Koulutushankkeen sisällöt ja kouluttajat

Osio 1 Hyvinvointia varhaiskasvatukseen itsesäätelyn ja sosiaalisten taitojen tuella

Leikitään ja keskitytään – itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen tukeminen varhaiskasvatuksessa sääntöleikkien ja -pelien avulla (2 op)

KOHDERYHMÄ: Koulutus on tarkoitettu varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Koulutukseen voi osallistua koko tiimi tai yksittäinen tiimin jäsen.

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:

Toiminnanohjauksen käsitteet, kehittyminen ja teoriatausta
Miten toiminnanohjauksen vaikeudet näkyvät arjessa?
Leikki toiminnanohjauksen tukemisen välineenä
LeKe-toimintamallin sisältö ja käytännön toteutus
Oman ryhmätoiminnan suunnitelma

Koulutuksessa tutustutaan Leikitään ja keskitytään -toimintamalliin, LeKeen. LeKe perustuu nimensä mukaisesti yhdessä leikkimiselle. LeKe-toiminnassa sääntöleikkien ja -pelien avulla, aikuisohjauksella tuetaan tavoitteellisesti lasten itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen kehitystä. Toiminta koostuu sekä koko varhaiskasvatusryhmälle suunnatuista lyhyistä päivittäisistä leikkihetkistä että valitulle pienryhmälle kohdennetusta leikkitoiminnasta. Toiminta rakentuu niin, että itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen kehitykselle tarjottava tuki tehostuu toiminnan edetessä. Aluksi LeKe-leikkitoimintaan osallistuvat kaikki ryhmän lapset. Tämän perustoiminnan jälkeen leikkimistä jatkavat pienemmässä ryhmässä lapset, jotka tarvitsevat enemmän tukea toiminnanohjauksen taidoissa. Myös vanhemmat aktivoidaan mukaan leikkimään lastensa kanssa ja tukemaan näin itsesäätelyä myös kotona. Koulutuksessa pohditaan LeKen periaatteita oman työn näkökulmasta ja käynnistetään oman ryhmän toiminnan suunnittelu.

Koulutus sisältää kaksi webinaaripäivää, itsenäisesti perehdyttävää lisälukemista sekä omassa työssä toteuttavan tehtävän, jossa järjestetään yksi LeKe-toteutuskokonaisuus osana oman varhaiskasvatusryhmän toimintaa. Toimintamallista saatuja kokemuksia jaetaan ja reflektoidaan toisena webinaaripäivänä.

KOULUTTAJAT:
Liisa Klenberg, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi
Sini Teivaanmäki, PsM, psykologi
Päivi Moisio, KM, varhaiskasvatuksen opettaja
Niina Posio, VEO

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: 6 toteutuskertaa webinaarina, 18 osallistujaa/toteutus, yhteensä 108 osallistujaa.

Itsesäätelytaitojen kehitys, haasteet ja tukeminen varhaiskasvatuksessa (2 op)

KOHDERYHMÄ: Varhaiskasvatuksen työtekijät, varhaiskasvatuksen opettajat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat, koulupsykologit

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Koulutuksessa käsitellään itsesäätelyn kehitystä ja kehityksen pulmia sekä keinoja säätelytaitojen kehityksen tukemiseen päivähoitoiässä. Koulutus tarjoaa myös tietoa kehityksellisistä neuropsykologisista vaikeuksista (ADHD, Aspergerin oireyhtymä, Touretten oireyhtymä, kielelliset vaikeudet) ja niihin liittyvistä itsesäätelyn ja sosiaalisten taitojen pulmista. Lisäksi koulutuksessa pohditaan itsesäätelytaitojen vaikutusta lapsen minäkuvaan ja oppimiseen.
• Mitä itsesäätely on?
• Itsesäätelytaitojen kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät
• Itsesäätelytaitojen vaikutus lapsen minäkuvaan ja oppimiseen
• Kehityksen pulmat
• Itsesäätelytaitojen kehityksen tukeminen yksilöllisesti ja ryhmässä
• Itsesäätelytaidot ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy

Koulutus tähtää teoreettisen tiedon ja käytännön toimien yhdistämiseen. Se sisältää kaksi koulutuspäivää sekä ennakko- ja välitehtävän.

KOULUTTAJA: Sira Määttä, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Terveystalo

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: 2 toteutusta webinaarikoulutuksena, 20 osallistujaa/toteutus.

Itsesäätelytaitojen kehitys, haasteet ja tukeminen varhaiskasvatuksessa (2 op), verkkokoulutus

KOHDERYHMÄ: Varhaiskasvatuksen työntekijät, varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat

Mitä itsesäätely on?
Itsesäätelytaitojen kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät
Itsesäätelytaitojen vaikutus lapsen minäkuvaan ja oppimiseen
Kehityksen pulmat
Itsesäätelytaitojen kehityksen tukeminen yksilöllisesti ja ryhmässä
Itsesäätelytaidot ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy

Koulutus tähtää teoreettisen tiedon ja käytännön toimien yhdistämiseen ja se sisältää kaksi koulutuspäivää (6×45 min.) verkkotallenteena ja omassa työssä toteutettavan oppimistehtävän. Oppimistehtävässä valitaan yksi lapsi, jolle lähdetään määrittelemään tavoitteita ja kokeilemaan tukitoimia. Konkreettisten tavoitteiden asettamisen jälkeen lapsen toimintaa tarkkaillaan ainakin viikon ajan päivähoidon arjessa/tilanteessa johon toivotaan muutosta ja merkitään ylös toistuvuus, mitä tapahtuu ennen tilannetta, miten tilanne etenee ja mitä tapahtuu jälkeenpäin. Kun toiminta on kartoitettu, pohditaan sopivia tukitoimia ja tuen tasoa. Lopuksi reflektoidaan omia taitoja ja haasteita tukitoimien toteuttamisessa.

Koulutus sisältää luentotallenteet (yhteiskesto noin 9,5x45min), ennakkotehtävän ja oppimistehtävän.

KOULUTTAJA: Sira Määttä, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Terveystalo

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: 1 toteutus verkkokoulutuksena, 40 osallistujaa.

HURTIG – Konsultationsmodell för daghem – strukturerat stöd för rastlösa barn (2 sp)

MÅLGRUPP: Personal inom förskoleverksamhet och barnomsorg som arbetar eller kan arbeta konsultativt.

FORTBILDNINGENS INNEHÅLL: Under fortbildningen går vi igenom utvecklingen av exekutiva färdigheter och självreglering hos barn. Vi bekantar oss med stödåtgärder riktade mot barn med uppmärksamhets- eller beteendesvårigheter och går igenom hur man med hjälp av en konsultationsmodell kan stöda personal inom förskoleverksamhet och barnomsorg. Vi behandlar konsultationsmodellens innehåll och genomförande inom förskolornas och daghemmens vardag.

Utbildningen innehåller två webbinariumdagar (6×45 minuter/dag) och en inlärningsuppgift.

UPPGIFT: Det är meningen att ni genomför en konsultation och lämnar in anonymiserad dokumentation över processen. I uppgiften är det centrala att påvisa förmågan att konkretisera beteende – dvs. beskriva det så att det är observerbart och mätbart.

UTBILDARE: Henrik Husberg, PM, speciallärare, doktorand vid Helsingfors Universitet, projektforskare vid Niilo Mäki Institutet

UTBILDNINGENS GENOMFÖRANDE: 1 webinar, 18 deltagare.

Sosiaalisten taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa ja esi- ja alkuopetuksessa (1 op)

KOHDERYHMÄ: Varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen henkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Koulutuksessa käsitellään vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisten taitojen kehittymistä ja kehityksen tukemista varhaislapsuudesta ensimmäisiin kouluvuosiin. Taitojen tukemista lähestytään arkipäivän näkökulmasta ja pohditaan, millaisilla arjen rakenteilla taitoihin voidaan vaikuttaa ja miten taitoja tuetaan osana muuta toimintaa ja erillisillä harjoitteilla. Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän ja ennakkotehtävän.

KOULUTTAJAT: Riina Niutanen, ohjaava opettaja, KM, eo, lto, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: 1 webinaaritoteutus, 20 osallistujaa

Käyttäytymisen haasteiden kohtaaminen varhaiskasvatuksessa (2 op)

KOHDERYHMÄ: Varhaiskasvatuksen henkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Haastava käyttäytyminen, sen ennaltaehkäisy ja muokkaaminen. Mitä haastava käyttäytyminen on? Miten sitä analysoidaan? Mitkä ovat käyttäytymisen syitä? Miten haastavaa käyttäytymistä ennaltaehkäistään? Miten käyttäytymiseen vaikutetaan? Käytännön pohdintoja omaan työhön liittyen.

Koulutus sisältää 2 koulutuspäivää (6 x 45 minuuttia/päivä), itsenäistä työskentelyä, oppimistehtävän ja sen raportoinnin. Valmistaudu miettimällä valmiiksi kenen lapsen asioita haluaisit (nimettömänä ilman tunnistetietoja) pohtia koulutukseen sisältyvässä oppimistehtävässä. Oppimistehtävässä esitellään työtiimille koulutuksessa kuvattu jäävuori-toimintamalli, jonka avulla määritellään lapsen vahvuuksia ja haastavaa käyttäytymistä sekä pohditaan haastavan käyttäytymisen syitä ja mahdollisia tukikeinoja. Tukitoimien pohtimista jatketaan toisena koulutuspäivänä.

KOULUTTAJA: Päivi Norvapalo, KM, eo, ohjaava opettaja, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: 1 webinaaritoteutus, 20 osallistujaa

Osio 2 Tutkimusperustaista tukea säätelytaitojen ja toiminnanohjauksen vahvistamiseen

Itsesäätelytaitojen kehitys, haasteet ja tukeminen alakoulussa (2 op)

KOHDERYHMÄ: Perusopetuksen henkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Koulutuksessa käsitellään itsesäätelyn kehitystä ja kehityksen pulmia sekä keinoja säätelytaitojen kehityksen tukemiseen kouluiässä. Koulutus tarjoaa myös tietoa kehityksellisistä neuropsykologisista vaikeuksista (ADHD, Aspergerin oireyhtymä, Touretten oireyhtymä, kielelliset vaikeudet) ja niihin liittyvistä itsesäätelyn ja sosiaalisten taitojen pulmista. Lisäksi koulutuksessa pohditaan itsesäätelytaitojen vaikutusta lapsen minäkuvaan ja oppimiseen.

