Motivationaaliset ulottuvuudet tutkivassa nettilukemisessa

Oppilaiden nettilukutaitojen tutkimuksessa tulisi huomioida entistä paremmin lukijan motivaatio

Tutkimusartikkelissa Motivationaaliset ulottuvuudet tutkivassa nettilukemisessa Laura Kanniainen, Carita Kiili, Asko Tolvanen, Jukka Utriainen ja Paavo Leppänen tarkastelivat kuudesluokkalaisten nettilukemisen motivationaalisia ulottuvuuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Yhdysvalloissa kehitetty ja validoitu nettilukemisen motivaatiomittari soveltuu suomalaiseen aineistoon, sekä miten nettilukemisen motivationaaliset ulottuvuudet ovat yhteydessä tutkivan nettilukemisen tehtävässä menestymiseen. Tutkivalla nettilukemisella tarkoitetaan tavoitteellista toimintaa, jossa lukija pyrkii selvittämään jonkin kysymyksen tai ongelman hyödyntämällä netistä löytyvää informaatiota. Tällöin lukija 1) määrittelee tiedontarpeensa, 2) hakee tietoa, 3) arvioi löytämäänsä informaation hyödyllisyyttä ja luotettavuutta, 4) tekee synteesin löytämästään informaatiosta, sekä 5) muodostaa ja kommunikoi perustellun kannan tutkimastaan asiasta.

Tässä määrällisessä tutkimuksessa aineisto kerättiin kahdeksasta keskisuomalaisesta koulusta. Tutkimukseen osallistui 426 kuudesluokkalaista oppilasta (207 tyttöä, 219 poikaa). Aineisto kerättiin kahden erillisen oppitunnin aikana. Ensimmäisellä oppitunnilla oppilaat täyttivät motivaatiokyselyn. Motivaatiokysely koostui neljästä motivationaalisesta ulottuvuudesta, joita olivat kiinnostus nettilukemiseen, nettilukemisen arvostaminen, minäpystyvyys nettilukemisessa ja nettilukutaitojen kehittämiseen liittyvät uskomukset. Yhteensä väittämiä oli 17 ja oppilaat arvioivat väitteen sopivuutta itseensä skaalalla 1-5. Toisella oppitunnilla oppilaat tekivät tutkivan nettilukemisen tehtävän tietokoneilla, jossa mitattiin oppilaiden nettilukutaitoja. Tässä tehtävässä kuvitteellisen koulun rehtori antoi sähköpostilla oppilaille tehtäväksi selvittää energiajuomien terveysvaikutuksia, ja pyysi heitä ottamaan kantaa siihen, tulisiko koululle hankkia energiajuoma-automaatti. Tehtävässä mitattiin kuudellatoista muuttujalla oppilaiden tiedonhakutaitoja, arviointitaitoja, taitoa laatia synteesi usean nettitekstin pohjalta, sekä taitoja muodostaa ja kommunikoida perusteltu kanta tutkimastaan asiasta. Muuttujia oli esimerkiksi hakuun käytetty aika, nettitekstin luotettavuus, pääideoiden poimiminen ja vastaanottajan huomioiminen sähköpostiviesteissä.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tutkimuksessa käytettyä motivaatiomittaria voidaan hyödyntää mittaamaan melko luotettavasti suomalaisten tyttöjen ja poikien motivaatiota nettilukemiseen. Motivaatiomittarin motivationaaliset ulottuvuudet olivat havaittavissa myös suomalaisen motivaatiomittarin versiossa. Nämä neljä ulottuvuutta selittivät yhteensä 24 prosenttia oppilaiden suoriutumisesta tutkivan nettilukemisen tehtävässä. Motivaatio nettilukemiseen voi siis edistää nettilukutehtävissä menestymistä. Kognitiivisten tekijöiden lisäksi nettilukemisen tutkimuksissa olisi syytä siis huomioida entistä paremmin myös motivationaaliset ulottuvuudet. 

Tutkimuksen mukaan minäpystyvyys oli kaikista tärkein tutkivaan nettilukemiseen yhteydessä oleva motivationaalinen ulottuvuus. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan yksilön käsityksiä kyvyistään ja siitä, kuinka hyvin hän pystyy suoriutumaan tietystä tehtävästä. Se vaikuttaa yksilöiden tekemiin valintoihin, tavoitteisiin sekä ponnisteluun vaikeissa tehtävissä. Nettilukutaidon kehittämiseksi pelkän motivaation ja minäpystyvyyden tukeminen eivät kuitenkaan riitä, vaan opettajien on tärkeää tuntea oppilaidensa taitotaso ja kohdentaa palautetta myös tiettyjen taitojen harjoitteluun. Loppujen lopuksi, harjoittelemalla nettilukutaitojen eri osa-alueita, kenestä tahansa voi tulla taitava nettilukija.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletinissa 1/2023.

Tutustu NMI-Bulletiniin tai tilaa irtonumero osoitteessa bulletin.nmi.fi

Tiivistelmän kirjoittaja: Aleksi Mäkelä, aikuiskasvatustieteen maisteriopiskelija, harjoittelija