Lukemisen riemu ja kohdennettu tuki 2022-2023

Koulutushankkeen sisällöt, tuotokset ja kouluttajat

Osio 1. Kielellisten taustataitojen tuki

Lapsen kuullun ymmärtämisen tukeminen varhaiskasvattajien ja vanhempien yhteistyönä (1 op)

KOHDERYHMÄT: Varhaiskasvatuksen ja erityisvarhaiskasvatuksen henkilöstö
KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:
Koulutuksessa paneudutaan 4−6 -vuotiaiden lasten kuullun ymmärtämisen taitojen kehittymisen tukemiseen ja ohjaamiseen. Huomio kohdistetaan erityisesti niihin lapsiin, joilla on huomattu puutteita kuullun ymmärtämisen taidoissa. Koulutuksessa esitellään päiväkodin varhaiskasvattajien ja lasten vanhempien yhteiseen käyttöön kehitettyä Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelmaa, Jänistarinoita.

Koulutuksen sisältöjä ovat mm.:

  • Kuullun ymmärtäminen siltana luetun ymmärtämiseen
  • Lapsen ja aikuisen vuorovaikutus lukutilanteessa
  • Kuullun ymmärtämisen ja toiminnanohjauksellisten taitojen harjoitteleminen lukutilanteissa
  • Keskusteleva lukeminen ja tarinan käsittelemisen menetelmät
  • Lukemisvuorovaikutuksen havainnointi ja kehittäminen
  • Jänistarinat-ohjelmasta tehostetun tuen malli varhaiskasvatuksen tarpeisiin
  • Jänistarinat-ohjelmasta tukea päiväkodin kasvattajayhteisön toimintakulttuurin kehittämiseen
  • Jänistarinat-ohjelmasta tukea varhaiskasvatuksen ja kodin yhteistyön kehittämiseen
  • Jänistarinat-ohjelmaan liittynyt interventiotutkimus


KOULUTTAJA: Kajamies Anu, KT, yliopistotutkija, Turun yliopisto
KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutus sisältää ennen koulutuspäivää katsottavan luentotallenteen (1h), ennakkotehtävänä keskustelevan lukemisen tehtävän sekä koulutuspäivän (6 x 45 min.) 2 toteutuskerta 22 osallistujaa/ryhmä. Koulutukset toteutetaan lähikoulutuksena Turussa ja Jyväskylässä.

Kielenkehityksen ja vuorovaikutuksen tukeminen (1 op)

KOHDERYHMÄT: varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT: Koulutuksessa käsitellään, miten kehityksellinen kielihäiriö näkyy lasten arjessa, vuorovaikutuksessa ja oppimisessa. Tutustutaan erilaisiin keinoihin tukea lapsen kohtaamista ja ymmärtämistä erilaisissa vuorovaikutus- ja oppimistilanteissa.

KOULUTTAJAT: ohjaavat opettajat Riina Niutanen ja Tiina Heikkinen, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän (6 x 45 min.) ja ennakkotehtävän. Tehtävässä kuvataan arjessa jo käytössä olevia vuorovaikusta tukevia asioita ja mitä haluaisin oppia lisää. Koulutus toteutetaan 1 kerran lähikoulutuksena 25.4.2023 Lahdessa, 22 osallistujaa.

Lukemisvaikeuden kielelliset taustataidot – Tunnistamisesta tukemiseen (1 op)

KOHDERYHMÄ: Koulun moniammatillinen henkilökunta, esim. luokanopettajat, erityisopettajat ja psykologit

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:
Lukutaidon taustalla vaikuttaa useita kielellisiä taustataitoja, joiden puutteet voivat vaikuttaa lukemisvaikeuksien ilmenemiseen. Tyypillisimmät lukivaikeutta selittävät taidot ovat fonologinen tietoisuus, nopean nimeämisen taidot sekä kielellinen muisti. Koulutuksessa käsitellään lukemisvaikeuden tunnistamista ja lukutaidon tukemista näiden taustataitojen näkökulmasta.
– Lukutaidon kielelliset taustataidot
– Vaikeudet kielellisissä taustataidoissa ja yhteys lukemisvaikeuden luonteeseen
– Oppimisen tukeminen, kun lukemisen vaikeuden taustalla on puutteita fonologisessa tietoisuudessa, nimeämisessä tai kielellisessä muistissa

KOULUTTAJA: Riikka Heikkilä, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti ja Psykologian opetus- ja tutkimusklinikka PSYKE

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutukseen kuuluu yksi lähipäivä (6x45min), oppimistehtävä ja opiskelumateriaalia. Yksi toteutuskerta Seinäjoella syksyllä 2023 lähikoulutuksena, 22 osallistujaa.

Lapsen matkalla puhujasta lukijaksi mukana kulkee onnistumisen riemu ja kohdennettu tuki (1 op)

KOHDERYHMÄ:  Luokanopettajat ja erityisopettajat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:
Lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen keskeiset taustatekijät sekä niiden vaikutus luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen
Luku- ja kirjoitustaidon oppiminen ja opettamisen menetelmät esi- ja alkuopetuksessa
Lukemisen ja kirjoittamisen tukemisen monet muodot esi- ja alkuopetuksessa
Opintokokonaisuus sisältää vankan tieteellisen teoriataustan lisäksi myös käytännön esimerkkejä ja harjoitteita, joita opettaja voi hyödyntää työssään esi- ja alkuopetuksessa.
Ennakkotehtävä: Pohdi lapsen siirtymistä puhutusta kielestä kirjoitettuun kieleen joko omaa kokemustasi muistellen tai oman oppilaasi tarina kertoen:
Mitä tekijöitä kykenet erittelemään prosessissa?
Mitkä tekijät tukivat onnistumista tai mitkä tekijät hidastivat oppimista?

KOULUTTAJAT: KT, dosentti, luokan- ja erityisopettaja Sirpa Eskelä-Haapanen ja KM, luokan- ja erityisopettaja Pia Vataja

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutukseen sisältyy yksi koulutuspäivä (6 x 45 min) sekä ennakkotehtävä. Koulutus toteutetaan lähikoulutuksena Tampereella 8.2.2023.

Kartläggning av och stödåtgärder vid inlärningssvårigheter i skolor och daghem (1 op)

MÅLGRUPP:  Lärare i grundskolan (främst åk F-6) och psykologer

FORTBILDNINGENS INNEHÅLL OCH UPPGIFT
Senaste forskningen om läs- och skrivutveckling samt läs- och skrivsvårigheterIdentifiering och analys av läs- , skriv- och benämningssvårigheter med hjälp av de finlandssvenska kartläggningsmaterialen ILS – Individuell Läsning och Skrivning och SSB – Test i Snabb Seriell BenämningPraktiska övningar med kartläggningsmaterialen ILS och SSBÅtgärder för att bättre kunna stöda elevers läs- och skrivutveckling i samband med läs- och skrivsvårigheter
Förhandsuppgift inför kursen: fortbildningen består av en närstudiedag och eget arbete. Det egna arbetet (förhandsuppgiften) görs före närstudiedagarna.

UPPGIFT: Reflektion över din professionella utveckling inom läs-och skrivinlärningens kontext: I förhandsuppgiften reflekterar du över din professionella utveckling och ditt arbetssätt inom läs- och skrivinlärningens kontext. Hur ser din professionella bakgrund ut? Var har du jobbat och vilka är dina kompetenser inom området? Vilka är dina styrkor och svagheter som lärare inom området läs- och skrivinlärning? Analysera ditt arbetssätt och hur du ytterligare vill utvecklas. Reflektera kring dina styrkor och svagheter i den egna professionen, vad är du bra på och vad behöver du utveckla? Varför behöver du fortbilda dig inom området som gäller läs- och skrivförmåga hos finlandssvenska barn? Vilka förväntningar har du för fortbildningen Kartläggning av och stödåtgärder vid inlärningssvårigheter i skolor och daghem? Avsluta din reflektion genom att sätta upp tre individuella målsättningar för fortbildningen. Målsättningarna utvärderas efter fortbildningen.