Mitä itsesäätely on?
Itsesäätelytaitojen kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät
Itsesäätelytaitojen vaikutus lapsen minäkuvaan ja oppimiseen
Kehityksen pulmat Itsesäätelytaitojen kehityksen tukeminen yksilöllisesti ja ryhmässä
Itsesäätelytaidot ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy

Koulutus tähtää teoreettisen tiedon ja käytännön toimien yhdistämiseen ja se sisältää kaksi koulutuspäivää (6×45 min.), ennakkotehtävän ja omassa työssä toteutettavan oppimistehtävän.

Oppimistehtävässä valitaan yksi lapsi, jolle lähdetään määrittelemään tavoitteita ja kokeilemaan tukitoimia. Konkreettisten tavoitteiden asettamisen jälkeen lapsen toimintaa tarkkaillaan ainakin viikon ajan koulun arjessa/tilanteessa johon toivotaan muutosta ja merkitään ylös toistuvuus, mitä tapahtuu ennen tilannetta, miten tilanne etenee ja mitä tapahtuu jälkeenpäin. Kun toiminta on kartoitettu, pohditaan sopivia tukitoimia ja tuen tasoa. Lopuksi reflektoidaan omia taitoja ja haasteita tukitoimien toteuttamisessa.

KOULUTTAJA: Sira Määttä, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Terveystalo

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: 2 toteutusta webinaarikoulutuksena, 20 osallistujaa/toteutus, yhteensä 40 osallistujaa.

Itsesäätelytaitojen kehitys, haasteet ja tukeminen alakoulussa (2 op), verkkokoulutus

KOHDERYHMÄ: Perusopetuksen henkilöstö

Mitä itsesäätely on?
Itsesäätelytaitojen kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät
Itsesäätelytaitojen vaikutus lapsen minäkuvaan ja oppimiseen
Kehityksen pulmat Itsesäätelytaitojen kehityksen tukeminen yksilöllisesti ja ryhmässä
Itsesäätelytaidot ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy

Koulutus tähtää teoreettisen tiedon ja käytännön toimien yhdistämiseen ja se sisältää luentotallenteet (yhteensä 12×45 min.), ennakkotehtävän ja omassa työssä toteutettavan oppimistehtävän.

KOULUTTAJA: Sira Määttä, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Terveystalo

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: 1 toteutus verkkokoulutuksena, 40 osallistujaa.

Stöd för skolbarn med uppmärksamhets- och självregleringssvårigheter (1 sp)

MÅLGRUPP: Grundskolans lärare och elevvårdspersonal

FORTBILDNINGENS INNEHÅLL: Teori – vilka är förutsättningarna för en god självreglering? Principer och verktyg för stödåtgärder – hur hjälper vi barn med uppmärksamhets- och självregleringssvårigheter i praktiken? Vad kan vi göra i skolan? Preliminära resultat från ILS-projektet – vad vet vi om uppmärksamhetsproblematik och självreglering hos finlandssvenska barn och unga?

Utbildningen innehåller en webbinariumdag (6×45 minuter /dag) och en inlärningsuppgift.

UPPGIFT: Planera evidensbaserade stödåtgärder och utvärdera effekten av dem. Välj ett av de beskrivna fallen och redogör för vilka evidensbaserade stödåtgärder du skulle använda dig av. Beskriv konkret vad stödet går ut på, mängden stöd i timmar per vecka samt vem som gör vad (t.ex. du själv, klasslärare, skolgångshandledare). Beskriv hur uppföljningen sker på a) kort sikt (t.ex. vecka till vecka) samt b) lång sikt (t.ex. läsårsvis/terminvis).
Vilka instrument används, vem ansvarar, vem tar del av resultaten och på vilka sätt används de för att utveckla stödet? Du kan också göra uppgiften utgående från en elev du arbetar/arbetat med, men elevens anonymitet behöver säkerställas innan inlämning.

UTBILDARE: Henrik Husberg, PM, speciallärare, doktorand vid Helsingfors Universitet, projektforskare vid Niilo Mäki Institutet

UTBILDNINGENS GENOMFÖRANDE: 2 utbildningar som webinarium, 20 deltagare/fortbildningsgång, 40 deltagare

Toiminnanohjaus, itsesäätely ja oppiminen – Miten auttaa? (2 op)

KOHDERYHMÄ: Erityisopettajat, luokanopettajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:

Toiminnanohjaus ja itsesäätely ja sen puutteiden ilmeneminen esikoulu- ja kouluiässä
Toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn kehitys
Toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn vaikeuksien yhteys kehityksellisiin vaikeuksiin
Toiminnanohjauksen tukeminen ja kuntoutus sekä oppilaan tuen suunnittelu

Koulutuskokonaisuus koostuu ennakkotehtävästä, kolmesta webinaaritapaamisesta (1. tapaaminen klo 9-13, 2. tapaaminen klo 14-15.30 ja 3. tapaaminen klo 9-15, yhteensä 12×45 min.) sekä oppimistehtävästä. Osallistujat tekevät oppilaiden (esikoululaisten) toiminnanohjauksen kehittämiseen tähtäävän tukitoimisuunnitelman ja toteuttavat sen omassa työssään. Tämä kannattaa ennakoida koulutukseen osallistuessa.

KOULUTTAJA: Mika Paananen, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti ja Jyväskylän yliopisto

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi webinaaritoteutus, 20 osallistujaa.

Toiminnanohjaus – mitä se tarkoittaa ja miten tukea ryhmässä (2 op)

KOHDERYHMÄT: Erityisopettajat, jotka ohjaavat lapsia, joilla on toiminnanohjaamisen vaikeuksia

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Toiminnanohjauksen vaikeudet voivat ilmetä arjessa monin tavoin. Hankaluuksia saattaa olla tavoitteiden asettamisessa, toimintasuunnitelman tekemisessä, suunnitelman suorittamisessa ja sen aikana tapahtuvassa tunteiden säätelyssä sekä toiminnan arvioinnissa. Toiminnanohjauksen kehittymistä voidaan tukea järjestämällä tilanteita ja tehtäviä, jotka toistuvasti haastavat toiminnanohjauksen taitoja ja samalla onnistuessaan ja tuottavat iloa ja ylpeyttä. Etsivät-ryhmää on kehitetty Lastentutkimusklinikalla viimeisen seitsemän vuoden ajan erilaisissa kuntoutusryhmissä tukemaan koululaisten toiminnanohjauksen vaikeuksia.

Toiminnanohjaus ja siinä ilmenevät vaikeudet
Tarkkaamattomuus tarkkaavuushäiriössä
Toiminnanohjauksen tukeminen Etsivät-ryhmässä

Koulutuskokonaisuus koostuu kahdesta koulutuspäivästä (6×45 min./päivä) sekä päivien välissä tehdystä oppimistehtävästä. Tehtävässä perehdytään Etsivät-ryhmään toteuttamalla harjoittelujakso 2-4 lapselle ja ohjataan ryhmää joko Etsivät-rungon mukaan tai muulla tavalla niin monta tapaamiskertaa kuin on aikataulujen puitteissa mahdollista. Työskentelystä pidetään oppimispäiväkirjaa. Ryhmää voi ohjata yksin tai työparin kanssa. Tämä kannattaa ennakoida hyvissä ajoin, jotta työskentely lasten kanssa on käytännössä mahdollista (esimerkiksi lukujärjestystekniset tekijät).

KOULUTTAJA: Nina Kultti-Lavikainen, PsL, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, psykoterapeutti, neuropsykologi, varhaiskasvatuksen opettaja, Niilo Mäki Instituutti

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi webinaaritoteutus, 18 osallistujaa/toteutus.

MALTTI – tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmämuotoisen intervention ja tehostetun tuen toteuttaminen (2 op)

KOHDERYHMÄT: Erityisopettaja, koulupsykologi, luokanopettaja tai koulunkäynninohjaaja työparina. Osallistujilta edellytetään sitoutumista Maltti-ryhmän toteuttamiseen koulutuksen aikana.

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT: Maltti – tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmämuotoinen (3–6 lapsen ryhmä) interventio on tarkoitettu tuen muodoksi lapsille, joilla on erityisesti tarkkaavuuden ylläpitämisen ja oman toiminnanohjauksen pulmia. Interventio ja sen materiaalit on kohdennettu 8–11-vuotiaille. Ryhmän kesto on 20 tapaamista, ajallisesti 6–7 kk. Koulutuksen osallistujat toteuttavat omissa työympäristöissään Maltti-ryhmän. Koulutuksen tarkoitus on tukea paikallisen tarkkaavuuden ongelmien tehostetun tukimallin rakentamista.

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kuntoutuksen teoriaa
Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tukeminen Maltti-ryhmissä
Maltti-kuntoutuksen käytännön toteutus Koulunkäynnin tukeminen
Lasten lähiverkoston tukeminen
Tukea ryhmän ohjaamiseen

Koulutus sisältää 3 webinaaritapaamista (4×45 min./tapaaminen), ohjauskeskustelun (2×45 min) ja oppimistehtävänä Maltti-ryhmän harjoittelujakson toteuttamisen omassa työssä.

KOULUTTAJA: Mika Paananen, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylän yliopisto

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi webinaaritoteutus, 18 osallistujaa.

Osio 3 Työkaluja työrauhan ja myönteisen käyttäytymisen tukemiseen koulun arjessa

Hyvän työrauhan rakennusaineita – koulunkäynnin ohjaajien ryhmänhallinnan taitojen kehittäminen koulun arjessa (1 op)

KOHDERYHMÄ: Koulunkäyntiavustajat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Koulutuksessa perehdytään tutkimukseen perustuviin keinoihin tukea haasteellisesti käyttäytyvää ryhmää opetus- ja ohjaustilanteissa. Painopiste on keinoissa, joilla voidaan tukea koko ryhmää käyttäytymään oppimista edistävällä tavalla. Koulutuksessa tutustutaan ohjauskäytänteisiin, joiden avulla tuetaan oppilaiden käyttäytymisen säätelyn taitojen kehittymistä ja hyvän työrauhan rakentumista kouluympäristössä. Koulutus antaa eväitä käyttäytymisen ohjaamisen suunnitteluun ja toteutukseen oppimisen ja koulunkäynnin yleisen tuen alueella yhdessä opettajien kanssa. Koulutus sisältää webinaarin (6×45 min.) ja ennakkotehtävän.

