Tutkittua tukea varhaiseen kehitykseen – työkaluja arviointiin ja tukeen

Varhaislapsuudessa rakentuvat perustaidot, joihin myöhempi oppiminen ja hyvinvointi nojaavat. Varhaisten oppimisvalmiuksien ja kehityksen arviointi auttaa tunnistamaan yksilöllisiä tukitarpeita ajoissa. Niilo Mäki Instituutti tuottaa tutkittuun tietoon pohjautuvia välineitä lasten varhaisen kehityksen arviointiinja tukemiseen. Luotettavien arviointivälineiden avulla lasten parissa työskentelevät ammattilaiset voivat tehdä tarkempia havaintoja lasten kehityksestä, suunnitella yksilöllistä tukea ja käynnistää yhteistyötä perheiden sekä muiden asiantuntijoiden kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä artikkelissa esittelemme tutkimusperustaisia arviointimenetelmiä sekä käytännönläheisiä harjoitusmateriaaleja varhaisen kehityksen tukemiseen ennen kouluikää.

Kehityksen viiveet on tärkeää tunnistaa varhain

Kielellisen kehityksen viiveet on tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta varhaiset tukitoimet voidaan käynnistää ja estää vaikeuksien kasaantuva vaikutus. ESIKKO – Lapsen esikielellisen kommunikaation ja kielen ensikartoitus on suunniteltu pienten lasten varhaisimpien kommunikoinnin muotojen arviointiin. Seulontamenetelmä on tarkoitettu 6–24 kuukauden ikäisten lasten esikielellisen kommunikaation ja varhaisen kielen kehityksen arviointiin ja seurantaan. Arviointitiedon antajina ovat lapsen vanhemmat, joita pyydetään tietyissä ikävaiheissa kirjaamaan lomakkeisiin havaintojaan lapsen kommunikaatiosta ja varhaisesta kielestä. Myös SANASEULA Lapsen varhaisen sanaston kehityksen seulontamenetelmä tarjoaa nopean ja helppokäyttöisen keinon arvioida 9–24 kuukauden ikäisen lapsen sanavarastoa. Se soveltuu hyvin seulontaan sekä tilanteisiin, joissa halutaan alustavaa tietoa kielellisistä taidoista. Sanaseula voi toimia hyvänä tukena varhaisessa havainnoinnissa ja jatkoarvioinnin tarpeen arvioinnissa. JOKO SE PUHUU? – Kielen kehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa tarkastelee kielellisten vaikeuksien ilmenemismuotoja sekä niihin liittyviä muita kehityksen ongelmia varhaislapsuudesta kouluikään. Kirjaan on koottu tietoa, keinoja ja työvälineitä alle kouluikäisten lasten vaikeuksien tunnistamiseen, arvioimiseen ja kehityksen tukemiseen.

Lapsen fonologisten taitojen tutkiminen on tärkeää, sillä fonologinen kehitys on yhteydessä muuhun kielen kehitykseen. Fonologiatesti – Lapsen äänteellisen kehityksen arviointimenetelmä arvioi 2−6-vuotiaiden lasten taitoja tuottaa eri äänteitä ja äänteiden yhdistelmiä. Äänteellisiä taitoja tarkastellaan myös laadullisesti tyypillisten ja epätyypillisten kehityspiirteiden kautta. Testi auttaa tunnistamaan lapset, jotka tarvitsevat puheterapiaa tai joilla on riski myöhempiin puheen ja kielen kehityksen ongelmiin. Testin tuloksia voidaan myös hyödyntää fonologista kehitystä tukevan kuntoutuksen suunnittelussa, kehityksen seurannassa ja vanhempien ohjannassa.