Läs följande artiklar:
Vataja, P., Risberg, A.-K., Lerkkanen, M.-K., Aro, M. & Salmi. P. (2019). ILS – ett nytt finlandssvenskt material för kartläggning av läsning och skrivning.
Salmi, P., Plyhm, L., Risberg, A.-K., Vataja, P., & Laine, M (2019). SSB och VBT – två nya benämningstest för finlandssvenska 6–12-åringar.
Vilka tankar, reflektioner och frågor väckte artiklarna hos dig?

UTBILDARE: Pia Vataja, klass- och speciallärare, projektforskare, PeM, doktorand vid Jyväskylä Universitet, Niilo Mäki Institutet
Ann-Katrine Risberg, speciallärare, projektforskare, PeM, doktorand vid Åbo Akademi, Niilo Mäki Institutet

UTBILDNINGENS GENOMFÖRANDE: 1 webinar och 1 närtillfälle (2023)
Utbildningen innehåller 1 dagar (6 x 45 min/dag) och en inlärningsuppgift. En implementering i Helsingfors och ytterligare ett webinar, 20 deltagare / implementering, totalt 40 deltagare.

Osio 2: Luku- ja kirjoitustaidon arviointi ja tuki

Kognitiivisen ja motivaatiopsykologian näkökulmia teknisen lukutaidon, kirjoittamisen ja luetun ymmärtämisen oppimiseen ja opettamiseen (1 op)

KOHDERYHMÄ: Opettajat, erityisopettajat ja psykologit

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT: Kognitiivinen psykologia teoretisoi taitoja pilkkoen niitä osasiinsa. Motivaatioteorioiden avulla voidaan ymmärtää oppilaan uskomusten, mieltymysten ja tavoitteiden merkitystä oppimistilanteissa. Nämä teoriat ohjaavat niin neuro-, kehityspsykologista ja kasvatustietellistä tutkimusta. Yhdessä nämä tieteenalat luovat nykyaikaista ymmärrystä oppimisesta. Koulutuksessa käydään läpi tätä ymmärrystä koskien luku- ja kirjoitustaitoja ja niiden oppimista.

KOULUTTAJAT: Jarkko Hautala, PsT, kehityksellisen kognitiivisen psykologian dosentti, Niilo Mäki Instituutti
Miia Ronimus, PsT, tutkijatohtori, Niilo Mäki Instituutti.

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutukseen kuuluu 1 koulutuspäivä webinaarina (6 x 45 min) ja oppimistehtävä, jossa sovelletaan koulutuksessa opittua omassa työssä sekä opiskelumateriaaleja. Yksi toteutuskerta, 22 osallistujaa.

Tavoitteena sujuva lukutaito – Teoriaa ja harjoituksia (1 op) verkkokoulutus

KOHDERYHMÄ: Koulutus on tarkoitettu perusopetusikäisten kanssa työskenteleville opettajattajille, erityisopettajattajille ja psykologeille.

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:
– Lukutaidon kehitys ja lukivaikeudet   
– Mitä lukemisen sujuvuus on?
– Miten lukemisen sujuvuutta voi arvioida ja seurata?
– Miten sujuvuutta voi harjoittaa?
Koulutuksessa esitellään, mitä tällä hetkellä tiedetään lukemisen sujuvuuden kehittymisestä, arvioinnista sekä kuntouttamisesta. Koulutuksessa käydään läpi menetelmiä ja materiaaleja, joilla tätä suomen kielessä keskeistä lukutaidon ongelmaa voidaan koettaa lieventää. Esitellyt lukemisen sujuvuuden harjoitusmenetelmät soveltuvat käytettäväksi sen jälkeen, kun lapsi on oppinut peruslukutaidon.

Koulutus alkaa itsenäisesti katsottavalla luentotallenteella ( 4 x 45 min), jonka perusteella osallistujat toteuttavat oppimistehtävänä harjoituskokeilun. Kokeiluja käsitellään yhteisesti webinaari-iltapäivässä ( 2 x 45 min).

KOULUTTAJA: Paula Salmi, FT, puheterapeutti, tutkija, Niilo Mäki Instituutti

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutukseen kuuluu tallenneluento (4x45min), webinaari (2x45min) ja omaan työhön liitettävä tehtävä ja itsenäisesti perehdyttävää lisämateriaalia. Toteutus: 9.1. – 16.5.2023 verkkokoulutus, yhteensä 40 osallistujaa.

Luku- ja kirjoitustaidon arviointi yläkoulussa: vaikeuden tunnistamisesta kohdennettuun tukeen (1op)

KOHDERYHMÄT: Yläkoulun erityisopettajat, aineenopettajat, koulupsykologit, opinto-ohjaajat ja puheterapeutit (lukiarvioinnin ja -tukemisen parissa työskentelevä yläkoulun henkilöstö)

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT: Koulutuksessa käydään läpi yläkouluikäisten nuorten lukemis- ja kirjoittamistaitojen arvioinnin ja tuen suunnittelun periaatteita ja esitellään yläkouluikäisille suunnattuja arviointivälineitä. Tuen suunnittelun periaatteissa keskitytään erityisesti luetun ymmärtämisen tukemisen tapoihin. Koulutuksessa käsitellään myös lukivaikeuden ilmenemistä nuorilla. Koulutusta rakennetaan osallistujien itse esittämien kysymysten, heidän kaipaamansa lisätiedon ja ”keissien” pohjalta.

KOULUTTAJA: Maria Niskakoski, KM, EO, vastaava tutkija, DigiLukiseula-hanke (Niilo Mäki Instituutti), Erityisopetuksen lehtori, Schildtin lukio (Gradia)

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutukseen kuuluu yksi webinaaripäivä (6x45min), omaan työhön liitettävä tehtävä ja työskentelyä osallistujien case-tapausten parissa. Yksi webinaaritoteutus, 22 osallistujaa. Toteutus syksyllä 2022.

Kartläggning av och stödåtgärder vid inlärningssvårigheter i skolor (1 op)

MÅLGRUPP:  Lärare i grundskolan (åk 7-9) och psykologer

FORTBILDNINGENS INNEHÅLL OCH UPPGIFT:
Senaste forskningen om läs- och skrivutveckling samt läs- och skrivsvårigheter med fokus på läsförståelse i de högre årskurserna i grundskolan. Identifiering och analys av läsning, skrivning och läsförståelse med hjälp av de finlandssvenska kartläggningsmaterialen ILS – Individuell Läsning ochSkrivning. Förhandsuppgift inför kursen: fortbildningen består av en närstudiedag och eget arbete. Det egna arbetet (förhandsuppgiften) görs före närstudiedagarna.

UPPGIFT: Reflektion över din professionella utveckling inom läs-och skrivinlärningens kontext: I förhandsuppgiften reflekterar du över din professionella utveckling och ditt arbetssätt inom läs- och skrivutvecklingens kontext. Hur ser din professionella bakgrund ut? Vilka är dina styrkor och svagheter som lärare inom området? Reflektera kring dina elevers läsförståelse. Fundera på texter eleverna möter, nivån på deras läsförståelse, hur man stöder och inspirerar elever med svag läsförståelse. Vilka förväntningar har du för fortbildningen? Avsluta din reflektion genom att sätta upp tre individuella målsättningar för fortbildningen. Målsättningarna utvärderas efter fortbildningen.
Läs följande artiklar:
Nyutkommet material (opublicerat våren 2022)
Vilka tankar, reflektioner och frågor väckte artiklarna hos dig?