KOULUTTAJA: Tiina Kiiski, KM, erityisopettaja, kouluttaja, työnohjaaja STOry, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: 2 toteutusta webinaarina, 20 osallistujaa/toteutus, yhteensä 40 osallistujaa.

Hyvän työrauhan rakennusaineita – koulunkäynnin ohjaajien ryhmänhallinnan taitojen kehittäminen koulun arjessa (1 op)

KOHDERYHMÄ: Ala- ja yläkoulujen opettajat sekä erityisopettajat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Koulutuksessa perehdytään tutkimukseen perustuviin keinoihin tukea haasteellisesti käyttäytyvää ryhmää opetus- ja oppimistilanteissa. Painopiste on keinoissa, joilla voidaan tukea koko ryhmää (yksittäisen oppilaan sijaan) käyttäytymään oppimista edistävällä tavalla. Koulutuksessa käydään läpi keinoja, jotka auttavat opettajia yhdessä rakentamaan ohjauskäytänteitä, joiden avulla voidaan tukea oppilaiden käyttäytymisen säätelyn taitojen kehittymistä ja hyvän työrauhan rakentumista kouluympäristössä. Koulutus antaa eväitä käyttäytymisen ohjaamisen suunnitteluun ja toteutukseen oppimisen ja koulunkäynnin yleisen tuen alueella.

KOULUTTAJA: Tiina Kiiski, KM, erityisopettaja, kouluttaja, työnohjaaja STOry, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: 1 toteutus webinaarina, 20 osallistujaa.

Käytös, motivaatio ja oppiminen – selkeitä tavoitteita ja kokonaisvaltaista tukea (2 op)

KOHDERYHMÄ: Ensisijaisesti ala- ja yläkoulun opettajat ja erityisopettajat, myös toisen asteen opettajat ja erityisopettajat. Toivottavaa, että samalta koululta pääsisi työpari.

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Koulutuksessa käsitellään ennaltaehkäiseviä ja korjaavia keinoja tunnistaa sekä puuttua oppilaiden kasautuviin käytöksen, motivaation ja oppimisen vaikeuksiin. Ulospäin suuntautuvat käytösongelmat voivat ilmetä monella tapaa ja käytösongelmien vaikutukset ovat usein laaja-alaisia oppilaille itselleen ja heidän lähiympäristölleen. Koulutuksessa painopiste on ennakoivassa työssä huomioiden tärkeät siirtymävaiheet alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta toiselle asteelle. Koulutuksessa käsitellään myös käyttäytymisen ja oppimisen tukea ja niiden yhteyttä oppimismotivaatioon.

Koulutus perustuu vankkaan teoriaan ja tutkimukseen käyttäytymisen ja motivaation tuesta. Sen tavoitteena on antaa osallistujille työkaluja kokonaisvaltaisen tuen suunnittelemiseen ja toteutukseen. Kohdennettu tuki koostuu haitallisten toimintamallien tunnistamisesta, myönteisen käyttäytymisen vahvistamisesta sekä oppimista tukevien suoritusstrategioiden opettamisesta ja tuetusta harjoittelusta. Kohdennettua tukea toteutetaan käytännön työssä omien oppilaiden kanssa. Tavoitteena on tukea oppilaiden oppimismotivaatiota ja kouluun kiinnittymistä, ja siten tukea aiempaa positiivisempaa suhtautumista kouluun.

Koulutus koostuu kahdesta koulutuspäivästä (6x45min./päivä) sekä omassa työssä toteutettavasta käytännön kehittämistehtävästä.

KOULUTTAJAT:
Iines Palmu, KT, eo, opo, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Satu Peitso, PsM, neuropsykologi, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi toteutus webinaarina, 18 osallistujaa.

Haastavasti käyttäytyvän lapsen ymmärtäminen kouluympäristössä ja tukitoimien suunnittelu (1 op)

KOHDERYHMÄT: Perusopetuksen luokkien 1–6 luokanopettajat, erityisopettajat ja muut opetustoimen alaisuudessa työskentelevät opiskeluhuollon jäsenet mielellään työparina.

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Lapsen ulospäin näkyvän käyttäytymisen ohella aikuisten on tärkeä pyrkiä näkemään myös käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Koulutuksessa käsitellään neuropsykiatrisia vaikeuksia ja tunne-elämän kysymyksiä, jotka usein heijastuvat vuorovaikutukseen ja vaikeuttavat lapsen toimintaa sekä oppimista luokkatilanteessa. Koulutuksen tavoitteena on oppia ymmärtämään näkyvän käyttäytymisen taustalla olevia tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen toimintaan. Tämä auttaa aikuista harkitsemaan omaa toimintaansa sen sijaan, että aikuinen reagoi reaktiivisesti pelkästään lapsen näkyvään käyttäytymiseen. Sisältöteemat: tarkkaavuushäiriö, autismikirjon häiriö, traumakokemukset, ahdistus, tukitoimien suunnittelu, verkoston kanssa työskentely. Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän (6×45 min.) ja ennakkotehtävän.

KOULUTAJA: Nina Kultti-Lavikainen, PsL, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, psykoterapeutti, neuropsykologi, varhaiskasvatuksen opettaja, Niilo Mäki Instituutti

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi toteutusta webinaarina, 20 osallistujaa/toteutus, yhteensä 40 osallistujaa.

Käyttäytymisen haasteiden kohtaaminen koulussa (2 op)

KOHDERYHMÄ: Koulun henkilöstö ja opetustoimen alaisuudessa työskentelevät opiskeluhuollon jäsenet

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Haastava käyttäytyminen, sen ennaltaehkäisy ja muokkaaminen.Mitä haastava käyttäytyminen on? Miten sitä analysoidaan? Mitkä ovat käyttäytymisen syitä? Miten haastavaa käyttäytymistä ennaltaehkäistään? Miten käyttäytymiseen vaikutetaan? Koulutuksessa keskitytään myös omien tapauskuvausten käsittelyyn erityisesti haastavan käyttäytymisen näkökulmasta.

Koulutus sisältää webinaarit sekä oppimistehtävän. Valmistaudu miettimällä valmiiksi kenen lapsen asioita haluaisit nimettömänä ilman tunnistetietoja pohtia koulutukseen sisältyvässä oppimistehtävässä.

KOULUTTAJAT: Päivi Norvapalo, KM, eo, ohjaava opettaja, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi webinaaritoteutus, 20 osallistujaa

Työkaluja haastavan käytöksen kohtaamiseen (3 op)

KOHDERYHMÄ: Erityisluokanopettajat, erityisopettajat (ala- ja yläkoulu), luokanopettajat ja muut opetustoimen alaisuudessa työskentelevät opiskeluhuollon jäsenet. Mahdollisuuksien mukaan työparina.

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Koulutuksen tavoite on tarjota työkaluja arjen haastaviin tilanteisiin oppilaan kohtaamisessa. Haastavan käyttäytymisen kohtaamisen ytimessä ei ole opettajan persoona, vaan ammattitaito jolla hän kohtaa oppilaan. Johdonmukaisen struktuurin ylläpitäminen, aikuisjohtoisuus, oppilaan rajaaminen ja kurinpito ovat oppilasta ja aikuista kuormittavia arjen haasteita. Struktuuri on arjenkäytänteitä, mutta myös aikuisten toiminnan ennakoivuutta ja ympäristön pysyvyyttä. Koulutuksen on tavoite on antaa välineitä kohdata oppilas tulevaisuusorientoituneesti ja ratkaisukeskeisesti.

Erityisesti erityisopetuksessa opettajat kohtaavat hyvin erilaisia oppilaita ja heidän haasteitaan, eikä konflikteille tai haasteille ole yhtä patenttiratkaisua. Kouluympäristössä oppilaille vaikeuksia tuottavat itsesäätelyn haasteet voivat kummuta neuropsykiatrisista pulmista, käyttäytymisen haasteista, vajavaisista tunne- ja vuorovaikutustaidoista, ahdistuneisuudesta tai opitusta väkivaltaisesta ja aggressiivisesta toimintamallista. Oppilaan käyttäytymiseen vaikuttaa erilaisia primaari- ja sekundaaritunteita, jotka tuovat oppilaalle lisää kuormitusta.

Näiden taustatekijöiden, toimintamallien ja tunteiden tunnistaminen yhdessä oppilaan tuntemuksen kanssa mahdollistaa oppilaan sensitiivisemmän rajaamisen ja mahdollistaa tukea oppilasta ikätasoisissa itsesäätelytaidoissa, sekä tarjoaa oppilaalle korjaavia kokemuksia häntä kuormittavassa ympäristössä. Tavoite on se, että oppilas oppisi haastavissa tai rajaamistilanteissa itse tekemään valintoja, jotka tukevat hänen koulussa olemistaan ja kouluun kiinnittymistä. Lisäksi koulutuksessa käsitellään dialogista lähestymistä oppilaan haasteisiin moniammatillisessa ja verkosto/sidosryhmäyhteistyössä ja arjenyhteyden pidossa huoltajien kanssa, sekä kolmiportaista tukea oppilaan tuen polulla käytännön ja hallinnon näkökulmasta.

Sisältöteemat:

Arjen käytänteet ja aikuisjohtoisuus
Rajaaminen ja struktuuri
Neuropsykiatriset pulmat
Käyttäytymisen haasteet
Väkivaltainen ja aggressiivinen käytös
Itsetuhoisuus, masennus
Trauma ja ahdistuneisuus
Tulevaisuusorientoitunut kohtaaminen
Tunteita validoiva kohtaaminen

Koulutukseen sisältyy kolme koulutuspäivää (6x45min./päivä) sekä niiden välillä toteutettavia välitehtäviä. Koulutuspäivien väliset välitehtävät ovat kirjallisia ja niissä jäsennetään sekä kehitetään oman työarjen käytänteitä ja toimintatapoja koulutuspäivien teemojen materiaalin ja lisäaineiston pohjalta.

