HUOM! Sivu päivittyy luentomateriaaleilla!
KOULUTUSPAIKKA
Jyväskylän yliopisto Ruusupuisto, RUU-rakennus, Alvar Aallon katu 9, 40600 Jyväskylä
KOULUTUSPÄIVIEN SISÄLLÖT JA AIKATAULU
Tiistai 4.6.2019
9.00 Motoristen oppimisvaikeuksien päällekkäistyminen muiden oppimisvaikeuksien ja kehityksellisten ongelmien kanssa.
Timo Ahonen, professori emeritus, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti.
Luentomateriaali löytyy täältä
RUU Helena
Kehityksellisten koordinaatiohäiriöiden on monissa tutkimuksissa havaittu päällekkäistyvän eli esiintyvän yhdessä esimerkiksi lasten kielellisten vaikeuksien ja tarkkaavuushäiriöiden kanssa. Niitä mekanismeja, joiden kautta tämä päällekkäistyminen syntyy, tunnetaan kuitenkin toistaiseksi huonosti. Luennossa tätä päällekkäistymisen syntymistä pyritään ymmärtämään nelitasoisen mallin avulla, joka käsittää geneettiset tekijät, aivomekanismit, kognitiiviset prosessit ja motoristen vaikeuksien ilmiasun.
9.45 MELLE-projekti: Kokemuksia motorisen kehityksen tutkimuksesta alle kouluikäisillä lapsilla.
Marja Cantell, PhD, Assistant Professor in Special Educational Needs and Youth Care, University of Groningen, the Netherlands; Motorisen oppimisen dosentti, Jyväskylän yliopisto.
RUU Helena
Ajatellaan, että varhaislapsuudessa motoriikka, kieli ja toiminnanohjaus kehittyvät paljolti samanaikaisesti. Motorisen kehityksen yksilöllisistä poluista tiedetään kuitenkin yllättävän vähän. Kiistellään myös siitä, kuinka varhain koordinaatio-ongelmia voidaan luotettavasti diagnosoida. MELLE-projektissa on mukana lähes 200 hollantilaisperhettä. Perheen 3–5-vuotias lapsi osallistuu kahdesti vuodessa laajoihin motoriikkaa, kieltä ja toiminnanohjausta mittaaviin tutkimuksiin. Lisäksi vanhemmilta kartoitetaan erilaisia lapseen, perheeseen ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Alustavat tulokset osoittavat, että motoriikka, kieli ja toiminnanohjaus ovat osin yhteydessä toisiinsa ja että erilaisia alaryhmiä on havaittavissa jo 3–4 vuoden iässä. Tulkinnasta tekee haasteellisen se, että kehitykseen vaikuttavia tekijöitä on yksilö-, perhe- ja ympäristötasoilla (esim. lapsen temperamentti, vanhempien asenteet ja päivähoitojärjestelyt).
Luentomateriaali löytyy täältä
10.30 Tauko
10.45 Rinnakkaiset työpajat Motoristen taitojen arviointi TAI Hupsis ja Hopsis! – Motorinen rata kielenkehityksen tukena
10.45 Motoristen taitojen arviointi (90 min työpaja)
RUU Helena
Monivaiheinen lähestymistapa motorisen oppimisen vaikeuden arviointiin
Piritta Asunta, LitT, tutkija, LIKES (15 min)
Motorisen oppimisen vaikeudet, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, jäävät usein tunnistamatta. Motorisen oppimisen vaikeuden tunnistamiseen suositellaan monitasoista ja moniammatillista lähestymistapaa. Tässä lähestymistavassa tietoa kerätään monivaiheisesti eri ympäristöistä, jotta saataisiin kokonaisvaltainen kuva lapsen motorisista taidoista sekä siitä, häiritsevätkö motoriset taidot merkittävästi ikään liittyviä akateemisia ja arkipäivän taitoja. Esityksessä käydään läpi eniten käytetyimmät ja tutkituimmat motoriikan havainnointilomakkeet sekä testit.