UTBILDARE: Pia Vataja, klass- och speciallärare, projektforskare, PeM, doktorand vid Jyväskylä Universitet, Niilo Mäki Institutet
Ann-Katrine Risberg, speciallärare, projektforskare, PeM, doktorand vid Åbo Akademi, Niilo Mäki Institutet
Nea Kronberg, speciallärare, projektforskare, PeM, doktorand vid Åbo Akademi, Niilo Mäki Institutet

UTBILDNINGENS GENOMFÖRANDE:  Fortbildningen består av en halvdag och eget arbete. 2 närtillfällen (Vaasa ja Helsinki), 20 deltagare

Utvärdering av och stödåtgärder för finlandssvenska barns läs- och skrivförmåga (1 sp)

MÅLGRUPP: Klass- och speciallärare i åk 1–6. Kom gärna som ett arbetspar och få förslag på hur ni kan jobba som kompanjonlärare med läs- och skrivutvecklingen hos eleverna.

FORTBILDNINGENS INNEHÅLL:
– känna till senaste forskning om barns läs- och skrivutveckling
– ge beredskap och metoder för att undervisa i läsning och skrivning (avkodning, läsflyt och läsförståelse)
– kunna stödja elevers läsinlärning
– känna till hur läsmotivation och upplevd självförmåga samverkar med läsning
– känna till tvåspråkiga elevers läs- och skrivinlärning
– känna till bakgrundsfaktorer till läs- och skrivsvårigheter
– få beredskap till att identifiera och analysera läs- och skrivsvårigheter
– få förslag på åtgärder för att bättre kunna stöda elevers läs- och skrivinlärning

Lärandemål för kursen är att:
– redogöra för elevers läs- och skrivutveckling   
– känna till olika kartläggningsmaterial för att kartlägga och följa upp elevers läs- och skrivförmåga
– åtgärder i samband med läs- och skrivsvårigheter

Förhandsuppgift inför kursen Utvärdering av och stödåtgärder för finlandssvenska barns läs- och skrivförmåga (1 sp). Fortbildningen består av en närstudiedag och eget arbete. Det egna arbetet (förhandsuppgiften) görs före närstudiedagarna.

Reflektion över din professionella utveckling inom läs- och skrivinlärningens kontext

I förhandsuppgiften reflekterar du över din professionella utveckling och ditt arbetssätt inom läs- och skrivinlärningens kontext. Hur ser din professionella bakgrund ut? Var har du jobbat och vilka är dina kompetenser inom området? Vilka är dina styrkor och svagheter som lärare inom området läs- och skrivinlärning? Hur samarbetar du med kolleger kring läs- och skrivinlärning?
Analysera ditt arbetssätt och hur du ytterligare vill utvecklas. Reflektera kring dina styrkor och svagheter i den egna professionen, vad är du bra på och vad behöver du utveckla? Varför behöver du fortbilda dig inom området som gäller läs- och skrivförmåga hos finlandssvenska barn?
Vilka förväntningar har du för fortbildningen Utvärdering av och stödåtgärder för finlandssvenska barns läs- och skrivförmåga? Avsluta din reflektion genom att sätta upp tre individuella målsättningar för fortbildningen. Målsättningarna utvärderas efter fortbildningen.
Se på följande videofilmer:
Se på videon Läs- och skrivutvecklingen hos finlandssvenska barn. Videon hittar du på adressen https://youtu.be/FxO89OSz5QY

Vilka tankar och reflektioner väcker videofilmen hos dig gällande finlandssvenska elevers läs- och skrivutveckling?

Gå också in på adressen: lasvaskan.fi/meda, bläddra ner till rutorna med ”Nybörjarläsaren”, ”Läsaren utan lim”, ”Slarvläsaren” och ”Vana läsaren”

Se dessa fyra videofilmer. Reflektera över följande frågor för var och en av dessa olika läsartyper:
Vilka andra tankar och reflektioner väckte videofilmerna hos dig? Fundera också över vilka utmaningar för undervisningen ställer läsaren i fråga om stöd och motivation för läsning? Vad behöver du/du och ditt arbetspar utveckla för att bättre möta den här läsarens behov? Hur kan ni i skolan hjälpa läsarnas ”medläsenärer” (dvs. hemmen) att stöda läsarna?

UTBILDARE: Pia Vataja, klass- och speciallärare, projektforskare, PeM, doktorand vid Jyväskylä Universitet, Niilo Mäki Institutet
Ann-Katrine Risberg, speciallärare, projektforskare, PeM, doktorand vid Åbo Akademi, Niilo Mäki Institutet
Nea Kronberg, speciallärare, projektforskare, PeM, doktorand vid Jyväskylä Universitet, Niilo Mäki Institutet

UTBILDNINGENS GENOMFÖRANDE:  2 närtillfällen (Vaasa ja Helsinki), 2023, 20 deltagare

Osio 3. Menetelmiä ja ideoita monikielisyyden ja kielitietoisuuden tukemiseen

Toiminnallista lukuiloa! Ideoita ja innostusta lastenkirjojen käyttöön varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa (2 op)

KOHDERYHMÄ: Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:
Millaista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnallinen lukeminen on? Miten innostaa lapset kirjoista ja samalla löytää myös omaan työhönsä uusia ideoita ja näkökulmia? Miten lastenkirjallisuus voidaan ottaa osaksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogista toimintaa? Miten lukuiloa voidaan tuottaa ja levittää lapsille, työkavereille ja lasten perheille?

Kiinnostusta lukemisen maailmaan kannattaa herätellä jo ennen kuin lapsi itse lukee, sillä lukuinnostuksen varhainen tukeminen kantaa pitkälle. Lastenkirjallisuuden kautta voidaan myös rikastaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen muita teemoja ja lastenkirjojen tarinoiden pohjalta voidaan lähteä uskomattomille seikkailuille. Koulutus pohjautuu Tartu tarinaan -hankkeen antiin ja siinä kehitettyyn Lukuboksi-toimintamalliin.

Koulutukseen kuuluu kaksi webinaaria, ennakkotehtävä ja ensimmäisen webinaaripäivän aikana lastenkirjan pohjalta toteutettava pedagoginen suunnitelma omalle lapsiryhmälle. Koulutuspäivien välissä osallistujat toteuttavat suunnitelmansa omassa työssään ja reflektoivat toteutusta. Toisen webinaaripäivän aikana keskustellaan käytännön kokemuksista ja suunnitelmat jaetaan jatkokehitysideoineen muille osallistujille. Näin jokainen osallistuja saa oman suunnitelmansa lisäksi useita muita käyttökelpoisia lastenkirjoihin liittyviä toteutusideoita.

KOULUTTAJA: Suvi Ylönen, YTM, KM, varhaiskasvatuksen (erityis)opettaja

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutukseen kuuluu kaksi webinaaripäivää (6x45min/pv), ennakkotehtävä ja omaan työhön liitettävä tehtävä sekä itsenäisesti perehdyttävää lisämateriaalia. Kaksi webinaaritoteutusta, 22 osallistujaa/toteutus, yhteensä 44 osallistujaa, toteutus kevät ja syksy 2023

Ymmärrätkö minua? Monikielisten lasten kielellisten taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa (2 op)

KOHDERYHMÄ: Varhaiskasvatuksen opettajat ja muu henkilökunta

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:
Koulutuksessa keskustellaan siitä, miksi oman äidinkielen tukeminen on tärkeää ja millä keinoilla sitä voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Lasten suomen kielen sanavaraston kehittämisen lisäksi käydään läpi myös vanhempien tukemisen keinoja kielikasvatustyössä. Pääset pohtimaan oman työpaikan keinoja ja mahdollisuuksia kielirikkaan ympäristön luomiseen, lasten kielen kehityksen tukemiseen ja eri kulttuurien esille tuomiseen. Lisäksi jaetaan ideoita monikielisten perheiden kanssa työskentelyyn. Koulutus sisältää pienryhmissä työskentelyä. Sisältää ennakko- ja välitehtävän ja kaksi koulutuspäivää webinaarina.