Kerronta on yksi kielen kehityksen tärkeä osa-alue ja sen vaikeudet hankaloittavat kommunikaatiota sekä sosiaalista vuorovaikutusta, joka voi johtaa sosiaalisista tilanteista vetäytymiseen. Kerrontataitojen huolellinen arvioiminen ja tavoitteellinen kuntouttaminen onkin erittäin tärkeää. Kerronnan vaikeudet ovat varsin yleisiä lapsilla, jotka käyvät puheterapeutin vastaanotolla. . Kissatarina – Lapsen kerrontataitojen arviointimenetelmä on kuvasarjakerrontaan perustuva kertovan puheen arviointimenetelmä 4–8-vuotiaille. Kuvasarjakerronta antaa mahdollisuuden tarkastella lapsen tuottamaa ilmausten kokonaisuutta yksittäisten sanojen tai lauseiden ”tuolla puolen”. Testin avulla saadaan tietoa siitä, miten lapsi käyttää kieltä tilanteessa, jossa tarkoituksena on itsenäisesti muodostaa yhtenäinen ja ymmärrettävä merkityskokonaisuus.

Pragmaattisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä käyttää kieltä kyseisessä tilanteessa sopivalla tavalla. Lapsella, jolla on pragmaattisia vaikeuksia voi esiintyä vaikeuksia valita tilanteen kannalta sopivia ilmauksia tai tulkita kommunikaatiokumppanin ilmausten todellisia merkityksiä. Näin ollen väärinymmärrykset ovat tyypillisiä. Lapsi voi esimerkiksi ymmärtää ilmauksia hyvin kirjaimellisesti tai käyttää tilanteeseen sopimatonta kieltä. Lapsi voi myös vaikuttaa hyvin joustamattomalta tai epäkohteliaalta, koska hän ei osaa huomioida tilanteen vaikutusta kielen käyttöön tai keskustelun pelisäännöt ovat hukassa.Pragma-testi Sosiaalisen ja pragmaattisen kielen ymmärtämisen testi arvioi lapsen kielenkäyttötaitoja eli pragmaattisia taitoja: lapsen kykyä hyödyntää kontekstuaalisia vihjeitä, yleistietoa sekä sosiaalista tietämystään ilmausten merkitysten ymmärtämisessä. Testi soveltuu 4–8-vuotiaille lapsille, joilla epäillään olevan vaikeutta kielen sosiaalisessa ja tilannesidonnaisessa ymmärtämisessä (esimerkiksi lapsille, joilla on autismikirjon häiriö, ADHD tai pragmaattiseen kieleen painottuva kehityksellinen kielihäiriö).

Lukemisen valmiudet ennen kouluikää – työkaluja arviointiin ja harjoittamiseen

Lukemisen ensiaskeleet opitaan viimeistään koulutien alussa. Lukemisen taitoja voidaan kuitenkin ennakoida jo paljon varhaisemmin. LUKIVA – Lukivalmiuksien arviointimenetelmä 4-5-vuotiaille lapsille arvioi lukemista edeltäviä taitoja, niin sanottuja lukivalmiuksia, lapsen ollessa 31⁄2–51⁄2-vuoden ikäinen. Seulan avulla voidaan kartoittaa, ovatko lapsen llukivalmiudet ikätasoisia vai ovatko lukivalmiudet vasta alkuvaiheessaan kehittymässä. KUMMI 3 – Lukemisen aika, leikin taika: Lukemisvalmiuksien arvioiminen ja harjoittaminen tarjoaa pivitettyä tutkimusperustaista ja käytännöllistä tietoa lasten lukemisvalmiuksista, erityisesti fonologisen tietoisuuden taidoista, niiden arvioimisesta ja harjoittamisesta. Fonologisella tietoisuudella on havaittu olevan vastavuoroinen yhteys lukemaan oppimiseen. Se kehittyy vaiheittain, joten sen viriämistä voidaan tukea leikin kautta jo varhaiskasvatuksessa. Harjoittamisella on myös todettu olevan hyvä harjoitusvaste ja ennaltaehkäisevä vaikutus – parhaimmillaan se tarjoaa merkittävää tukea kauan ennen mahdollisten vaikeuksien ilmenemistä ja tasoittaa lasten keskinäisiä taitoeroja. KUMMI 3 -julkaisuun sisältyvä päivitetty Sanat paloiksi -arviointimenetelmä on tarkoitettu opettajille, erityisopettajille ja terapeuteille työvälineeksi lasten lukemisvalmiuksien kartoittamiseen. Kirjassa esitettyjen toiminnallisten harjoitteiden tavoitteena on herättää uteliaisuus puheen äänteelliseen rakenteeseen ja kirjoitettuun kieleen. Fonologiset harjoitukset nivotaan leikkiin, mielikuviin ja liikkeeseen. Mukana on myös virikesanastoa harjoitteiden eriyttämiseksi. Harjoitteet on laadittu käytettäväksi ennen varsinaista lukemaan opettamista, mutta ne soveltuvat myös lukemaan opetuksen rinnalla käytettäviksi sekä hitaasti lukutaitoa omaksuville.