Luentomateriaali löytyy täältä
KTK
Arto Laukkanen, tutkijatohtori, JY, Liikuntatieteellinen tiedekunta (15 min)
Saksassa vuonna 1972 kehitetty Körperkoordinationstest für Kinder (KTK) on 5–14-vuotiaiden lasten motorisen koordinaation arviointiin kehitetty mittaristo. Alun perin sen avulla pyrittiin aivovaurion saaneiden lasten tunnistamiseen. Kuluneiden vuosikymmenten aikana mittaristoa on hyödynnetty alkuperäistä käyttötarkoitusta laajemmin ja useilla eri tieteenaloilla. Nykyään mittaristo on yksi kansainvälisesti käytetyimmistä lasten karkeamotoriikan mittaristoista. Sen etuina ovat mm. menetelmän huolellinen standardointi, käytön helppous sekä menetelmän sopivuus suhteellisen laajalle kohdejoukolle.
Luentomateriaali löytyy täältä
Lapsen kokemus omasta motorisesta pätevyydestään
Donna Niemistö, tohtorikoulutettava, JY, Liikuntatieteellinen tiedekunta (15 min)
Koettu motorinen pätevyys tarkoittaa sitä, kuinka hyvä lapsi tuntee olevansa liikkumaan. Motorista pätevyyttä mitattaessa lapsi vastaa kysymyksiin, onko hän ”hyvä” vai ”ei niin hyvä” esimerkiksi juoksemaan, heittämään palloa ja hyppäämään. Kansainvälinen PMSC-mittari on verrattain uusi, ja sen avulla tehdyt mittaukset ovat osoittaneet mielenkiintoisia tuloksia eri ikäisten lasten ja nuorten pätevyyden tasosta. Koetun pätevyyden taso on yhteydessä lapsen fyysiseen aktivisuuteen ja motorisiin perustaitoihin. Siitä syystä lapsen oma tuntemus on tärkeää huomioida kasvatuksessa ja motorisia perustaitoja opetellessa.
Luentomateriaali löytyy täältä
TGMD-3
Pauli Rintala, professori, JY, Liikuntatieteellinen tiedekunta (20 min)
TGMD-3 (Test of Gross Motor Development, kolmas versio) testi koostuu kuudesta liikkumistaitoja mittaavista sekä seitsemästä käsittelytaitoja mittaavista pallotaito-osioista. Tämä kolmas versio julkaistaan keväällä 2019. Testin tavoitteena on tarjota sekä normi- että kriteeripohjainen vertailu tulosten tulkinnassa. Testin sisällöt edustavat esi- ja alakoulussa opetettavia taitoja. Testiä voivat käyttää muutkin kuin liikunnan ammattilaiset pienellä harjoittelulla. Se painottaa karkeamotoristen taitojen kehittymistä tuotoksen sijaan. Koska TGMD-testistä on olemassa selkeät pisteytysperiaatteet ja harjoittelun jälkeen lähes jokainen pystyy havainnointinsa perusteella pisteyttämään lasten motoristen taitojen hallinnan tason taitokohtaisten kriteerien mukaisesti, TGMD-testistä on tullut kansainvälisissä vertailututkimuksissa suosittu mittari.
Luentomateriaali löytyy täältä
KEMO-testi
Kaisu Laasonen, tutkimuspäällikkö, Saimaan ammattikorkeakoulu (20 min)
KEMO on uusi suomalainen taitotesti, jonka avulla saadaan tietoa 4–6-vuotiaan lapsen motoristen taitojen hallinnasta ja siinä ilmenevistä vaikeuksista. Aikuisen ja lapsen välinen positiivinen vuorovaikutus testaustilanteessa on tärkeää. Lapselle syntyy positiivinen kokemus silloinkin, kun kaikki ei mene ihan nappiin. Testiaineiston ohessa on vinkkejä, jotka auttavat testaajaa havaitsemaan vaikeiden asioiden taustalla olevia syitä ja löytämään lasta tukevia harjoituksia.