– Oman äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa
– Vanhempien tukeminen monikielisten lasten kielikasvatustyössä
– Millaista on tehokas sanaston oppiminen tutkimusten mukaan
– Sanavaraston kasvun tukeminen ja kielirikkaan ympäristön luominen kielileikkien, pelien ja yhdessä lukemisen avulla (sanastotehtävät, kielileikit)

KOULUTTAJAT: Suvi Ylönen, KM, YTM, (varhaiskasvatuksen erityisopettaja) Niilo Mäki Instituutti
Adrienn Jalonen, FT, Niilo Mäki Instituutti

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Sisältää ennakko- ja välitehtävän ja kaksi koulutuspäivää webinaarina. 2 toteutuskertaa webinaareina 22 hlöä/ryhmä, yhteensä 44 osallistujaa.

Sananjalkoja ja kirjainkiemuroita – sanataiteen menetelmistä intoa ja iloa luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen ja opettamiseen (2 op)

KOHDERYHMÄT: Esi- ja alkuopetuksen opettajat ja erityisopettajat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT: Sananjalkoja ja kirjainkiemuroita -koulutuksessa tutustutaan sanataidekasvatuksen menetelmiin ja tavoitteisiin luku- ja kirjoitustaidon oppimisen ja opettamisen tukena. Koulutuksessa kurkistetaan uusimpaan lastenkirjallisuuteen ja sen käsittelyyn lasten kanssa innostavasti ja monipuolisesti. Tavoitteena on tutustua sanataiteen eri sovelluksiin, kielen oppimisen ja liikkeen yhdistämiseen, kirjoittamisen pelillistämiseen sekä vuorovaikutuksen tukemiseen sanataiteen keinoin. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimismotivaatioon.

Koulutukseen kuuluu kaksi webinaaria, ennakkotehtävä, sekä käytännönläheinen omassa työssä toteutettava välitehtävä.

KOULUTTAJAT: Elina Mäkinen, sanataideopettaja, Jyväskylän kansalaisopiston sanataidekoulu
Suvi Ylönen, KM, YTM, Niilo Mäki Instituutti

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutukseen kuuluu kaksi webinaaripäivää (6x45min/pv), omaan työhön liitettävä tehtävä ja itsenäisesti perehdyttävää lisämateriaalia. Kaksi webinaaritoteutusta, 22 osallistujaa/toteutus, yhteensä 44 osallistujaa.

S2-oppilaiden kielellisten taitojen arviointi ja tukeminen (2 op)

KOHDERYHMÄT: Alakouluikäisten S2-oppilaiden luokanopettajat, erityisopettajat ja suomi toisena kielenä -opettajat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:
Koulutuksessa kuulet mitä uutta materiaalia on saataville suomi toisena kielenä -oppilaiden suomen kielen tukemiseen. Pääset pohtimaan ajankohtaisia kielen oppimisen teemoja ja jakamaan ideoita.
– Kehittyvä kielitaito vai kielellinen vaikeus? Erotusdiagnostiikka S2-oppilaan arvioinnissa
– Oman äidinkielen tukeminen
– Monikielisten perheiden tukeminen

Koulutus on kaksipäiväinen ja lähijaksojen välissä tehdään pieni käytännönläheinen tehtävä, jonka avulla voi kukin voi kehittää omia opetuskäytäntöjään. Lisäksi tehdään pieni arviointiin liittyvä ennakkotehtävä, jonka avulla pohditaan arvioinnin erotusdiagnostiikkaa käytännössä.

KOULUTTAJAT:
Paula Salmi, FT, puheterapeutti, tutkija, Niilo Mäki Instituutti
Adrienn Jalonen, FT, Niilo Mäki Instituutti
Annastiina Kettunen, FM äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, tohtorikoulutettava, Niilo Mäki Instituutti
Tiermas Anne, FM, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto 

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: 2 toteutuskertaa webinaarina 13.9. ja 15.11.2022

22 hlöä/ryhmä, yhteensä 44 osallistujaa, molemmat toteutukset webinaareina.

Viittomakielen omaksuminen ja kehitys (2 op)

KOHDERYHMÄ: Viittomakieltä omaksuvien lasten parissa työskentelevät eri alojen ammattilaiset kuten opettajat, erityisopettajat, koulunkäynnin ohjaajat, avustajat, terapeutit, psykologit ja järjestötyöntekijät sekä muut asiasta kiinnostuneet.

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT: Viittomakieltä omaksuvien lasten joukko on hyvin heterogeeninen ja tietoa suomalaisen viittomakielen omaksumisesta ja kehityksestä on saatavilla vielä varsin niukasti. Koulutus antaa tietoa lasten suomalaisen viittomakielen omaksumista ja kehitystä, kehitykseen vaikuttavia tekijöitä sekä keinoja lasten viittomakielen kehityksen tukemiseen. Lisäksi koulutuksessa tarkastellaan viittomakielisen varhaisen vuorovaikutuksen piirteitä, viittomakieltä omaksuvien lasten kaksi- ja monikielisyyttä sekä esitellään VIKKE-hankkeessa laadittuja lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointimateriaaleja.

KOULUTTAJA: Laura Kanto, FT, puheterapeutti, tutkijatohtori, projektinvetäjä, Niilo Mäki Instituutti ja Jyväskylän yliopisto

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutus toteutetaan webinaarina ja sisältää kaksi koulutuspäivää. Koulutukseen sisältyy itsenäisesti toteutettavia oppimistehtäviä. 

Osio 4. Keinoja lukemisen, luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen taitojen tukemiseen

Nettilukutaito ja luetun ymmärtämisen tukeminen luokilla 6–9 (2 op)

KOHDERYHMÄT: 6–9 luokkien erityisopettajat aineenopettajat työparina

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT: Nettilukutaito rakentuu lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen varaan. Peruslukutaidon ja luetun ymmärtämisen harjoittelu tukee nettilukutaidon kehittymistä, mutta lisäksi on harjoiteltava myös nettilukemisessa tarvittavia uudenlaisia strategioita ja toimintatapoja. Koulutuksessa käsitellään luetun ymmärtämisen taustataitoja sekä perehdytään luetun ymmärtämisen ja nettilukutaidon tukemiseen.
Koulutus koostuu kahdesta lähiopetuspäivästä ja näiden päivien välissä tehdystä oppimistehtävästä, jossa jokaisen on tarkoitus harjoitella nettilukutaidon ja/tai luetun ymmärtämisen taitoja joko yhden lapsen kanssa, pienryhmässä tai koko luokan kanssa. Työskentely on tarkoitettu erityisesti oppilaille, joilla on luetun ymmärtämisen vaikeuksia.

KOULUTTAJA: Ulla Leppänen, PsT, psykologi, pari- ja perheterapeutti, Jyväskylän kaupungin perheneuvola ja Niilo Mäki Instituutti

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutukseen kuuluu kaksi koulutuspäivää (6x45min/pv), omaan työhön liitettävä tehtävä ja itsenäisesti perehdyttävää lisämateriaalia.
Totetetaan webinaarina 1 toteutuskerta, 20 osallistujaa, syksy 2023

Luetun ymmärtämisen ja toiminnanohjaamisen tukeminen yläkoulussa ja toisella asteella (2 op)

KOHDERYHMÄT: Yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen aineenopettajat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT: Koulutuksessa käsitellään luetun ymmärtämisen taustataitoja sekä perehdytään luetun ymmärtämisen ja toiminnanohjaamisen tukemiseen. Koulutus koostuu kahdesta lähiopetuspäivästä ja näiden päivien välissä tehdystä oppimistehtävästä, jossa jokaisen on tarkoitus harjoitella luetun ymmärtämisen/toiminnanohjaamisen taitoja joko yhden nuoren kanssa, pienryhmässä tai koko luokan kanssa.