Nimeämisvaikeudet ilmenevät usein osana kehityksellistä kielihäiriötä, lukivaikeuksia ja laajempia oppimisvaikeuksia. Lukivaikeuden ja hitaan nimeämisen yhteys on tunnettu jo pitkään, ja myös nimeämisnopeuden ja aritmeettisten taitojen yhteydelle on jo runsaasti näyttöä. Ennen kouluikää ilmenevät nimeämisongelmat ennustavat vahvasti kouluiän oppimisvaikeuksia. Nopean nimeämisen testi – RAN soveltuu jo 5-vuotiaiden nimeämisen arviointiin, sillä testi sisältää 5–16-vuotiaiden lasten ja nuorten sekä aikuisten normit nopean nimeämisen arviointiin. Kun nimeämisvaikeudet havaitaan mahdollisimman varhain, voidaan oppimisvalmiuksia tukea jo ennen kouluikää.

Lasten sanavarasto ja kuullun ymmärtämisen taidot kehittyvät, mikäli yhteisten lukuhetkien aikana lapsen kanssa keskustellaan tarinan herättämistä kysymyksistä ja pohditaan, mitä tarinassa esiintyvät sanat tarkoittavat. Tämänkaltainen keskusteleva lukeminen kantaa myös pitkälle tulevaisuuteen, sillä sen hyödyt tulevat esiin myös siinä vaiheessa, kun lapsi opettelee lukemaan ja ymmärtämään lukemaansa. Jänistarinat – Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma on tarkoitettu erityisesti niille lapsille, joilla neljän vuoden ikään mennessä on havaittu puutteita kuullun ymmärtämisen taidoissa. Ohjelman tavoitteena on johdonmukainen ja pitkäjänteinen kuullun ymmärtämisen taitojen kehittäminen lapsilla, joilla on puutteita kielellisten taitojen kehityksessä. Lisäksi ohjelman tarkoituksena on tukea kaikkien 4−6 -vuotiaiden lasten kuullun ymmärtämisen taitojen kehittymistä.

Leikki vahvistaa itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen taitoja