Luentomateriaali löytyy täältä
10.45 Motoristen taitojen kehityksen tukeminen: periaatteet ja käytännön sovellutukset: Hupsis ja Hopsis! – Motorinen rata kielenkehityksen tukena (90 min työpaja)
Taina Kuittinen, toimintaterapeutti, SI-terapeutti, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva
RUU Juho
Paja on toiminnallinen, jossa on radan suunnittelua ja kokeilua sekä välineiden soveltamista huomioiden erilaiset ympäristöt. Pajassa hyödynnetään Hupsis! ja Hopsis! – sensomotorinen rata kielenkehityksen tukena materiaalia. Motoristen taitojen kehitystä tarkastellaan kehon aistien kautta.
Luentomateriaali ei vielä saatavilla
11.30 Omakustanteinen lounas
12.30 Rinnakkaiset työpajat jatkuvat
13.15 Tauko, kahvit tarjoaa CP-liitto.
13.30 Rinnakkaiset työpajat :Vaikuttavatko motoriset pulmat myös lapsen leikkiin? – Leikkitaitoja havainnoiden osallistumisen tukemiseen TAI
Mitä motoristen taitojen tukemisesta pitäisi tietää? (toiminnallinen työpaja)
13.30 Vaikuttavatko motoriset pulmat myös lapsen leikkiin? – Leikkitaitoja havainnoiden osallistumisen tukemiseen
FT Tiina Lautamo, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (45 min).
RUU Juho
Työpajassa tutustutaan lapsen leikissä näkyviin haasteisiin ja pohditaan, miten stukturoidun havainnoinnin ja tietokoneanalyysin kautta löydetään leikillisiä työmenetelmiä lasten taitojen tukemiseen.
Luentomateriaali ei vielä saatavilla
13.30 Mitä motoristen taitojen tukemisesta pitäisi tietää? (toiminnallinen työpaja)
Ida Mälkönen, TtM, fysioterapeutti (45 min).
RUU Lucina
Tunnetko tehokkaat tavat tukea lasta, jolla on motorisen oppimisen vaikeuksia? Työpajassa havainnollistetaan käytännön esimerkein, miten taitojen harjoittelussa voidaan huomioida motorisen oppimisen vaikeuksiin tukea tarvitsevia lapsia.
Luentomateriaali löytyy täältä
14.15 Vaikuttavatko motoriset pulmat myös lapsen leikkiin? – Leikkitaitoja havainnoiden osallistumisen tukemiseen
FT Tiina Lautamo, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (45 min).
RUU Juho
Luentomateriaali ei vielä saatavilla
14.15 Mitä motoristen taitojen tukemisesta pitäisi tietää? (toiminnallinen työpaja)
Ida Mälkönen, TtM, fysioterapeutti (45 min).
RUU Lucina
Luentomateriaali löytyy täältä
15.00 Koulutuspäivä päätty
Keskiviikko 5.6.2019
8.30 Aamukahvit tarjoaa LeaDo.
9.00 Huolena lapsen motoriset taidot (Worried about child’s motor skills: A Finnish perspective)
Aulikki Lano, Helsingin yliopisto, lasten neurologian yksikkö.
RUU Helena
Kehityksellinen koordinaatiohäiriö, DCD, on oirekuvaltaan heterogeeninen neurobiologinen häiriö, joka on ongelmana 5-6%:lla kouluikäisistä lapsista ja lähes puolella erittäin ennenaikaisena syntyneistä keskoslapsista. Se ilmenee usein yhdessä kognitiivisten erityis- ja oppimisvaikeuksien tai neuropsykiatristen häiriöiden, erityisesti ADHD:n (attention deficit hyperactivity disorder) kanssa. DCD on yliedustettuna myös autismikirjon häiriöissä ja assosioituu sosiaalisen kompetenssin pulmiin.
Motoristen vaikeuksien seurauksena lasten selviytyminen arjen omatoimisuustaidoista tai osallistuminen ikätasoisiin liikunnallisiin aktiviteetteihin ja joukkueurheiluun on vaikeutunut. Harvojen aikuisikään jatkuneiden seurantojen perusteella osalla lapsista motoriset vaikeudet jatkuvat nuoruus- ja aikuisikään, jolloin sosio-emotionaaliset vaikeudet, itsetunto- ja mielialaongelmat sekä liikunnallisen aktiviteetin vähäisyys ja ylipaino-ongelmat ovat yleisiä.