KOULUTTAJA: Ulla Leppänen, PsT, psykologi, pari- ja perheterapeutti, Jyväskylän kaupungin perheneuvola ja Niilo Mäki Instituutti

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutukseen kuuluu kaksi koulutuspäivää (6x45min/pv), omaan työhön liitettävä tehtävä ja itsenäisesti perehdyttävää lisämateriaalia.

Toteutetaan webinaarina 1 toteutuskerta, 20 osallistujaa, syksy 2023

Selkosuomea kouluun (2 op)

KOHDERYHMÄT: Esi- ja peruskoulun opettajat, koulunkäynnin ohjaajat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:

  • selkokielen perusteisiin tutustuminen
  • selkeä kirjoittaminen ja tekstin ulkoasu
  • selkeä puhe ja vuorovaikutus
  • selkomateriaaleihin tutustumista
  • opetusmateriaalien sekä mm. kodin ja koulun välisten viestien selkeyttämistä

Ensimmäisenä päivänä tutustutaan selkokielen perusteisiin sekä niiden soveltamiseen käytännön koulutyössä. Koulutukseen sisältyy omaan työhön sovellettava välitehtävä, joka puretaan yhdessä toisena koulutuspäivänä.

KOULUTTAJA: Riikka Tuohimetsä, KM, aineenopettaja, eo, Selkokeskuksen asiantuntija

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutukseen kuuluu kaksi koulutuspäivää (6x45min/pv), omaan työhön liitettävä tehtävä ja itsenäisesti perehdyttävää lisämateriaalia.
Toteutetaan 3 kertaa: 1 toteutus lähitoteutuksena Jyväskylässä 1.11. ja 15.11.2022 ja 1 toteutus webinaarina 31.1 ja 14.2.2023. Toteutusten ajankohdat: syksy 2022 ja kevät 2023.

Keinoja lukemisen ja kirjoittamisen taitojen tukemiseen (2 op)

KOHDERYHMÄT: Luokkien 1–6 opettajat, erityisopettajat, koulupsykologit ja koulunkäynninohjaajat (mielellään työpareina) joilla on perustiedot lukemisen taitojen kehityksestä ja niihin liittyvistä pulmista.

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:
Lukemisen ja kirjoittamisen kehitys sekä niiden taustataidot
Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet
Lukemisen ja kirjoittamisen arviointi
Lukemisen ja kirjoittamisen tukeminen
Luetun ymmärtämisen, tuottavan kirjoittamisen sekä nimeämistaitojen tukeminen
Tukitoimien suunnittelu ja tuen vaikuttavuuden arviointi
Koulutukseen sisältyy kaksi koulutuspäivää, ennakkotehtävä, sekä case -työskentelyä päivien välillä. Koulutukseen osallistujat valitsevat jo ilmoittautumisen yhteydessä oppilaan, jolle suunnittelevat ja toteuttavat lukemiseen liittyviä tukitoimia koulutuksen aikana. Välitehtävänä tehdään tuen toteuttaminen ja vaikuttavuuden seuranta käytännössä, mieluiten työpareina. Osallistujat saavat tarkemman ohjeistuksen oman tapauspohjaisen kuvauksen kirjoittamiseen ennen koulutuksen alkua. Koulutuspäivien välillä on mahdollista saada ohjausta verkon välityksellä.

KOULUTTAJAT: Paula Salmi, FT, puheterapeutti, tutkija, Niilo Mäki Instituutti
Ritva Ketonen, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutukseen sisältyy kaksi koulutuspäivää (6x45min), ennakkotehtävä, oppimistehtävä, tehtävän pienryhmäohjausta sekä case -työskentelyä päivien välillä.
Toteutetaan 2 kertaa: 1 lähitoteutus Helsingissä ja 1 toteutus webinaarina, 18 osallistujaa/toteutus, yhteensä 36 osallistujaa

Aikamatkalla – Sujuvan lukemisen ja oikeinkirjoituksen harjoitusohjelma (2 op)

KOHDERYHMÄT: Erityisopettajat, opettajat, psykologit ja puheterapeutit
KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:
Luku- ja kirjoitustaidon kehitys
Lukivaikeus
Lukitaitojen harjoittaminen
Kodin tuen merkitys
Ryhmässä toteutettavan harjoitusohjelman rakenne ja harjoitukset
Lasten edistymisen eteneminen ja seuranta
Koulutuskokonaisuus koostuu kahdesta lähiopetuspäivästä sekä näiden päivien välissä tehdystä oppimistehtävästä. Tehtävässä perehdytään Aikamatkalla-ryhmään toteuttamalla harjoittelujakso omassa työssä. Tämä kannattaa ennakoida hyvissä ajoin, jotta työskentely lasten kanssa on käytännössä mahdollista (esimerkiksi lukujärjestystekniset tekijät). Parhaiten ryhmä sopii 3.–5.-luokkalaisille.

KOULUTTAJAT:
Nina Kultti-Lavikainen, PsL, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, psykoterapeutti, neuropsykologi, Jyväskylän kaupungin perheneuvola ja Niilo Mäki Instituutti
Sanna Raasakka, PsM, psykoterapeutti, Jyväskylän kaupungin perheneuvola ja Niilo Mäki Instituutti

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutukseen kuuluu kaksi koulutuspäivää (6x45min/pv), omaan työhön liitettävä tehtävä ja itsenäisesti perehdyttävää lisämateriaalia.
Toteutetaan 2 kertaa: 1 toteutus webinaarina 24.3.2023 ja 12.5.2023 ja 1 toteutus lähikoulutuksena Kuopiossa, 20 osallistujaa/toteutus, yhteensä 40 osallistujaa.

Osio 5. Lukusujuvuuden, kielenkehityksen ja vuorovaikutuksen tukeminen

Kielenkehityksen ja vuorovaikutuksen tukeminen 3 op

KOHDERYHMÄ: varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstö

KOULUTUSSISÄLLÖT:
Kielen kehityksen vaiheet/ kehityksellinen kielihäiriö        
-miten kielihäiriö näkyy? esimerkkejä ja avauksia        
huolen herääminen ja mitä sitten tehdään        
-luki-valmiudet, työkaluja ja välineitä        
vinkit kontaktiin, kommunikaatioon: punaisen langan löytyminen lapsesta        
vinkit opetustilanteisiin: käsitekartat, kuvien käyttö, käsitteiden aukaiseminen, tehtävätyypit, tehtävätyyppien harkinta: selkeä struktuuri        
vaihtoehtoiset menetelmät ja tukikeinot: kuvat, viittomat, jne.        
ymmärrys puuttuu – kenen ongelma se on? tapausten kuvaus      
Koulutukseen sisältyvässä tehtävässä kuvataan arjessa jo käytössä olevia vuorovaikutusta tukevia asioita ja esitellään se toisille viimeisellä koulutuskerralla.  