Leikitään ja keskitytään (LeKe) -toiminnassa keskeisiä käsitteitä ovat itsesäätely ja toiminnanohjaus. Itsesäätelyllä viitataan laajasti sekä kognitiiviseen että emotionaaliseen säätelyyn, jonka välineitä ovat toiminnanohjauksen taidot. LeKe -toiminnankeskiössä ovat toiminnanohjauksen perustaidot – inhibitio, työmuisti ja joustavuus – sekä näihin liittyvät tarkkaavuuden taidot, joita ohjatuissa leikeissä harjoitellaan. Nämä taidot ovat varhaiskasvatusikäisellä lapsella intensiivisen kehityksen vaiheessa, jolloin kehityksen suuntaan voidaan myös vaikuttaa erityisen hyvin. Itsesäätely ja toiminnanohjauksen taidot ovat yhteydessä lähes kaikkeen toimintaan ja oppimiseen, ja siksi niiden merkitys lapsen toimintakyvyn ja tulevan kehityspolun kannalta on poikkeuksellisen merkittävä. Tutkimusten perusteella tiedetään, että varhainen itsesäätely muodostaa ikään kuin pullonkaulan, joka vaikuttaa laajenevasti sekä lapsuusajan kehitykseen että aikuisiän hyvinvointiin. KUMMI 22. Leikitään ja keskitytään varhaiskasvatuksessa – Toimintamalli toiminnanohjauksen tukemiseen esittelee leikkiin perustuvan Leikitään ja keskitytään -toimintamallin, joka on kehitetty tukemaan lasten itsesäätelyn kehitystä. Toimintamalli soveltuu toteutettavaksi
osana varhaiskasvatuksen toimintaa.

KUMMI 13. Konsultaatiomalli päiväkoteihin – jäsentynyttä tukea levottomille lapsille esittelee konsultaatiomallin, joka ohjaa ylivilkkaan lapsen tukitoimien suunnittelua päiväkodissa. Kirjassa kuvattu konsultaatiomalli auttaa suunnittelemaan ja järjestämään tukea johdonmukaisesti. Konsultaatiossa tarkastellaan lapsen käyttäytymistä, tilanteen osatekijöitä sekä palautetta, jota lapsi saa ympäristöstään. Tavoitteena on muokata tilannetekijöitä ja ohjata sen avulla lapsen käytöstä toivottuun suuntaan. Olennaista on oivaltaa, miten aikuiset voivat omalla toiminnallaan tukea lasta ja toimia hänen tarpeidensa mukaisesti. Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen tarjoaa tutkimustietoa itsesäätelytaitojen kehityksestä, siihen vaikuttavista tekijöitä sekä keinoista tukea lapsen kehitystä. Itsesäätelytaitoja tarkastellaan kirjassa kognitiivisen kehityksen sekä lapsen ja hänen ympäristönsä välisen vuorovaikutuksen näkökulmista. Itsesäätelyn puutteiden merkitystä kuvataan muun muassa sosiaalisten taitojen, leikin ja ryhmässä toimimisen kannalta. Keskeistä on erilaisten tukimuotojen esittely painottaen sitä, miten aikuiset voivat tukea kehitystä lapsen arjessa.

Tukea käyttäytymisen ohjaamiseen varhaiskasvatuksessa

Haastavaa käyttäytymistä voi esiintyä monien kehityksellisten ongelmien yhteydessä, jotka näkyvät usein itsesäätelyssä ja oman toiminnan ohjauksessa. KUMMI 14. Kasvu ja kasvatus – Kaskas-ryhmätoimintamallista tukea laadukkaaseen varhaiskasvatukseen keskeinen ajatus on kuinka ohjata näitä lapsia osana lapsiryhmää niin, että kaikki tukea tarvitsevat lapset saavat yksilöllistä ohjausta. Kaskas-ryhmässä pyritään vahvistamaan työntekijän itsetuntemusta ja etsimään työhön uusia näkökulmia sekä työstämään tunteita ja ajatuksia, joita haastavan lapsen kohtaaminen herättää ammattilaisissa ja yhteisöissä.

ProVaka-toimintamalli on pitkäjänteinen kehitysprosessi, jossa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria, henkilöstön kasvatusosaamista ja lasten käyttäytymisen tukemista kehitetään tutkimustiedon pohjalta. Kehittämistyön tavoitteena on luoda päiväkodista paikka, jossa lasten on helppo oppia sosiaalista käyttäytymistä ja onnistua siinä. Toimintaohjekuvat ovat varhaiskasvatukseen tarkoitettuja kuvia tukemaan toivotun käyttäytymisen oppimista ja opettamista. Systemaattinen toivotun käyttäytymisen opettaminen on tärkeä osa käyttäytymisen yleistä tukea. Selkeästi muotoillut, mahdollisimman yhdenmukaiset ja riittävän konkreettiset toimintaohjeet tukevat toivotun käyttäytymisen oppimista eri tiloissa ja tilanteissa.  Sanallisesti muotoillun toimintaohjeen tukena käytettävä, jatkuvasti näkyvillä oleva kuva muistuttaa yhdessä sovituista käyttäytymisodotuksista.