KOULUTTAJA: Ville Palkeinen, KM, erityisluokanopettaja, oppimisen ja koulunkäynnin tuen erityissuunnittelija, Helsingin kaupunki, joogaohjaajakouluttaja

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kolme koulutusta webinaarina, 20 osallistujaa/toteutus, yhteensä 60 osallistujaa.

Check in-Check out (CICO) tehostetun tuen toimintamalli käytösongelmien kohtaamiseen kouluyhteisössä (2 op)

KOHDERYHMÄT: Opettajat, erityisopettajat, rehtorit ja koulunkäynninohjaajat, mielellään vähintään kaksi samasta työyhteisöstä

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Check in-Check out (CICO) toimintamalli on käytösongelmia ennaltaehkäisevää ja toivottua käytöstä tukevaa perusopetuksen tehostettua tukea. CICO-toimintamalli toimii jatkeena koulun yleiselle tuelle. CICO-tuesta hyötyvät ne oppilaat, jotka tarvitsevat lisäharjoitusta käyttäytymisen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Erityisesti oppilaat, joiden käyttäytymistä ylläpitää aikuisilta tai toisilta oppilailta saatu huomio hyötyvät usein CICO-toimintamallista. Toimintamallin käytöstä on lupaavia tuloksia myös niiden oppilaiden kohdalla, joilla on vaikeutta annettuihin tehtäviin sitoutumisessa tai niiden loppuunsaattamisessa. CICO soveltuu oppilaille, joiden häiriökäyttäytymisen on toisille oppilaille fyysisesti vaaratonta.

CICO toimii jatkeena yleiselle tuelle tarjoamalla oppilaalle enemmän positiivisia aikuiskontakteja, sosiaalisten taitojen harjoittelua, tehostettua ohjausta koulun kasvutavoitteiden saavuttamiseksi, päivittäisen yhteydenpidon kodin ja koulun välille sekä positiivista vahvistusta toivotulle käyttäytymiselle. Toimintamalli rakentuu säännöllisen palautteenannon ympärille oppilaan päivittäiseen seurantakorttiin ja tapahtuu vahvasti yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilaan tuki rytmittyy aamutapaamisen (check in), jatkuvan positiivisesti suuntautuvan suullisen ja kirjallisen palautteen sekä iltapäivätapaamisen (check out) sekä huoltajilta tulevan palautteen ympärille.

Tiimityöllä on keskeinen tärkeä rooli CICO-toimintamallin käynnistämisessä koulussa. Kouluun tarvitaan pedagoginen tiimi, joka suunnittelee koulukohtaisen toteutuksen yksityiskohdat: mikä on seurantakortin nimi, missä tilassa aamu- ja iltapäivätapaamiset tapahtuvat, mitkä ovat palkkiojärjestelmän keskeiset periaatteet jne. Pedagogisessa tiimissä tehdään myös päätökset CICO-tuen aloittamisesta ja tarvittaessa tuen muokkaamisesta.

CICO on positiivisuuteen nojaava, koulussa suhteellisen helposti käyttöön otettava, tutkitusti tehokas toimintamalli. Se tarjoaa koululle selkeän rakenteen, jonka puitteissa oppilaille on helppo toteuttaa tukea ja seurata käyttäytymisen muutosta. CICO-toimintamallin avulla luodaan päivittäinen yhteydenpitomalli kodin ja koulun välille. Koulutuksen tarkoituksena on tukea oman koulun CICO-tuen rakentamista. Koulutuksen osallistujat toteuttavat omassa työympäristössään CICO-tukea valituille oppilaille. Tavoitteena on muokata CICO-tuesta omaan kouluyhteisöön sopiva toimintamalli.

Koulutukseen sisältyy 2 koulutuspäivää (6 x 45 min./päivä) ja oppimistehtävä. Oppimistehtävänä osallistujat toteuttavat omassa työympäristössään CICO-tukea valituille oppilaille. Tavoitteena on muokata CICO-tuesta omaan kouluyhteisöön sopiva toimintamalli. Koulutukseen toivotaan osallistuvan CICO-intervention käyttämisestä kiinnostuneita opettajia ja koulunkäynninohjaajia sekä koulun pedagogisen kehittäjätiimin jäseniä.

KOULUTTAJA: Anne Karhu, erityisopettaja, KT

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi toteutuskerta Helsingissä ja toinen webinaarina, 22 osallistujaa/toteutus, yhteensä 44 osallistujaa.

Check in Check out (CICO) – en modell för individualiserat beteendestöd i skolan (2 sp)

MÅLGRUPP: Lärare, speciallärare, rektorer och skolkuratorer, gärna från minst två från samma arbetsgemenskap

FORTBILDNINGENS INNEHÅLL: Check In / Check Out (CICO) är en systematisk individualiserad intervention som är utvecklad för att ordnas i skolor där ett systematiskt allmänt stöd för beteende är i användning. Det allmänna stödet gör det lättare att ordna CICO eftersom det redan finns noggrant definierade beteendeförväntningar som alla elever är bekanta med. Då kan CICO lätt ordnas för individuella elever som en fortsättning på och intensifiering av det allmänna stödet.

I CICO får eleverna möjlighet till flera positiva kontakter med vuxna, öva sociala färdigheter, samt personlig handledning för att nå målen för fostran och positiv förstärkning på önskat beteende. CICO-interventionen ger också skolan en färdig modell för att skapa daglig kontakt med vårdnadshavare.

Under CICO-stödet ansvarar en CICO-handledare för att ”checka in” en elev vid skoldagens början och på eftermiddagen ansvarar samma person för att ”checka ut” eleven. Information om hur dagen gått skickas hem med eleven till vårdnadshavarna, som undertecknar och returnerar med eleven nästa dag. Eleven får under skoldagen systematiskt feedback av lärarna gällande sitt beteende.

CICO-stödet fungerar bäst då skolan har ett eget CICO-team som handleder och följer upp hur stödet förverkligats och hur eleven framskrider. Den här utbildningens syfte är att deltagarna ska kunna stödja personalen i skolan att planera och bygga upp CICO-stödet, till exempel som medlemmar i ett CICO-team.

Utbildningen består av totalt tre tillfällen (6x45min+3x45min+3x45min). Under tillfällen 2 och 3 får de som ansvarar för CICO-stödet handledning gällande implementering av CICO-stödet.

Evidensbaserat stöd för beteende
Beskrivning av CICO-modellen
Att välja elever som deltar i stödet
Genomföra inledande intervju
Att i praktiken förverkliga den egna skolans modell

UTBILDARE: Henrik Husberg, speciallärare, PM, Niilo Mäki Institutet

UTBILDNINGENS GENOMFÖRANDE: 2 utbildningar som webinarium, 20 deltagare/fortbildningsgång, 40 deltagare

Osio 4 Tukea nepsy-haasteisiin ja psyykkiseen oireiluun yhteistyöllä ja pedagogiikalla

Ratkaisukeskeinen työote neuropsykiatrisen oppijan kohtaamisessa (2 op)

KOHDERYHMÄ: Koulutus on tarkoitettu perusopetusikäisten kanssa työskenteleville opettajille ja opetustoimen alaisuudessa työskenteleville opiskeluhuollon jäsenille.

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Koulutuksen tavoitteena on oppia ymmärtämään näkyvän käyttäytymisen taustalla olevia tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen toimintaan. Tämä auttaa aikuista harkitsemaan omaa toimintaansa sen sijaan, että aikuinen reagoi reaktiivisesti pelkästään lapsen näkyvään käyttäytymiseen.

Koulutus sisältää ennakkotehtävän, 2 koulutuspäivää (6 x 45 min./päivä), pariharjoituksia ja oppimistehtävän. Ennakkotehtävässä orientoidutaan koulutuksen teemaan ja pysähdytään hetkeksi miettimään lasta tai nuorta, jolla on haasteita käyttäytymisessä ja kirjoitetaan vain itselle nähtäväksi tarkoitettu suodattamaton päiväkirjamainen teksti, jossa kuvaat mieleesi tulevia ajatuksia ja tunteita lapsesta/nuoresta ja hänen tilanteestaan. Työskentelyä jatketaan reflektoivassa oppimistehtävässä, jossa havainnoidaan kirjoitusta koulutusmateriaalin ja ratkaisukeskeisten linssien läpi.

KOULUTTAJAT:
Nina Kultti-Lavikainen, Nina Kultti-Lavikainen, PsL, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, psykoterapeutti, neuropsykologi, varhaiskasvatuksen opettaja, Niilo Mäki Instituutti
Kiiski Tiina, KM, erityisopettaja, kouluttaja, työnohjaaja STOry, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi toteutus webinaarina, 20 osallistujaa.

Neuropsykiatrisen oppijan tukeminen (3 op)

KOHDERYHMÄ: Varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstö ja opetustoimen alaisuudessa työskentelevät opiskeluhuollon jäsenet

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Koulutus koostuu kolmesta koulutuspäivästä (6x45min/päivä), joissa käsitellään autismikirjoa ja autismiystävällistä oppimisympäristöä, ADHD:n ja tourette-oppilaan tukemista sekä kielenkehityksen ja vuorovaikutuksen tukemista. Lisäksi koulutuksessa tehdään oppimistehtävä, jossa pohditaan keinoja tukea neuropsykiatrisesti oireilevaa lasta/oppilasta.

KOULUTTAJAT:
Satu Peitso neuropsykologi, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Sanna Valleniu KM, EO ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Niko Romo, ohjaaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Päivi Norvapalo, KM, eo, ohjaava opettaja, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
autismikirjon kokemuskouluttaja

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi toteutus lähikoulutuksena Porissa, 18 osallistujaa.

Autismikirjon oppilaan tukeminen kouluarjessa (1 op)

KOHDERYHMÄ: Opetushenkilöstö ja opetustoimen alaisuudessa työskentelevät opiskeluhuollon jäsenet

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Autismikirjon oppilaan erityispiirteiden huomioiminen kouluarjessa: autismikirjon oppilaan kuormitusherkkyys, autismiystävällinen oppimisympäristö, miten tuen oppilasta. Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän (6×45 min.) sekä oppimistehtävän.

