koskemattomuuteen. Kukin terveydenhoitaja arvioi yhtä uutta osiota vanhan rinnalla (esim. kieli, motoriikka tai visuaalinen hahmottaminen) noin 10 lapsen kanssa. Arvioitavien lasten määrä riippuu osallistuvien terveydenhoitajien määrästä, mikä sovitaan hyvinvointialueella. Kukin lapsi osallistuu yhden uuden osion käyttämiseen, mikä vie aikaa noin 3 – 5 minuuttia. Ikäkausitarkastuksen kokonaisaika ei perheen näkökulmasta muutu. Toimistoaikaa kirjausten tekemiseen on hyvä kuitenkin varata noin 10 minuuttia lasta kohden.
3. – 4. Terveydenhoitajien havainnointien ja kehittämisehdotusten kerääminen, käyttäjäkyselyt ja teemahaastattelut. Terveydenhoitajat kirjaavat havaintonsa uusien LENE-tehtävien toimivuudesta ja käytettävyydestä erillisenä toimistoaikana käynnin jälkeen. Havaintojen ja kehitysehdotusten kirjaamiseen kulunee aikaa yhteensä noin 1 – 2 tuntia. Lisäksi terveydenhoitajat osallistuvat noin kaksi tuntia kestävään ryhmähaastatteluun, jossa kertovat havaintojaan suullisesti. Yhteensä kukin terveydenhoitaja tarvitsee tutkimukseen osallistumiseen 5–6 tuntia työaikaa, joka sisältää koulutukseen osallistumisen, havaintojen kirjaamisen sekä haastatteluun osallistumisen.
Aineisto ja osallistujat:
Vaihe 1 (syksy 2026, esipilotti): Esipilottiin osallistuvat laajaa 4-vuotistarkastusta tekevät terveydenhoitajat ja soveltuvin osin neuvolalääkärit (arviolta n = 6/HVA) sekä tarkastuksiin tulevat lapset ja heidän perheensä. Kummankin hyvinvointialueen palveluvastaavat valitsevat pilotointineuvolat. Valinnassa pyritään heterogeeniseen osallistujajoukkoon (esim. kaupunki–maaseutu, erilaiset asiakasprofiilit), jotta saadaan riittävästi kokemusta myös monikielisten lasten arvioinnista menetelmän kehittämistyön tueksi.
Tavoitteena on kerätä kunkin uudistetun osion osalta aineisto vähintään 10–20 lapselta/hyvinvointialue (n = 10–20/osio/hva). Koska uudistettavia osioita on useita (motoriikka, neuropsykiatriset oireet, kielelliset taidot, visuaalinen hahmottaminen), osallistuvien perheiden kokonaismääräksi arvioidaan noin 30–60 perhettä/hyvinvointialue.
Vaihe 2 (2027–2028, ikäryhmät 3–6v sopimuksen mukaan): Laajempi pilotti/käyttäjätutkimus koskien 3-, 4-, 5- ja 6-vuotiaita. Mukaan tulevista ikäryhmistä sovitaan yhdessä hyvinvointialueen kanssa. Aineiston kooksi arvioidaan noin 300–400 perhettä/ikäryhmä/hyvinvointialue). Päämääränä on, että jokaisesta uudistetusta osiosta saadaan aineisto vähintään 100 lapselta/hyvinvointialue kustakin ikäryhmästä, mikä mahdollistaa (1) vertailun uudistetun ja nykyisen osion välillä sekä (2) riittävästi aineistoa käyttäjäkokemuksen arviointia ja pisteytyskriteerien tarkentamista varten.
Ammattilaisilta kerättävä käyttäjäkokemusaineisto koostuu kyselyistä ja teemahaastatteluista. Aineisto analysoidaan määrällisesti ja laadullisesti. Tulosten perusteella LENE2-menetelmää täsmennetään niiltä osin kuin pilottitulokset osoittavat kehittämistarvetta.
Resurssit ja työnjako
Tutkimusryhmä vastaa menetelmän uudistamistyöstä, tarvittavista luvista ja lomakkeista, aineistonkeruun ohjeistuksesta sekä terveydenhoitajien koulutuksesta. Kukin osallistuva terveydenhoitaja perehtyy yhteen uudistettuun osioon ja toteuttaa sen ikäkausitarkastuksessa nykyisen osion rinnalla samalla käynnillä. Arviointijärjestys pidetään kaikilla samana tiedonkeruun yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Pilotissa rajataan kokeiltavaksi vain yksi uudistettu osio kerrallaan ikäkausitarkastuksen tavanomaisten sisältöjen lisäksi, jotta ikäkausitarkastukseen varattavaa aikaa ei tarvitse pidentää.