Nallematikka tukee matemaattista ajattelua

Nallematikka – Varhaisten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelma on varhaiskasvatuksen tarpeisiin kehitetty pienten lasten matematiikkaohjelma, jonka tavoitteena on 3–5 -vuotiaiden lasten oppimisvalmiuksien tukeminen ja matemaattisten oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen. Viikoittaisissa ohjatuissa leikkituokioissa lapset käsittelevät matemaattisia asioita ja harjoittelevat toiminnanohjauksellisia taitoja osallistumalla karhuperheen elämään ja leikkimällä karhujen opettamia leikkejä. Nallematikan asioita tarkastellaan myös päiväkodin muun toiminnan yhteydessä. Tavoitteena on, että lapsi alkaa itsenäisesti kiinnittää huomiota ympäristössään esiintyviin matemaattisiin ilmiöihin sekä tutkia ja jäsentää ympäröivää maailmaa Nallematikassa käytettyjen matemaattisten käsitteiden ja harjoiteltujen toiminnanohjauksellisten taitojen avulla.

Arviointia varhaisesta vauvaiästä leikki-ikään – LENE ja VANE-PSY tukevat kehityksen seurantaa

Neurologisen ja psyykkisen kehityksen arviointiin tarkoitettu VANE-PSY, vauvan neurologisen ja psyykkisen kehityksen arviointimenetelmä on nopea ja helppokäyttöinen arviointimenetelmä 1,5, 4, 8 ja 18 kuukauden ikäisille. Menetelmä sisältää vauvan kehityksen osa-alueet, kuten vuorovaikutuksen, leikin ja kielen kehityksen arvioinnin sekä näkö, kuulo ja sensomotoriikan arvioinnin. Arvioinnista saatavaa tietoa verrataan samalla vanhempien antamaan informaatioon. Vane-psyn tavoitteena on antaa arvioinnin perusteella ohjeita jatkotutkimuksen tarpeesta ja kehityksen tukemisesta, havainnoida systemaattisella ja arvostavalla tavalla vauvan käyttäytymistä ja kehityksen osa-alueita ja verrata havaintoja vanhemmilta saatuun tietoon sekä muodostaa kokonaisvaltainen näkemys lapsen kehityksestä sekä lapsen ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta.

LENE – Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio on puolestaan seulontamenetelmä 2,5–6-vuotiaiden kehityksen arviointiin. Se on käytössä lähes kaikissa Suomen neuvoloissa. Tavoitteena on löytää mahdollisimman varhain sellaiset kehitykselliset ongelmat, jotka voivat ennakoida oppimisvaikeuksia kouluiässä. LENE:n arviointialueita ovat mm. motoriikka, kielelliset taidot, hahmottaminen, vuorovaikutustaidot, neuropsykiatriset oireet sekä oppimisvalmiudet. THL laatii parhaillaan uudistusta neuvolatarkastusten toteuttamiseen ja myös LENE-käyttäjäkyselystämme (2024) nousi esiin sisällöllisiä uudistustarpeita menetelmään liittyen. Tavoitteenamme onkin lähivuosina menetelmän päivittäminen ja uudistaminen vastaamaan tämän hetken ja tulevaisuuden tarpeita.

Lue lisää:
Testeistä ja arvinointimenetelmistä
Harjoitusohjelmista
Kummi-sarjan julkaisuista
Kirjoista