KOULUTTAJA: Sanna Vallenius, KM, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi webinaaritoteutus, 20 osallistujaa

Hukataanko oppilas- kouluun kiinnittymisen haasteet ja läsnäolon tukemisen keinot (1 op)

KOHDERYHMÄ: Vuosiluokkien 7-9 aineenopettajat, erityisopettajat ja opetustoimen alaisuudessa työskentelevät opiskeluhuollon jäsenet

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Epäsäännöllisen koulunkäynnin taustatekijöitä. Luvattomien poissaolojen seuranta, niihin puuttuminen ja ennaltaehkäisy. Ideoita ja malleja koulunkäynnin onnistumiseen. Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän ja ennakkotehtävän.

KOULUTTAJAT: Sari Granroth-Nalkki, KM, eo, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi webinaaritoteutus, 18 osallistujaa.

Oppilaiden psyykkinen oireilu ja kouluun kiinnittymisen haasteet (2 op)

KOHDERYHMÄ: Ensisijaisesti yläkoulun ja toisen asteen opetushenkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Koulutuksessa käsitellään millä keinoin koulu voi lisätä oppilaiden kouluviihtyvyyttä ja hyvinvointia ja sitä kautta vaikuttaa oppilaiden kouluun kiinnittymiseen. Koulutuksessa käsitellään myös neuropsykiatristen häiriöiden ja psyykkisen oireilun yhteyksiä sekä oppimisen tuen merkitystä motivaation näkökulmasta. Koulutus sisältää kaksi koulutuspäivää ja välitehtävän.

KOULUTTAJA: Sari Granroth-Nalkki, KM, eo, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ja Satu Peitso, neuropsykologi Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi webinaaritoteutus, 25 osallistujaa/toteutus.

Toimintakyvyn tukeminen oppilaiden arjessa (1 op)

KOHDERYHMÄ: Perusopetuksen luokkien 1-6 koulunkäynninohjaajat- ja avustajat sekä aamu- ja iltapäiväkerhon ohjaajat.

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Oppilaiden toimintakyvyn tukeminen on keskeinen osa koulunkäynninohjaajien ja -avustajien työnkuvaa. Koulutuksen tavoitteena on syventää koulunkäynninohjaajien ja -avustajien taitoja toimintakyvyn tukijana. Lisäksi käydään läpi myös toimintakyvyn tuen tarpeiden tunnistamista koulupäivän tai aamu- ja iltapäiväkerhojen arkissa tilanteissa.

Koulutus sisältää oman työn näkökulmasta toteutettavan ennakkotehtävän sekä yhden webinaaripäivän (6x45min). Ennakkotehtävässä kuvataan, mikä oman työn kannalta mietityttää tai herättää kysymyksiä oppimisvaikeuksiin ja oppimisen ohjaamiseen tai toimintakyvyn tukemiseen liittyen. Koulutuspäivässä työstämistä jatketaan ja esiin nousseisiin haasteisiin pyritään löytämään löytämään ratkaisuja.

KOULUTTAJA: Marjo Naukkarinen, KM, laaja-alainen erityisopettaja, koulunkäynninohjaaja, Niilo Mäki Instituutti

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: 2 toteutusta webinaarina, 20 osallistujaa/toteutus, yhteensä 40 osallistujaa.

Osio 5 Työkaluja hyvinvoivan oppimisyhteisön tukemiseen

Keinoja kiusaamisen ehkäisemiseen varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa (1 op)

KOHDERYHMÄ: Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen henkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä yhteisöllisyyden vahvistamisen kautta kiusaamisen ennaltaehkäisyyn. Koulutus sisältää ennakkotehtävän ja yhden koulutuspäivän webinaarina (6×45 min.). Ennakkotehtävässä pohditaan tunne- ja vuorovaikutustaitoihin, yhteisöllisyyden vahvistamiseen tai kiusaamisen ennaltaehkäisyyn liittyviä tilanteita, joissa on a.) onnistuttu ja b.) joiden ratkaisuun osallistuja kaipaisi tukea.

KOULUTTAJAT:
Riina Niutanen lastentarhanopettaja, eo, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Tero Kujala lastentarhanopettaja, eo, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi webinaaritoteutus, 20 osallistujaa

Draaman työkalut tunnetaitojen ja ryhmän sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa (2 op)

KOHDERYHMÄ: Perusopetuksen opettajat, erityisopettajat ja koulunkäynnin ohjaajat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Koulutuksessa tutustutaan draaman mahdollisuuksiin oppilaiden tunnetaitojen sekä ryhmän sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa. Lähipäivinä tutustutaan draamatyöskentelyn perusteisiin, ryhmäytymistä tukeviin käytännön draamaharjoitteisiin, sekä prosessidraamaan tunnetaitojen harjoittelemisen menetelmänä. Koulutukseen kuuluu kaksi koulutuspäivää ja oppimistehtävä, jossa osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat oman ryhmänsä kanssa lyhyen tunnetaitoja tai ryhmäytymistä tukevan, draaman menetelmiä hyödyntävän oppimiskokonaisuuden.

KOULUTTAJA: Roosa Karhunen, FM, draamakasvatuksen opettaja, aineenopettaja, Niilo Mäki Instituutti

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi toteutusta lähikoulutuksena Helsingissä ja Tampereella, 16 osallistujaa/toteutus, yhteensä 32 osallistujaa.

Ongelmallinen digipelaaminen ja somen käyttö kouluissa (2 op)

KOHDERYHMÄ: Alakoulun opettajat, erityisopettajat, koulunkäyntiavustajat

KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA TEHTÄVÄT: Koulutuksessa käsitellään sosiaalisen median ja digipelaamisen ilmiöitä. Perehdytään ongelmallisen digipelaamisen määritelmään, yleisyyteen, altistaviin tekijöihin ja ongelman kehittymiseen sekä käsitellään ongelmallisen pelaamisen tunnistamista ja vaikutuksia sekä sen yhteyttä muuhun hyvinvointiin. Lisäksi tutustutaan ongelmallisen sosiaalisen median käytön ilmiöön ja käytön taustalla vaikuttaviin tekijöihin sekä somen käytön hallintaan tarjolla oleviin tuen muotoihin.

Neurokirjon lapsia (esimerkiksi ADHD, autismikirjon piirteitä (ASD) tai oppimisvaikeuksia) koskevissa tutkimuksissa on tuotu esille näiden lasten haavoittuvuus digilaitteiden käytön suhteen. Esimerkiksi tarkkaamattomuusoireet, haasteet sosiaalisissa taidoissa, mieltymys näyttöpohjaisen teknologian selkeyteen ja ennustettavuuteen sekä digipeleistä saatava stimulaatio ja välittömät palkkiot voivat altistaa heitä ongelmalliselle digilaitteiden käytölle. Koulutuksessa käsitellään nepsy-lasten älylaitekäytön riskiä ja niiden ennakointia ja niihin liittyvien haittojen käsittelyä.

Koulutus tarjoaa opettajille ja muille koulun ammattilaisille työvälineitä käsitellä liiallisen median käytön teemoja sekä tukea oppilaita oman median käyttönsä kriittisessä tarkastelussa. Tavoitteena on tukea opetushenkilökuntaa tunnistamaan ongelmallisen pelaamisen merkit ja oireet ajoissa, antaa työkaluja ja keskustelunaiheita ilmiön puheeksiottoon ja käsittelemiseen koulussa eri tilanteissa ja eri oppitunneilla (ryhmäkeskustelut, toiminnalliset tehtävät, teematunnit). Keskustellaan myös haittojen mahdollisista hoitomuodoista ja -mahdollisuuksista. Koulutus sisältää osallistavaa oppimista sekä käytännön työvälineisiin tutustumista. Varaamme myös aikaa keskustelulle.

Koulutus sisältää kaksi koulutuspäivää webinaarina (6x45min) sekä ennakko- ja oppimistehtävän.

KOULUTTAJAT:
Adrienn Jalonen, FT, Niilo Mäki Instituutti
Päivi Merjonen, PsT, psykologi ja tutkija, Niilo Mäki Instituutti
Julia Turok, PsM, psykologi, projektisuunnittelija, Niilo Mäki Instituutti
Terhi Mustonen, psykologi, PsM, päällikkö, tutkija, Sosped-säätiö
Katja Mankinen, psykologi PsM, suunnittelija, ryhmän apuohjaaja, Sosped-säätiö

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi toteutus webinaarina, 20 osallistujaa/toteutusta.

Ongelmallinen digipelaaminen ja somen käyttö kouluissa (1 op)

KOHDERYHMÄ: Alakoulun opettajat, erityisopettajat, koulunkäyntiavustajat

Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän (6x45min) sekä ennakkotehtävän. Ennakkotehtävässä pohditaan, miten lasten digilaitteiden käyttö näkyy koulun arjessa ja minkälaisia vaikutuksia digilaitteilla on lasten arkeen.

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Neljä toteutusta webinaarina, 20 osallistujaa/toteutusta, yhteensä 80 osallistujaa.

Tukea yläkoulun luokanohjaajana toimimiseen ja ohjaukseen (1 op)

KOHDERYHMÄ: Yläkoulun henkilöstö, erityisesti luokan ohjaajat/valvojat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Koulutuksessa keskitytyään oppilaiden ryhmäyttämisen suunnitteluun ja toteuttamiseen perusopetuksessa. Erityisenä näkökulmana on luokanohjaajan/valvojan työ. Koulutus tarjoaa tietoa, tukea ja välineitä oppilaan kohtaamiseen sekä ohjaus- ja tukitarpeiden tunnistamiseen yläkoulussa. Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän ja ennakkotehtävän.

KOULUTTAJA: Sari Granroth-Nalkki, ohjaava opettaja, KM, eo, lto, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: 1 toteutus webinaarina, 18 osallistujaa.

Empaattisen ja rakentavan vuorovaikutuksen taidot haastavissa vuorovaikutustilanteissa (2 op)

KOHDERYHMÄ: Lasten ja nuorten parissa vuorovaikutteista työtä tekevät opetustoimen henkilöstöön kuuluvat.