Uudistetun osion toteutus lisää vastaanottotilanteessa aikaa arviolta 3–5 minuuttia. Lisäksi huomioiden kirjaamiseen ja uuden osion pisteytykseen varataan erillistä toimistoaikaa arviolta noin 10 min/lapsi. Yhtä terveydenhoitajaa kohden lisätyötä kertyy arviolta 2–3 tuntia pilotin aikana. Terveydenhoitajat osallistuvat lisäksi koulutukseen ennen pilotin toteuttamista (2 h) sekä noin tunnin mittaiseen ryhmähaastatteluun.
Pilotoitavat LENE2-osiot tarjotaan terveydenhoitajien käyttöön maksutta. Valmiin LENE2-menetelmän valmistuttua se tarjotaan hyvinvointialueille alennettuun hintaan.
Pilotin tuottama hyöty ja välittömät kehittämistoimet
Pilotti tuottaa sekä käytettävyys- että suoriutumistietoa, jonka perusteella tehtävien ohjeistusta, kriteerien raja-arvoja, kirjauslomakkeiden rakennetta ja palautepohjia tarkennetaan. Lopputuloksena neuvolan arviointi tehostuu, kriteerien tulkinta yhdenmukaistuu ja kaksisuuntainen tiedonkulku tukee perheiden arjessa tapahtuvaa tukea – valmiina laajennettavaksi valtakunnalliseen käyttöön. Järjestelmätasolla tarkoituksenmukaisemmat jatkotoimet ja lähetteet voivat keventää erikoissairaanhoidon kuormaa ja parantaa kustannus–hyötysuhdetta.
Hankkeen aikataulu
Kehitys- ja tutkimustyö etenee vaiheittain.
Työ LENE-menetelmän sisällölliseen uudistamiseen on aloitettu. Vuonna 2024 toteutettiin LENE-menetelmää käyttäville terveydenhoitajille suunnattu käyttäjäkysely, jonka avulla kartoitettiin keskeisiä kehittämistarpeita. Yhteistyö STM:n ja THL:n suuntaan on avattu kommentoimalla neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tulossa olevaa lakiuudistusta ja pitämällä yhteisiä palavereita koskien ko. lainsäädännön muutosta ja LENE:n kehittämistyötä. Vuoden 2025 aikana kehittämisen tueksi on koottu noin 70 asiantuntijan moniammatillinen työryhmä eri teemaryhmiin (ks. Yhteistyöverkosto). Asiantuntijatyöryhmät on jaettu seuraavasti: neuvola, varhaiskasvatus, kehityksen teemaryhmät (motoriikka, kieli, S2, monikulttuurisuus, tarkkaavuus, neuropsykiatriset kysymykset). Ryhmät pohtivat ja ehdottavat merkityksellisinä pitämiään muokkauksia menetelmään. Tavoitteena on, että sisällöllinen uudistustyö on valmiina pilotointia varten vuonna 2026.
Työskentely vuosina 2026–2028. Jatkossa kehitystyö etenee siten, että ensimmäiseksi keskitytään LENE-menetelmän sisältöjen uudistamiseen asiantuntijatyöryhmän kanssa. Näitä uudistettuja sisältöjä pilotoidaan vuosina 2026–2028 esipilotti- ja pilottitutkimuksessa (tutkija ja ohjausryhmä, ks. pilottitutkimuksen kuvaus edellä).
Yhteistyöverkosto ja yhteystiedot
LENE2 on kehityshanke, joka yhdistää tutkimuksen, palvelujärjestelmän kehittämisen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin. Sen tavoitteena on ajantasainen ja saavutettava arviointityökalu kaikille hyvinvointialueille. Kehitystyötä tehdään yhteistyössä THL:n, Yliopistojen, Valteri-koulujen, Hyvinvointialueiden, neuvola- ja varhaiskasvatusverkostojen sekä asiantuntijasäätiöiden kanssa.
Työryhmä, sisällöllinen kokonaisvastuu hankkeesta:
Riikka Heikkilä, PsT, hankevastaava, Niilo Mäki Instituutti, riikka.heikkila@nmi.fi
Maria Haakana, koulutuspäällikkö,Niilo Mäki Instituutti, maria.haakana@nmi.fi
Timo Ahonen, professori (kehityspsykologia) emeritus
Riitta Valtonen, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Lenen alkuperäinen kehittäjä
Tom Sundell, lastentautien erikoislääkäri, väitöskirjatutkija
Asko Tolvanen, professori (tilastotiede), Jyväskylän yliopisto
Maria Rintanen, koulutussuunnittelija,Niilo Mäki Instituutti, maria.rintanen@nmi.fi
Tiedotteet terveydenhoitajille ja huoltajille ja tietosuojaseloste
Tietoa LENE2-pilottitutkimuksesta terveydenhoitajille
Tietoa LENE2-pilottitutkimuksesta huoltajille
LENE2-pilottitutkimuksen tietosuojaseloste