KOULUTTAJAT: Tiina Heikkinen, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri        
Riina Niutanen, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri        

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutus sisältää 3 koulutuspäivää sekä tehtävän. Koulutus Tampereella 29.11.2022, 2.2.2023 ja 7.3.2023 , 22 osallistujaa      

Lukuteatteri lukusujuvuuden kehittymisen tueksi (3 op)

KOHDERYHMÄT: Opettajat ja erityisopettajat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:   
Lukusujuvuuden kehittäminen
Lukumotivaatio ja sen tukeminen
Draamatyöskentely lukuopetuksen opettamisen osana
Koulutuksessa perehdytään lukuteatteritoimintaan lukemisen kohdennetun tuen muotona. Lähiopetusjakson aikana saat toiminnallisuuden ja teorian kautta kokemuksen lukuteatteritoiminnasta, ja opit laatimaan ja ohjaamaan lukuteatteriopetusta omille pienryhmillesi. Lähijakson lisäksi koulutukseen kuuluu verkkoluentoja. Lähijakson jälkeen ryhmä jatkaa opettajan johdolla ja vertaistoiminnan kautta lukuteatteritoimintaan tutustumista. Koulutukseen kuuluu itsenäistä työskentelyä; oman lukuteatterisuunnitelman laatiminen ja ohjaaminen, jota pääsee käsittelemään yhdessä kurssilaisten kanssa verkkoalustalla.

KOULUTTAJAT: Jarkko Hautala, PsT, psykologi, Akatemiatutkija, Niilo Mäki Instituutti
Enni Junttila, FM, draamakasvatuksen opettaja, aineenopettaja, Niilo Mäki Instituutti / Roosa Karhunen, FM, draamakasvatuksen opettaja, aineenopettaja, Niilo Mäki Instituutti
Miia Ronimus, PsT, tutkijatohtori, Niilo Mäki Instituutti

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Koulutus sisältää lähiopetusjakson (2pv, 6x45min/pv) ja lisäksi koulutukseen kuuluu verkkotallenneluentoja, opettajan johdolla ryhmän kanssa lukuteatteritoimintaan tutustumista sekä itsenäisesti toteutettava oma lukuteatteritoteutus sekä työskentelyä koulutuksen verkkoalustalla.
Toteutetaan 2 kertaa lähikoulutuksena: Helsingissä ja Lahdessa, 18 osallistujaa/toteutus, yhtensä 36 osallistujaa. Toteutukset: 7.-8.2.2023 Helsinki ja 14.-15.2.2023 Lahti

Hankkeessa syntyvät tuotokset ja materiaalit

Koulutuksesta Tavoitteena sujuva lukutaito – Teoriaa ja harjoituksia päivitetään sisältökooste, jossa tarkastellaan, miten lukemisen sujuvuutta voidaan arvioida, seurata ja harjoittaa.

Koulutuksesta Kognitiivisen ja motivaatiopsykologian näkökulmia teknisen lukutaidon, kirjoittamisen ja luetun ymmärtämisen oppimiseen ja opettamiseen (1 op) tehdään kooste koulutuksen keskeisimmistä sisällöistä.

Koulutuksista Toiminnallista lukuiloa! Ideoita ja innostusta lastenkirjojen käyttöön varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa (2 op) kerätään vinkkilistaa lukuilon lisäämisestä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Vinkkilista julkaistaan mm. Tartu tarinaan-sivustolla https://www.tartutarinaan.fi/

Keinoja lukemisen ja kirjoittamisen taitojen tukemiseen (2 op) -koulutuksen materiaaleista ja osallistujien tapaustyöskentelyn pohjalta kootaan yhteenveto toimivista keinoista lukemisen ja kirjoittamisen taitojen tukemiseen hyödynnettäväksi kaikille opetustyössä toimiville.

Lukuteatterista lukusujuvuuden kehittymisen tukena tehdään kooste koulutuksen keskeisimmistä sisällöistä.

Tuotoksissa yhdistetään sekä osallistujien tuottamaa materiaalia että tutkimukseen pohjautuvien asiantuntijaluentojen aineistoa. Koosteet ja kootut ideat tukevat ammatillisen osaamisen kehittämistä ja osaamisen syventämistä ja mahdollistavat osaamisen jakamisen hankkeen jälkeen.

Tuotokset julkaistaan avoimesti koju.nmi.fi/oph-tuotokset/ ja Avointen oppimateriaalien kirjastossa, jonne ne jäävät nähtäville myös hankkeen päätyttyä. Niistä tiedotetaan myös sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeessä.


Kouluttajien pätevyys ja osaaminen

Eskelä-Haapanen Sirpa, KT, dosentti, luokan- ja erityisopettaja, Jyväskylän yliopisto
Sirpa Eskelä-Haapanen toimii Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen johtajana sekä esi- ja alkuopetuksen yliopistonlehtorina. Hän työskenteli yli 20 vuotta luokanopettajana, ja suurimman osan siitä tutkivana opettajana. Hän on työskennellyt Lapin yliopistossa esi- ja alkuopetuksen lehtorina ja Tampereen yliopistoissa erityiskasvatuksen yliopistonlehtorina. Hän on täydennyskouluttanut laajasti luku- ja kirjoitustaidosta sekä sen tukemisesta kotimaassa ja kansainvälisesti. Hän käsittelee koulutuksissaan myös vuorovaikutusta, motivaatiota ja arviointia luki-taitojen näkökulmasta. Hänen intohimonsa on edelleen opettaminen ja sen ohella merkittävänä kiinnostuksen kohteena tutkiminen. Sirpa toimii myös Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI Bulletinin päätoimittajana.

Hautala Jarkko, Kehityksellisen kognitiivisHautala Jarkko, Kehityksellisen kognitiivisen psykologian dosentti, Niilo Mäki Instituutti
Jarkko on kognitiivisen psykologian alan tutkija, jonka erityisosaamista ovat lukemisen ja oppimisen aikaiset kognitiiviset prosessit aina sanantunnistuksesta luetun ymmärtämiseen niin aikuisilla lukijoilla kuin tyypillisesti kehittyvillä kuin oppimisvaikeuksia omaavilla lapsilla. Tutkimuksissaan hän on hyödyntänyt erityisesti katseenseurantateknologiaa. Lisäksi Jarkko on tutkinut oppimisteknologian hyödyntämistä alkuopetuksessa niin luonnontiedon opetuksessa kuin lukemaan oppimisen tukena, sekä tiedonhaun aikaisia kognitiivisia prosesseja. Vuodet 2006-2018 Jarkko työskenteli Jyväskylän yliopistossa, ja vuodet 2018-2023 Jarkko työskentelee akatemiatutkijana Niilo Mäki Instituutissa, missä hän johtaa ReadDrama-tutkimusta, jossa selvitetään lukuteatteri-toiminnan vaikuttavuutta lukivaikeuden kuntoutuksessa.

Heikkilä Riikka, PsT, Niilo Mäki Instituutti ja Tampereen yliopisto (PSYKE)
Heikkilä on tutkija, neuropsykologian erikoispsykologi ja kouluttaja. Hän on toiminut yli kymmenen vuoden ajan opetushenkilökunnan täydennyskouluttajana aiheinaan muun muassa lukivaikeudet, lukemisen tukeminen ja oppimisvaikeuksien päällekkäistyminen. Heikkilä on ollut mukana kehittämässä sekä kirjallisia että tietoverkkovälitteisiä lukemissujuvuuden arviointi- ja harjoittelumenetelmiä. Tällä hetkellä Heikkilä toimii vastuullisena tutkijana Niilo Mäki Instituutissa LUKINO-hankkeessa arviointimenetelmien uudistustyön parissa. Heikkilä työskentelee myös Tampereen yliopiston opetus- ja tutkimusklinikka PSYKEssä, jossa hän tekee neuropsykologista yksilö- ja ryhmäkuntoutusta sekä ohjaa ja opettaa.

