Miten ymmärtää ja tukea tarkkaavuusongelmaista esi- ja alkuopetusikäistä lasta?

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) keskeisiä oireita ovat tarkkaavuuden vaikeudet, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Oireiden varhainen tunnistaminen on usein haastavaa, mutta tukikeinojen aloittamiseen ei tarvita diagnoosia. Tarkkaavuusongelmaisen esi- ja alkuopetusikäisen lapsen tukemisessa tärkeää on myönteinen palautevuorovaikutus ja yksilöllinen tavoitteenasettelu, toimivan oppimisympäristön rakentaminen, sekä pedagogiset toimintamallit ja aikuisten välinen yhteistyö.

Tutustu OPH-tuotokseen täällä!

Tiivistelmä

Lapsen huomioiminen johdonmukaisen, myönteisen ja välittömän palautevuorovaikutuksen avulla rakentaa positiivista minäkuvaa. Onkin tärkeää, että lasta muistetaan kehua myös hänen onnistumisistaan. Johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä palautevuorovaikutukseen voidaan luoda esimerkiksi erilaisilla suoriutumisen seurantaan kehitetyillä välineillä, kuten tavoitetaulukoilla tai liikenneväreillä.

Palautevuorovaikutus ja yksilöllinen tavoitteenasettelu linkittyvät toisiinsa. Tavoitteenasettelua voidaan yksilöllistää sanoittamalla, pilkkomalla ja konkretisoimalla tavoitteita. Hyviksi havaittuja välineitä tavoitteiden seurantaan ovat muun muassa erilaiset tuen toimintamallit, kuten CICO tai Maltti. Tavoite on tärkeää kohdentaa siihen, mikä on lapsen kouluarjessa sillä hetkellä tärkeintä. Onkin tärkeää, että lapselle läheisillä aikuisilla on yhteinen näkemys siitä, kuinka lasta tuetaan. Yhteistyö, avoin vuorovaikutus kodin ja koulun välillä, sekä yhteinen sitoutuminen tukiprosessiin auttavat selkeyttämään
lapsen tukea sekä koulussa että kotona.

Tarkkaavuuden pulmista kärsivän lapsen oppimisympäristön rakentamisessa on hyvä ottaa huomioon ärsykkeiden minimointi, joustavat ryhmittelyt, sekä työskentelypaikan järjestely. Koulunkäynninohjaaja on lapselle tärkeä peili, jonka kautta tarkkaavuus on mahdollista ohjata takaisin olennaiseen. Lapselle kannattaa mahdollistaa luokassa rauhallinen istuinpaikka ja selkeä, ärsykevapaa työtaso. Myös tehtävälistat, kuvatuki ja arjen struktuuri koetaan usein hyödyllisinä apukeinoina.

Opettaja voi eriyttää opetusmetodisia ratkaisujaan monin tavoin. Ymmärrettävä ja selkeä ohjausvuorovaikutus, oppisisältöjen määrällinen ja sisällöllisen sääntely, sekä arjen struktuurin selkeyttäminen tukevat sekä tarkkaavuuden pulmista kärsivän oppilaan että muiden oppilaiden kouluarkea.

Mistä tuotokset ovat peräisin? Nostot-välilehdellä esitellyt tuotokset on koottu Niilo Mäki Instituutin toteuttamista Opetushallituksen rahoittamista täydennyskoulutushankkeista. Tuotoksissa yhdistetään sekä osallistujien tuottamaa materiaalia että asiantuntijaluentojen aineistoa. Materiaalit ovat vapaasti hyödynnettävissä!