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Koulutuksessa tutustutaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen perusperiaatteisiin ja -taitoihin, ja harjoitellaan niitä humanistiseen psykologiaan pohjautuvan empaattisen vuorovaikutusprosessin lähtökohtia soveltaen. Koulutuksen tavoitteena on tarjota eväitä omien vuorovaikutustaitojen tutkimiseen, kehittämiseen ja soveltamiseen (työn) arkeen. Haastavaksi koettu vuorovaikutus on valittu koulutuksen kontekstiksi, jotta osallistujat voivat työstää koulutuksen sisältöjä mahdollisimman omakohtaisesti arkeaan tukemaan. Kokemus haastavuudesta voi liittyä vuorovaikutukseen niin lasten, nuorten, oppilaiden, huoltajien, kollegoiden, esimiesten, vertaisten, kuin perheenjäsenten kanssa.

Koulutuksessa tutustutaan empaattisen ja rakentavan vuorovaikutuksen lähestymistapaan ymmärtää vuorovaikutusta sekä itseään ja toisia (haastavaksi koetun) vuorovaikutuksen osapuolina sekä harjoitellaan seuraavia empaattisen ja rakentavan vuorovaikutuksen perustaitoja:

havaintojen tekeminen
itsen empaattinen ilmaiseminen/palautteen antaminen
toisen empaattinen kuunteleminen/palautteen vastaanottaminen
konkreettisten keinojen löytäminen haastaviksi koettujen vuorovaikutustilanteiden edistämiseksi osapuolten kesken

Koulutus pitää sisällään kaksi koulutuspäivää (6×45 min./päivä) sekä ennakko- ja välitehtävän. Koska kyseessä on nimen mukaisesti vuorovaikutustaitoihin kiinnittyvä koulutus, pidetään koulutuspäivät työpajamaisina. Niiden harjoitukset mukaan lukien ennakko- ja välitehtävät perustuvat kokemuksellisuuteen ja tähtäävät dialogisuuteen.

Työtavat: Ennakko- ja välitehtävät, joita työstetään koulutuspäivillä, luento-osuudet, toiminnalliset yksilö-, pari-. pienryhmä- ja ryhmätyöskentelymenetelmät

KOULUTTAJA: Juho Honkasilta, KT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi webinaari ja kaksi lähikoulutusta Turussa ja Tampereella. 18 osallistujaa toteutus, yhteensä 54 osallistujaa.

Esihenkilö – löydä ratkaisun avaimia vastuuttoman työkäyttäytymisen kohtaamiseen ja puuttumiseen (1 op)

KOHDERYHMÄ: Koulutuspäälliköt, rehtorit, apulais- ja vararehtorit

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Rehtoreiden työ on haastavaa ihmissuhdetyötä. Työn lisääntyneet vaatimukset näkyvät mm. tuoreimmassa rehtoribarometrissa (2021), jossa havaittiin kohtalaista ja voimakasta uupumusta 26 prosentilla kyselyyn vastanneista. Barometrista selviää, että rehtoreiden työtahti, työn kognitiiviset ja emotionaaliset vaatimukset ovat kasvaneet, työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan on käynyt haastavammaksi ja koronastressi on tuonut haastavan työn päälle lisäkuormaa.

Oppilaiden välisten ristiriitojen ratkaisemiseen on olemassa paljon erilaisia tutkimukseen pohjaavia puuttumisen keinoja ja niitä sovelletaankin kouluissa ahkerasti. Näitä ristiriitoja myös ratkaistaan useamman aikuisen voimin, usein myös huoltajien tuella. Kognitiivisen ja emotionaalisen kuormittumisen kokemus voi kuitenkin merkittävästi lisääntyä, mikäli rehtori kohtaa työyhteisössään alaisen taholta vastuutonta työkäyttäytymistä, joka heijastelee pahimmillaan kielteisesti koko kouluyhteisöön. Vastuuton työkäyttäytyminen on sellaista käyttäytymistä työyhteisössä, joka häiritsee ja vaikeuttaa työyhteisön toimintaa ja aiheuttaa mielipahaa, ärtymystä ja työmotivaation laskua muissa työyhteisön jäsenissä.

Koulutus on suunnattu esihenkilöille, jotka haluavat vahvistaa omaa osaamistaan vastuuttoman työkäyttäytymisen puuttumisessa ja saada lisää varmuutta tilanteisiin, jotka haastavat esihenkilön omia vuorovaikutustaitoja. Koulutukseen kuuluu pieni ennakkotehtävä, jossa osallistuja kuvaa jonkin haastavaan käyttäytymiseen liittyvän arjen työtilanteen, jota hän on jäänyt pohtimaan tai jonka ratkaisemiseen hän kaipaisi lisää työkaluja. Tapausesimerkit kuvaillaan ja käsitellään siten, että niiden perusteella ei ole mahdollista tunnistaa yksittäisiä henkilöitä. Pyrimme löytämään vastauksia kysymykseen: MITEN puuttuminen käytännössä tehdään? HUOM! Koulutuksen näkökulma on ohjauksellinen ja keskusteleva, ei juridinen.

KOULUTTAJA: Kiiski Tiina, KM, erityisopettaja, kouluttaja, työnohjaaja STOry, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi koulutusta webinaarina, 18 osallistujaa/toteutus, yhteensä 36 osallistujaa.

Hankkeessa syntyvät tuotokset ja materiaalit

Hankkeen pääasiallinen tuotos on antaa varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstölle tutkimusperustaista tietoa ja toimivia menetelmiä hyvinvoivan oppimisyhteisön tukemiseen painottaen lasten käyttäytymisen taitojen tukea, psyykkiseen oireiluun liittyvien pulmien ennaltaehkäisyä, tunnistamista ja tukea sekä nepsy-oppijoiden kohtaamista. Lisäksi hankkeen koulutusten sisällöistä koostetaan opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön työssä hyödynnettävää materiaalia, jossa yhdistellään tutkittua tietoa ja konkreettisia menetelmiä. Materiaali tukee ammatillisen osaamisen kehittämistä ja osaamisen syventämistä ja mahdollistaa osaamisen jakamisen hankkeen jälkeen.

Osion 1 tuotoksena syntyy materiaalia, jossa tarkastellaan itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen tukemista varhaiskasvatuksessa. Materiaalissa kuvataan itsesäätely- ja toiminnanohjauksen taitojen kehittymisen keskeisiä piirteitä ja kuinka niiden kehitystä voidaan tukea sääntöleikkien ja -pelien avulla.

Osion 2 tuotoksena syntyy materiaalia itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen tukemisesta koulussa. Materiaalissa kuvataan itsesäätely- ja toiminnanohjauksen taitojen kehittymisen keskeisiä piirteitä ja kuinka niiden kehitystä voidaan tukea koulussa yksilö- ja ryhmätasolla.

Osion 3 tuotoksena syntyy materiaalia työrauhan ja myönteisen käyttäytymisen tukemiseen koulun arjessa.

Osion 5 tuotoksena syntyy materiaalia, jossa tarkastellaan ongelmallisen digipelaamisen ilmiötä yleisellä tasolla sekä erityisesti nepsy-lasten älylaitekäytön riskiä ja ongelmallisen digipelaamisen tunnistamista. Lisäksi materiaali tarjoaa työkaluja lasten ja nuorten tukemiseen sekä ilmiön puheeksiottoon ja käsittelemiseen koulussa.

Tuotokset julkaistaan avoimesti NMI:n ylläpitämällä sivulla koju.nmi.fi/oph-tuotokset/ ja niitä jaetaan myös Avointen oppimateriaalien kirjastossa aoe.fi, jonne ne jäävät nähtäville myös hankkeen päätyttyä. Tuotoksista tiedotetaan myös NMI:n sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeessä.

Kouluttajien pätevyys ja osaaminen

Granroth-Nalkki Sari, KM, eo, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Granroth-Nalkilla on laaja kokemus eri-ikäisten oppilaiden kanssa työskentelystä perusopetuksessa sekä luokanopettajana että erityisopettajana. Kouluttaja on työskennellyt yhteisopettajana ja kehittänyt yhteisopettajuutta noin 10 vuoden ajan. Hän on täydentänyt osaamistaan positiivisen pedagogiikan ja hyvinvointitaitojen sekä erilaisilla johtamisen koulutuksilla, kuten positiivinen johtaminen. Kouluttaja on toiminut aktiivisesti työyhteisöissä kehittämistehtävissä mm. kehittyvä koulu-tiimin vetäjänä ja työyhteisön toimintakulttuurin kehittäjänä. Sarin erityisosaamista yhteisopettajuuden lisäksi ovat joustavien tuenmuotojen käytänteet, kouluun kiinnittymisen haasteisiin vastaaminen sekä positiivinen pedagogiikka ja hyvinvointitaitojen opettaminen.

Honkasilta Juho, KT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Juho Honkasilta toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hänellä on vuosien työkokemus sopeutumisvalmennustoiminnasta lasten, nuorten ja aikuisten kanssa, jotka kokevat haasteita toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja käyttäytymisen säätelyssä, sekä heidän perheidensä kanssa. Honkasilta on käynyt tunne- ja vuorovaikutustaitokoulutuksia ja kouluttanut rakentavan vuorovaikutuksen taitoja osana (erityis)opettajan koulutusta vuodesta 2015 alkaen

Husberg Henrik, PM, speciallärare, doktorand vid Helsingfors Universitet, projektforskare vid Niilo Mäki Institutet
Henrik Husberg är projektforskare vid Niilo Mäki Institutets projekt Inlärning och Stöd. Han är utbildad till speciallärare från Åbo Akademi i Vasa och tidigare jobbat som speciallärare med ansvar bland annat för planering av stöd och kartläggning och uppföljning av inlärningssvårigheter hos barn och ungdomar. Husberg är doktorand vid Helsingfors Universitet. Temat för avhandlingen är matematiksvårigheter, motivation och exekutiva funktioner hos barn i skolåldern.