Heikkinen Tiina, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri        
Tiina on toiminut pitkään erityisluokanopettajana opettaen lapsia, joilla on haastetta kielessä, tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa ja käytöksessä. Häneltä löytyy erityisosaamista varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa toimimisesta.  Tiinan vahvuudet ovat oppimisen haasteissa liittyen kieleen ja matematiikkaan, varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sekä perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön

Jalonen Adrienn, FT, Niilo Mäki Instituutti
Jalonen toimii Niilo Mäki Instituutissa Lukumummi ja -vaari -toiminnan hankevastaavana. Lukumummit ja -vaarit ovat seniori-ikäisiä vapaaehtoisia jotka käyvät kouluissa lukemassa lasten kanssa, tavoitteena lasten lukutaidon tukeminen ja lukumotivaation lisääntyminen. Jalonen vastaa myös Jyväskylässä toimivasta Oman äidinkielen lukukerhosta, jossa monikieliset lapset lukevat kirjoja omalla äidinkielellään. Jalonen on kiinnostunut monikielisten oppilaiden suomen kielen opetuksesta ja oman äidinkielen käytön lisäämisestä arjessa ja koulussa. Jalonen kouluttaa monikielisten lasten vanhempien kohtaamisesta, oman äidinkielen käyttömahdollisuuksista ja monikielisten oppilaiden sanavaraston kehittämisestä.

Junttila Enni, FM, draamakasvatuksen opettaja, aineenopettaja, Niilo Mäki Instituutti
Aineenopettajana Enni Junttilalla on kokemusta niin peruskoulun ala- ja yläluokilta kuin lukiostakin. Vuodet 2016-2018 hän työskenteli Jyväskylän yliopiston Avoimen yliopiston draamakasvatuksen yliopistonopettajana. Sittemmin hän on työskennellyt siellä tuntiopettajana draamakasvatuksen ja kirjoittamisen oppiaineissa. Lisäksi Ennillä on pitkän linjan kokemus lasten ja nuorten teatterin ohjaajana, ja hän myös harrastaa näyttelemistä. Tällä hetkellä Enni työskentelee Niilo Mäki Instituutissa ReadDrama -hankkeen projektikoordinaattorina (2019-2021) ja aloittelee taidekasvatuksen väitöskirjatutkimusta, jossa aiheena hänellä on teatteriopetuksen arviointi ja palaute.

Kajamies Anu, KT, yliopistotutkija, Turun yliopisto
Anu työskentelee yliopistotutkijana Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella. Hänen sydäntään lähellä on ohjausvuorovaikutuksen laadun kehittäminen yhdessä varhaiskasvattajien kanssa. Erityisen tärkeäksi hän kokee vuorovaikutuksen laadun tarkastelun syrjäytymisriskissä olevien lasten näkökulmista. Hän on tutkinut ja kehittänyt oppimisympäristöjä, joiden avulla tuetaan pitkäjänteisesti lasten osallisuutta ja ymmärtämistaitojen kehittymistä. Hän on ollut mukana kehittämässä mm. Jänistarinat-ohjelmaa. Hänellä on pitkä kokemus kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisten innostavasta ja osallistavasta kouluttamisesta sekä työnohjaamisesta.

Kanto Laura, FT, puheterapeutti, tutkijatohtori, projektinvetäjä, Niilo Mäki Instituutti ja Jyväskylän yliopisto
Laura Kanto on kuurojen vanhempien kuulevien lasten kaksikielisyyden kehityksestä väitellyt puheterapeutti. Hän toimii tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa viittomakielen keskuksessa tutkijatohtorina ja johtaa Niilo Mäki Instituutissa VIKKE (Viittomakieltä omaksuvien lasten kielellisen kehityksen arviointi, kartoitus ja tukitoimenpiteet) hanketta. Tutkimuksessaan Laura on erityisen kiinnostunut lasten viittomakielen omaksumisesta, kehityksestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Laura on myös itse kuurojen vanhempien kuuleva lapsi ja omaksunut äidinkielenään sekä suomen kielen että suomalaisen viittomakielen.

Karhunen Roosa, FM, draamakasvatuksen opettaja, aineenopettaja, Niilo Mäki Instituutti
Karhunen on draamakasvatuksen opettaja sekä aineenopettaja. Niilo Mäki Instituutissa Karhunen on työskennellyt useissa lukutaitohankkeissa. Draamaopettajana Karhusella on monipuolinen työkokemus niin lasten, nuorten kuin aikuisten kanssa työskentelystä. Karhunen toimii tuntiopettajana Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston draamakasvatuksen oppiaineessa.

Ketonen Ritva, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Ritva Ketonen on taustaltaan puheterapeutti ja erityisopettaja ja väitellyt psykologiassa lukemaan oppimisen vaikeuksista. Hän on erikoistunut lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien arviointiin ja kuntouttamiseen aina lukemaan oppimisen ongelmista nuorten ja aikuisten pulmiin. Ketonen on toiminut pitkään tutkijana Niilo Mäki Instituutissa ja tehnyt sekä oppimateriaalia että lukemisen ja kirjoittamisen arviointimateriaalia. Hän on myös yksi Ekapelin kehittäjistä. Tällä hetkellä hän työskentelee erityispedagogiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa, mutta kuntouttaa lukivaikeuksia sivutoimisesti.

Kettunen Annastiina, FM, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, tohtorikoulutettava, kirjoitusviestinnän tuntiopettaja, Niilo Mäki Instituutti ja Jyväskylän yliopisto
Annastiina Kettunen on työskennellyt useissa erityisesti lukutaitoon liittyvissä Niilo Mäki Instituutin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Tällä hetkellä Kettunen toimii Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen kirjoitusviestinnän tuntiopettajana.
Väitöskirjan aiheena on edistyneiden suomenoppijoiden sanavalinnat. 

Kronberg Nea, PeM, speciallärare, projektforskare
Nea Kronberg jobbar som projektforskare inom läs- och skrivområdet i projektet InLärning och Stöd. Nea har även tidigare utvecklat material för träning och Nea Kronberg jobbar som projektforskare inom läs- och skrivområdet i projektet InLärning och Stöd. Nea har även tidigare utvecklat material för träning och kartläggning av läsförståelse samt utvecklat Spel-Ett, den finlandssvenska versionen av Ekapeli. Hon har likaså varit med och utformat den svenska delen av LukiMat-tjänsten. Nea har jobbat flera år som speciallärare och kommunal koordinator för specialundervisning och trestegsstöd. Hon gör även utredningar av läs- och skrivsvårigheter.

Kultti-Lavikainen Nina, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, PsL, kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi, lastentarhanopettaja
Nina työskentelee Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän kaupungin perheneuvolan Lastentutkimusklinikalla vastaavana psykologina. Työssään hän kohtaa lasten ja nuorten oppimisvaikeuksia, neuropsykiatrisia vaikeuksia sekä koulunkäynnin pulmia. Oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen vaikeuksien arvioinnin ja kuntoutuksen lisäksi työ koostuu vanhempien tukemisesta sekä koulun henkilökunnan ja psykologien konsultaatiosta ja työnohjauksesta. Lastentutkimusklinikalla tehdyn työn näkökulmasta Nina on ollut kirjoittamassa Kummi -sarjan julkaisuja: Kummi 4 oppimisvaikeuksien arvioinnista, Kummi 5 lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäkuntoutuksesta sekä Kummi 15 toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutuksesta. Nina työskentelee lisäksi Niilo Mäki Instituutin kouluttajana. Koulutukset liittyvät oppimisvaikeuksien arviointiin, kuntoutukseen ja erilaisten oppimisvaikeuksien päällekäistymiseen. Lisäksi koulutukset ovat kohdentuneet lukemisen ja kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen ja opiskelustrategioiden sekä toiminnanohjauksen vaikeuksiin ja em. taitojen tukemiseen. Kognitiivisen terapiatyön myötä koulutuksen teemat ovat liittyneet myös lasten neuropsykiatrisiin vaikeuksiin, itsetunnon kysymyksiin sekä oppimisvaikeuksien ja psykiatristen ongelmien kytkeytymiseen.