Lisääntyneestä tutkimuksesta huolimatta DCD on edelleen lapsuuden kehityksellisistä häiriöistä vähiten tutkittu ja ymmärretty, mikä saattaa olla osasyynä siihen, että yhtenäistä suositusta/toimintamallia motoriikan ongelmien varhaiseen havaitsemiseen, oikea-aikaiseen puuttumiseen tai motoriikan ongelmista kärsivien lasten tuen ja kuntoutuksen sisältöön ei terveydenhuollossamme toistaiseksi ole.
Tässä esityksessä tarkastellaan, millainen terveydenhuollon hoitopolku on lapsella, jolla ilmenee motorisen kehityksen viivettä tai motoristen taitojen oppimisen vaikeutta käyttäen esimerkkeinä pääkaupunkiseudun suurimpia kuntia. Lisäksi kuvataan hoitopolku erittäin ennenaikaisena syntyneiden lasten erityisryhmän osalta, jonka systemaattisesti toteutettu seuranta, arvioinnit sekä tukitoimien ja kuntoutuksen suunnittelu toteutuvat erikoissairaanhoidossa moniammatillisen työryhmän toimesta ja yhteistyössä perheiden, avoterveydenhuollon ja päiväkotien kanssa. Pohditaan, millainen olisi optimaalinen toimintamalli.
Luentomateriaali löytyy täältä
9.45 Diagnosing Developmental Coordination Disorder: an interdisciplinary assessment (Kehityksellisten koordinaatiohäiriöiden tunnistaminen moniammatillisena yhteistyönä)
Lastenlääkäri Jessika van Hoorn, psykologi Hinke Boomsma, fysioterapeutti Maren Berger, toimintaterapeutti Lindsey Eissens ja puheterapeutti Vivian Laarhuis; University Medical Centre Groningen, Hollanti
RUU Helena
Developmental coordination disorder (DCD) is a motor skill disorder, affecting physical coordination that causes a child to perform less well than expected in daily activities for his or her age and intelligence, and appear to move clumsily.
The disorder is diagnosed when four criteria are met, these criteria are described in the Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fifth Edition (DSM-5). DCD is estimated to affect 5-6% of school-aged children, which means that at least one child in every classroom will meet the criteria for a diagnosis of DCD. Nearly every school activity, especially in the early school years, is a motor activity. For children who have coordination difficulties, participation in many school-related activities requires tremendous effort and is often unsuccessful. Therefor coordination difficulties can have impact on children’s academic, social and physical development.
It is important to realize that although DCD is a motor skill disorder, there is a high level of overlap with other developmental disorders including Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD), autism spectrum disorder, dyslexia, and also impairments in reading, speech and language. Also problems in social and emotional behaviour are seen in children with DCD. As a result of having difficulty participating for example in play and sports children with DCD can have difficulty interacting with other children of their age and avoid these activities.
Evidence suggests that children do not “grow out” of DCD and difficulties may extend into adolescence and adult life. Consequently, early diagnosis and intervention is important. If a child is considered to be showing difficulties in motor development, assessment by an interdisciplinary health professional team is recommended. Our team includes the following professionals; psychologist; physiotherapist, occupational therapist, medical doctor, a speech and language therapist and a social worker. Information provided by parents and the child’s teacher can be very helpful in assisting this interdisciplinary team with making a diagnosis. This assessment provides a holistic view of the child and allows for more effective treatment. Close liaison between the interdisciplinary team, the child’s school and family is the cornerstone of successful intervention
Luentomateriaali suomeksi löytyy täältä
Video tekstitettynä suomeksi:
10.30 Asiantuntijapaneeli ja keskustelu
RUU Helena
11.00 Omakustanteinen lounas/Seminaari päättyy
12.00-14.30 Mahdollisuus osallistua tutustumiskäyntiin Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onervassa (kuljetus järjestetään) sekä Aivotutkimuskeskus CIBR: Jyväskylä Centre for Interdisplinary Brain Researchissa (kävelymatkan päässä Ruusupuistosta)
Tutustumiskäynteihin ilmoittautuneille lähetetään sähköpostitse tarkemmat ohjeet vierailuista