Jalonen Adrienn, FT, Niilo Mäki Instituutti
Jalonen toimii Niilo Mäki Instituutissa Lukumummi ja -vaari -toiminnan hankevastaavana. Lukumummit ja -vaarit ovat seniori-ikäisiä vapaaehtoisia jotka käyvät kouluissa lukemassa lasten kanssa, tavoitteena lasten lukutaidon tukeminen ja lukumotivaation lisääntyminen. Lisäksi Jalonen vastaa hankkeesta Pelaa fiksusti – Erityislasten digitaalinen hyvinvointi. Jalonen on kiinnostunut monikielisten oppilaiden suomen kielen opetuksesta ja oman äidinkielen käytön lisäämisestä arjessa ja koulussa. Jalonen kouluttaa monikielisten lasten vanhempien kohtaamisesta, oman äidinkielen käyttömahdollisuuksista ja monikielisten oppilaiden sanavaraston kehittämisestä.

Karhu Anne, erityisopettaja, KT, Yliopisto-opettaja, Erityispedagogiikka, Itä-Suomen yliopisto
Karhu työskentelee erityispedagogiikan yliopisto-opettajana opettajankoulutuksessa, työskentelee tutkijana sekä toimii kouluttaja. Karhulla on pitkä työkekemus laaja-alaisena erityisopettajana peruskoulusta ja hän on ollut mukana kehittämässä koulu ja kuntatasoista toimintamallia erityisesti käyttäytymisen ongelmien kohtaamiseen lähikoulussa. Karhu työskentelee ProKoulu-tutkimusryhmässä, jossa kehitetään oppilaiden käyttäytymisen tukea kaikille tuen kolmelle portaalle. Karhu on tehnyt väitöskirjaansa käyttäytymisen tehostetusta tuesta ja pilotoinut Suomeen Check in Check out (CICO) tehostetun tuen toimintamallin toivotun käyttäytymisen tukemiseen.

Karhunen Roosa, FM, draamakasvatuksen opettaja, aineenopettaja, Niilo Mäki Instituutti
Karhunen on draamakasvatuksen opettaja sekä aineenopettaja. Niilo Mäki Instituutissa Karhunen on työskennellyt useissa lukutaitohankkeissa. Draamaopettajana Karhusella on monipuolinen työkokemus niin lasten, nuorten kuin aikuisten kanssa työskentelystä. Karhunen toimii tuntiopettajana Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston draamakasvatuksen oppiaineessa.

Kiiski Tiina, KM, erityisopettaja, kouluttaja, työnohjaaja STOry, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija
Tiina on erityisopettaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja työyhteisösovittelija. Hänellä on pitkä käytännön kokemus lasten ja nuorten oppimisen tuen suunnittelusta sekä opetustyöstä erityisopettajana. Tiina on toiminut aikaisemmin Niilo Mäki Instituutissa hanketyöntekijänä, kehittäjänä ja kouluttajana oppilaitosten työrauhakysymyksiin liittyen. Nykyään hän työskentelee yrittäjänä paremman työelämän puolesta erilaisten työyhteisöjen ja organisaatioiden parissa. Lisäksi hän kouluttaa perus- ja toisen asteen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöä aiheinaan työrauhan edistäminen oppilaitoksissa sekä opetushenkilöstön ryhmänhallinnan taitojen vahvistaminen. Lisäksi hän opastaa, kuinka ratkaisukeskeisiä menetelmiä voi hyödyntää oppilashuoltotyössä hyvän työrauhan tukemiseksi ja erilaisten haasteiden voittamiseksi.

Klenberg Liisa, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi
Liisa Klenberg on neuropsykologi, joka toimii kliinisen työn ohella tutkijana, kouluttajana ja työnohjaajana. Hänellä on pitkä käytännön työkokemus lasten ja nuorten neuropsykologisesta arvioinnista ja kuntoutuksesta sekä yhteistyöstä koulujen kanssa. Tutkimustyössä hän on kiinnostunut toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden kehittymisestä sekä näiden vaikeuksien arviointimenetelmistä ja interventioista. Liisa on vetänyt NMI:ssa Leikitään ja keskitytään- ja Leikitään ja keskitytään yhdessä -hankkeitta, joissa kehitetään pienten lasten vanhemmille sekä varhaiskasvatukseen suunnattuja toiminnanohjauksen interventioita.

Kujala Tero, KM, ohjaava opettaja, erityisluokanopettaja, varhaiskasvatuksen opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Teron vahvaa osaamisaluetta ovat autismikirjo ja muut neuropsykiatriset pulmat. Kouluttajana hän hyödyntää pitkää, yli 25 vuoden, työkokemustaan perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa sekä ohjaavana opettaja. Tero vahvuutena on kyky käytännönläheisesti avata, miten tukea opetuksessa ja kuntoutuksessa tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria. Kouluttajana Tero pitää tärkeänä osallistamista ja vahvaa vuorovaikutteisuutta.

Kultti-Lavikainen Nina, PsL, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, psykoterapeutti, neuropsykologi, varhaiskasvatuksen opettaja, Niilo Mäki Instituutti
Nina työskentelee Niilo Mäki Instituutissa hanketyössä. Ennen hanketyötä hän toimi 30 vuoden ajan Niiilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän kaupungin perheneuvolan Lastentutkimusklinikalla psykologina. Hankkeissa ja asiakastyössä hän on perehtynyt lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatrisia vaikeuksien arviointiin ja kuntoutukseen. Oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen vaikeuksien arvioinnin ja kuntoutuksen lisäksi työ on koostunut vanhempien tukemisesta sekä koulun henkilökunnan ja psykologien konsultaatiosta ja työnohjauksesta. Nina on ollut kirjoittamassa Kummi -sarjan julkaisuja: Kummi 4 oppimisvaikeuksien arvioinnista, Kummi 5 lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäkuntoutuksesta sekä Kummi 15 toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutuksesta. Nina työskentelee lisäksi Niilo Mäki Instituutin kouluttajana. Koulutukset liittyvät oppimisvaikeuksien arviointiin, kuntoutukseen ja erilaisten oppimisvaikeuksien päällekäistymiseen. Lisäksi koulutukset ovat kohdentuneet lukemisen ja kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen ja opiskelustrategioiden sekä toiminnanohjauksen vaikeuksiin ja em. taitojen tukemiseen. Kognitiivisen terapiatyön myötä koulutuksen teemat ovat liittyneet myös lasten neuropsykiatrisiin vaikeuksiin, itsetunnon kysymyksiin sekä oppimisvaikeuksien ja psykiatristen ongelmien kytkeytymiseen.

Mankinen Katja, psykologi PsM, suunnittelija, ryhmän apuohjaaja, Sosped-säätiö
Katja Mankinen on psykologi, joka toimii suunnittelijana Sosped-säätiön digitaalisten riippuvuuksien toiminnoissa (Digipelirajaton & Somerajaton). Hänen toimenkuvaansa kuuluu vapaaehtoisten nuorten aikuisten ohjaaminen ja kouluttaminen vertaistueksi muille digitaalisten laitteiden liikakäyttöä kokeville. Hän myös kouluttaa ja tukee ammattilaisia digitaalisten riippuvuuksien ilmiöihin liittyen. Lisäksi hän on toiminut Niilo Mäki Instituutin Pelaa fiksusti -hankkeen aikuisten ryhmissä apuohjaajana syksystä 2023 lähtien.

Merjonen Päivi, PsT, psykologi ja tutkija, Niilo Mäki Instituutti
Päivi on psykologi ja tutkija. Niilo Mäki Instituutissa hän on työskennellyt vuodesta 2019 asti ja Pelaa fiksusti -hankkeessa hän aloitti vuonna 2022. Hankkeessa tehtävän tutkimuksen lisäksi hän toimii vanhempien ryhmän ohjaajana sekä on osallistunut alusta asti hankkeen suunnitteluun ja materiaalien kehittämiseen. Aiemmin Päivi on työskennellyt psykologian alan tutkijana mm. Helsingin yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa sekä Vrije Universiteit Amsterdamissa. Niilo Mäki Instituutissa tehtävän työn lisäksi Päivi on sivutoiminen kevytyrittäjä tarjoten psykologisia keskusteluja videopuheluiden välityksellä.

Moisio Päivi, KM, varhaiskasvatuksen opettaja
Päivi Moisio on varhaiskasvatuksen opettaja ja kasvatustieteen maisteri. Hän toimii tällä hetkellä Niilo Mäki Instituutin Leikitään ja keskitytään yhdessä -hakkeessa projektisuunnittelijana. Leikitään ja keskitytään yhdessä on ylivilkkaiden lasten perheille suunnattu tukimalli, jossa ylivilkkaiden lasten ja heidän perheidensä elämää pyritään tukemaan aikuisen ja lapsen yhteisen leikin kautta. Päivi on sekä ollut mukana suunnittelemassa ja kehittämässä toimintaa aiemmassa Leikitään ja keskitytään -hankkeessa että toiminut lasten ryhmien ohjaajana. Leikitään ja keskitytään yhdessä -hankkeen lisäksi Päivi työskentelee projektitutkijana Jyväskylän, Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteisessä OPH:n rahoittamassa KOPA-hankkeessa (Kohti parempaa sosioemotionaalisten taitojen tukemista varhaiskasvatuksessa). Päivillä on kokemusta lasten kanssa työskentelystä ja vahva tuntuma varhaiskasvatuksen arkeen.

Mustonen Terhi, psykologi, PsM, päällikkö, tutkija, Sosped-säätiö
Terhi Mustonen (PsM) on psykologi, jonka erikoisalaa ovat ihmisen ja teknologian vuorovaikutus sekä digitaaliset riippuvuudet. Hän toimii Digipelirajaton- ja Somerajaton-toimintojen päällikkönä Sosped-säätiössä, missä hän on kehittänyt Suomen ensimmäistä digipeli- ja someriippuvuuteen tarjottavaa tuen toimintamallia vuodesta 2017 lähtien. Terhi on aiemmin työskennellyt Nokiassa, Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa. Hänen teknologian ja havaintokyvyn vuorovaikutusta käsittelevä väitöskirjansa tarkastetaan Helsingin yliopistossa huhtikuussa 2024. Terhin ammatillinen tavoite on parantaa digitaalisista riippuvuuksista kärsivien nuorten hoitoa ja tukea lisäämällä tietoa ja saatavilla olevia palveluita. Hän on toinen Digipelaaminen puheeksi -lyhytneuvonnan kehittäjistä ja toiminut osakirjoittajana useissa kansainvälisissä ja suomenkielisissä julkaisuissa, kuten Peliriippuvuus-kirjassa (Duodecim, 2022). Terhi on kokenut luennoitsija, jonka tutkimus- sekä kokemustietoa yhdistävää lähestymistapaa on kiitelty.