Leppänen Ulla, PsT, psykologi, perhe-ja pariterapian psykoterapeutti, Jyväskylän kaupungin perheneuvola ja Niilo Mäki Instituutti
Ulla on töissä Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän kaupungin perheneuvolan Lastentutkimusklinikalla psykologina. Ullan työnkuvaan kuuluu lasten ja nuorten Ulla on töissä Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän kaupungin perheneuvolan Lastentutkimusklinikalla psykologina. Ullan työnkuvaan kuuluu lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen vaikeuksien arviointi ja kuntoutus. Myös vanhempien tukeminen sekä koulun henkilökunnan ja psykologien konsultaatiot ja työnohjaus ovat osa Ullan työtä. Lisäksi Ulla työskentelee Niilo Mäki Instituutin kouluttajana. Koulutukset liittyvät oppimisvaikeuksien arviointiin ja kuntoutukseen, esimerkiksi lukemisen sujuvuuden ja oikeinkirjoituksen sekä luetun ymmärtämisen ryhmäkuntoutukseen.

Mäkinen Elina, sanataideopettaja, Jyväskylän kansalaisopiston sanataidekoulu, Jyväskylän yliopisto: LUKILOKI-hanke

Niskakoski Maria, KM, EO, vastaava tutkija, DigiLukiseula-hanke (Niilo Mäki Instituutti), Erityisopetuksen lehtori, Schildtin lukio (Gradia)
Maria Niskakoski (ent. Paananen) on lukion erityisopetuksen lehtori, joka on toiminut myös vastaavana tutkijana Niilo Mäki Instituutin DigiLukiseula -hankkeessa. Hankkeessa on kehitetty digitaalisia luku- ja kirjoitustaidon arviointivälineitä yläkouluun sekä nuorille ja aikuisille. Niilo Mäki Instituutin Lastentutkimusklinikalla Niskakoski on toiminut ryhmäkuntoutuksen vetäjänä työparinsa kanssa, ryhmässä on keskitytty lasten ja nuorten toiminnanohjauksen ja luetun ymmärtämisen taitojen tukemiseen. Aiemmin Niskakoski on työskennellyt erityisopettajana sekä perusasteella että aikuislukiossa. Jyväskylän yliopistossa Niskakoski on toiminut yliopistonopettajana erityispedagogiikan oppiaineessa ja projektitutkijana Suomen Akatemian Lasten luku- ja laskutaidon sujuvuus –hankkeessa. Koulutuksissaan hän keskittyy erityisesti nuorten ja aikuisten lukivaikeuksien tunnistamisen tapoihin ja lukemisen ja kirjoittamisen taitojen tukemisen periaatteisiin, sekä oppimisen tuen järjestämisen periaatteisiin yläkoulussa ja toisella asteella.

Riina Niutanen, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri  

Raasakka Sanna, PsM, psykoterapeutti, Jyväskylän kaupungin perheneuvola ja Niilo Mäki Instituutti

Risberg Ann-Katrine, PeM, speciallärare, doktorand, projektforskare
Ann-Katrine Risberg är projektforskare inom projektet InLärning och Stöd vid Niilo Mäki Institutet. Inom projektet utvecklar hon nya finlandssvenska material för kartläggning och uppföljning av läs-, skriv- och benämningsförmåga. A-K Risberg har även tidigare arbetat med utveckling av bl.a material för kartläggning av läsförståelse i grundläggande utbildning. Hon arbetar även som utredningspedagog gällande läs- och skrivsvårigheter hos barn, ungdomar och vuxna. Hon forskar och föreläser om identifiering av läs- och skrivsvårigheter bland en- och tvåspråkiga elever.

Ronimus Miia, PsT, tutkijatohtori, Niilo Mäki Insituutti
Miia on tutkinut oppimispeli Ekapelin vaikuttavuutta lasten lukutaitoon sekä motivaation merkitystä pelipohjaisessa oppimisessa ja lukivaikeuden kuntoutuksessa. Vuosina 2006–2016 Miia työskenteli Jyväskylän yliopistossa ja sen jälkeen DysGeBra-hankkeessa Niilo Mäki Instituutissa. Vuosina 2019–2023 hän työskentelee tutkijatohtorina Niilo Mäki Instituutin ReadMore-hankkeessa, jossa hänen tutkimuksensa kohdistuu motivaation rooliin lukutaidon kehityksessä.

Salmi Paula, FT, puheterapeutti, tutkija
Salmi toimii tutkijana Niilo Mäki Instituutin Inlärning och stöd -hankkeessa. Hän kehittää uusia välineitä lukutaidon ja nimeämisen arviointiin ja seurantaan. Salmi on ollut mukana kehittämässä suomenkielisiä ja ja ruotsinkielisiä lukemisen arviointivälineitä ja kuntoutusmateriaaleja sekä tekee kliinistä kuntoutustyötä oppimisvaikeuslapsien parissa. Salmen tutkimuksen ja koulutuksen aiheina ovat nimeämisen ja lukemissujuvuuden vaikeuksien tunnistaminen sekä niiden tukeminen ennen kouluikää ja kouluiässä.

Tiermas Anne, FM, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto 

Tuohimetsä Riikka, KM, aineenopettaja, erityisopettaja, Selkokeskuksen asiantuntija
Riikka työskentelee yrittäjänä ja Selkokeskuksen asiantuntijana: hän kouluttaa selkokielestä ja muokkaa tekstejä selkokielelle. Aiemmin Riikka on opettanut vaativaa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita (Jyväskylän näkövammaisten koulu ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri). Riikka on myös ollut tuntiopettajana Jyväskylän yliopiston LUKILOKI-hankkeessa, jossa täydennyskoulutetaan opettajia. Riikka on kirjoittanut selkokielisen kotitalouden oppikirjan sekä muokannut oppikirjoja selkokielelle. Riikka on myös selkomukauttanut 6 lasten ja nuorten kirjaa.

Vataja Pia, Ped.mag, doktorand, klass- och speciallärare, projektforskare
Pia Vataja fungerar som projektforskare på Niilo Mäki Institutet inom ILS-projektet (InLärning- och Stöd i Finlandssvenska skolor och daghem). Hon har utarbetat finlandssvenska verktyg för kartläggning och uppföljning av elevers läsning, skrivning och benämning. Pia Vataja forskar och föreläser om en- och tvåspråkiga finlandssvenska barns läsutveckling i de tidiga skolåren. Hon har också en lång erfarenhet från skolvärlden både som klass- och speciallärare.

Ylönen Suvi, YTM, KM
Ylönen toimii hankevastaavana Nuorten Hahmola -hankkeessa, jossa tuotetaan tietoa, tukea ja tunnistamisen välineitä 15–19-vuotiaille hahmotusvaikeuksille nuorille, heidän läheisilleen ja nuorten kanssa toimiville. Aiemmin Ylönen on toiminut myös Hahmotuksen kuntoutus – ja Työikäisten aikuisten hahmottamistaitojen -hankkeissa, joissa on kehitty mm. Hahkun tietopalvelu ja Hahmola-oppimisympäristö ja koulutettu Hahku-mentoreita. Hän on myös toiminut vuosina 2018–2020 Tartu tarinaan -hankkeen vetäjänä ja kehittänyt varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen Lukuboksi-toimintamallia, jossa keskeistä on toiminnallinen lukeminen ja lukuilo. Ylönen on yhteiskuntatieteiden maisteri, kasvatustieteen maisteri sekä erityispedagogiikan jatko-opiskelija ja hänellä on varhaiserityisopettajan ja laaja-alaisen erityisopettajan pätevyydet. Ylönen tekee väitöskirjaa hahmotusvaikeuksien ilmenemisestä ja hahmotusvaikeuksille annetuista merkityksistä. Hän on kiinnostunut kokemusasiantuntijuustiedosta ja oppimisvaikeuksista yhteiskunnallisesta näkökulmasta.