Määttä Sira, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Terveystalo
Määttä on neuropsykologian erikoispsykologi, tutkija ja kouluttaja. Hän on toiminut sekä kliinisessä työssä lasten, nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen vaikeuksien parissa että tutkijana hankkeissa, joiden teemat ovat liittyneet mm. lukutaitoon, itsesäätelytaitojen kehitykseen ja tukemiseen, sekä minäpystyvyyteen ja itsetunnon tukemiseen. Määttä on väitellyt tohtoriksi keväällä 2017 aiheenaan esikielelliset kommunikaatiotaidot, niiden kehityksellinen yhteys myöhempiin kielellisiin taitoihin ja varhaisen seulonnan toteuttaminen. Määttä toimii tällä hetkellä neuropsykologina Terveystalossa, jossa hän toteuttaa arviointeja ja kuntoutusta lasten, nuorten ja aikuisten erilaisiin oppimisvaikeuksiin, neuropsykiatrisiin vaikeuksiin sekä aivovammoihin liittyen.

Naukkarinen Marjo, KM, laaja-alainen erityisopettaja, koulunkäynninohjaaja, Niilo Mäki Instituutti
Naukkarinen työskentelee hankesuunnittelijana Niilo Mäki Instituutissa Nuorten Hahmola-hankkeessa ja laaja-alaisena erityisopettajana. Nuorten Hahmola-hankkeen tavoitteena on, että nuoret ja heidän kanssaan toimivat tunnistavat ja hyväksyvät aiempaa paremmin hahmotusvaikeudet, niiden ilmenemisen sekä merkityksen opinnoissa, työssäoppimisessa, vertaissuhteissa ja yleisesti arjessa. Ennen Nuorten Hahmola-hanketta Naukkarinen on kerryttänyt pitkää työkokemusta koulumaailmasta, työskennellen sekä opettajana että koulunkäynnin ohjaajana perusopetuksessa.

Niutanen Riina, ohjaava opettaja, KM, eo, lto, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Riinan erityistä osaamisaluetta on oppimispolun alku – varhaiskasvatus, esiopetus ja alkuopetus – ja tästä viitekehyksestä on hyvä viitoittaa tietä koko perusopetuksen ajaksi. Yhteisöllisyys, osallisuus ja vahvuuslähtöisyys ovat asioita, joita Riina haluaa olla edistämässä. Näiden rinnalla Riina haluaa työllään tukea ja edistää oppijoiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista ja niihin liittyviä pedagogisia ratkaisuja. Oppimisen alkuvaiheeseen, kieleen ja vuorovaikutukseen, toiminnanohjaukseen ja tarkkaavuuteen sekä käyttäytymiseen liittyvät haasteet ovat olleet Riinan keskeisintä työkenttää. Riinalla on kokemusta myös monikielisten lasten kanssa toimimisesta. Riina on mielellään mukana prosesseissa, joissa rakennetaan yhteistyötä ja toimivia käytänteitä kodin, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä moniammatillisen verkoston toimijoiden kesken. Kokemus kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa toimimisesta mahdollistaa asioiden tarkastelun laajalla perspektiivillä.

Norvapalo Päivi, KM, eo, ohjaava opettaja, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Norvapalo on toiminut 25 vuotta ohjaavana opettajana. Koulutusteemoista hänen vahvinta osaamisaluettaan ovat haastava käyttäytyminen, strukturointi arjen selkiyttäjänä, sosiaalisten ja tunnetaitojen tukeminen sekä autismikirjon lapset, nuoret ja aikuiset sekä heidän opetuksensa ja tukemisensa. Koulutuksissa ei asiakasryhmien tai teemojen ei kuitenkaan tarvitse liittyä autismikirjoon vaan Norvapalo on työssään kouluttanut laajasti ylipäätään erityisten lasten, nuorten ja aikuisten asioissa. Hänen koulutuksissa on usein läsnä hyvin moniammatillisesti osallistujia. Norvapalo pyrkii koulutuksissaan tuomaan esiin hyvin käytännönläheisiä ratkaisuja.

Paananen Mika, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti ja Jyväskylän yliopisto
Mika Paananen on työskennellyt useassa projektissa, joissa on kehitetty ja tutkittu koulujen eritysopetukseen soveltuvia tukimenetelmiä. Tällä hetkellä Paananen työskentelee tutkijana Niilo Mäki Instituutissa sekä Jyväskylän yliopistossa. Hänellä on myös pitkä kokemus kliinisessä työssä, erityisesti lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien tutkimukseen ja kuntoutukseen sekä tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ongelmiin liittyvissä tehtävissä. Paanasen koulutukset ovat tähdänneet lasten ja nuorten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen sekä käyttäytymisen kouluinterventioiden toteuttamiseen.

Palkeinen Ville, KM, erityisluokanopettaja, oppimisen ja koulunkäynnin tuen erityissuunnittelija, Helsingin kaupunki, joogaohjaajakouluttaja
Tällä hetkellä Ville työskentelee Sophie Mannerheimin koulussa (sairaalakoulu) erityisen tuen oppilaiden erityisluokanopettajana. Kaikki oppilaat ovat lasten- ja nuorten psykiatrian potilaita. Villen ammatillisuuden keskiössä ovat haastavien oppilaiden kohtaaminen, tunne- ja tietoisuustaidot, sekä ilmiölähtöinen oppiminen. Ville on kouluttanut opettajia tietoisuustaitoihin, mm. Niilo Mäki Instituutin koulutuksessa ja sairaalaopetuspäivillä.

Palmu Iines, KT, eo, opo, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Iines työskentelee kehittämiskoordinaattorina Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa. Hänen työnkuvaansa kuuluvat kansallisen ja kansainvälisen tutkimus- ja kehittämistyön koordinointi ja kouluttaminen. Aikaisemmin hän on toiminut projektitutkijana NMI:llä muun muassa ProKoulu-tutkimuksessa. Iineksellä on monipuolinen kokemus erityispedagogiikan kentästä ja hänen erityisiä kiinnostuksenkohteitaan ovat käyttäytymisen ongelmien ja kouluvaikeuksien päällekkäistyminen, käyttäytymisen ja motivaation tuki, sekä inkluusiota tukeva tutkimusperustainen täydennyskoulutus (mm. yhteisopettajuus, eriyttäminen ja strukturointi). Iineksellä on myös kansainvälistä kokemusta mm. Yhdysvalloista sekä pohjoismaisista yhteistyöhankkeista. Iineksen koulutusaiheita ovat mm. tutkimukseen pohjautuvat tavat tukea käyttäytymistä ja opiskelumotivaatiota, tuen järjestäminen koulutasolla, yhteisopettajuus sekä erityisopettajan konsultatiivinen työote.

Peitso Satu, PsM, neuropsykologi, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Satu pyrkii työssään edistämään erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia ja koulunkäyntiä. Sadun työnkuva on monipuolinen sisältäen esi- ja perusopetusikäisten lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien ja koulunkäynnin haasteiden arviointia sekä tukitoimien suunnittelua monialaisesti.

Posio Niina, VEO

Romo Niko, ohjaaja, neuropsykiatrinen valmentaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onerva
Romo toimii ohjaajana ja kouluttajana Valteri-koulu Onervassa ja osallistuu työnsä ohella myös ohjauskäynteihin tarpeen mukaan. Koulutukseltaan hän on lähihoitaja ja neuropsykiatrinen valmentaja. Kokemusta ja asiantuntemusta Romolla on erityisesti Touretten oireyhtymästä, mikä on diagnosoitu hänellä itsellään ollessaan lapsi. Lisäksi Romo on aiemmin, ennen nykyistä työtä, työskennellyt jäsen- ja perhetyössä potilasjärjestössä, joka valvoo Touretten oireyhtymän kanssa elävien ihmisten etuja.

Teivaanmäki Sini, PsM, psykologi
Sini Teivaanmäki on koulutukseltaan psykologian maisteri. Hän työskentelee Niilo Mäki Instituutin Leikitään ja keskitytään yhdessä -hankkeessa projektitutkijana ja valmistelee väitöskirjaa alle kouluikäisten lasten toiminnanohjauksen vaikeuksista ja taitojen tukemisesta Leikitään ja keskitytään -toimintamallin avulla. Sini oli mukana myös aiemmassa Leikitään ja keskitytään -hankkeessa (2017-2019), jossa tutkimukseen painottuvan työn lisäksi Sini veti vanhempien ryhmiä. Niissä hän pääsi kuulemaan monipuolisesti vanhempien kokemuksia toimintaan osallistumisesta.

Turok Julia, PsM, psykologi, projektisuunnittelija, Niilo Mäki Instituutti
Julia Turok on koulutukseltaan psykologi ja kielenkääntäjä. Hän aloitti työskentelyn Niilo Mäki Instituutissa huhtikuussa 2022 Pelaa fiksusti -hankkeen projektisuunnittelijana. Hankkeessa hän toimii vanhempien ryhmän ohjaajana sekä osallistuu muun tiimin kanssa hankkeen suunnitteluun, materiaalien kehittämiseen ja tutkimustyöhön. Vuonna 2018 psykologiksi valmistuttuaan Julia on työskennellyt kliinisenä psykologina psykiatriassa sekä tutkimusavustajana Jyväskylän yliopiston projekteissa. Aiemmin hän on tehnyt käännös-, tulkkaus- ja matkailualan töitä vuosina 2004-2017. Nykyään projektisuunnittelijan työn lisäksi Julia työstää Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa lasten monikielisyydestä.

Vallenius Sanna, KM, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Sanna on toiminut pitkään työelämässä monialaista vaativaa tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa ja omaa kokemusta erityisesti psyykkisesti oireilevien ja autismikirjon oppilaiden tukemisesta kouluelämässä sekä erilaisissa verkostoissa. Nykyisessä ohjaavan opettajan työssään Sanna tekee konsultatiivista työtä oppilaiden lähikouluissa vaativissa oppimisen ja koulunkäynnin tilanteissa.