Kehittyvä kielitaito tarkoittaa kehittyvää taitoa käyttää kieltä. Ensin opitaan arkinen, sosiaalinen kieli. Koulutuksessa S2-oppilaiden kielellisten taitojen arviointi ja tukeminen käsiteltiin lapsen oman äidinkielen ja monikielisten perheiden tukemista, sekä erotusdiagnostiikkaa S2-oppilaiden arvioinnissa. Millainen on kieli- ja kulttuuritietoinen koulu?

Kouluttajina toimivat:

  • Adrienn Jalonen, FT, Niilo Mäki Instituutti
  • Annastiina Kettunen, FM äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, tohtorikoulutettava, Niilo Mäki Instituutti
  • Paula Salmi, FT, puheterapeutti, tutkija, Niilo Mäki Instituutti
  • Kaarina Karasti, FM, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä S2-oppimäärän opettaja

Tutustu OPH-tuotokseen täällä!

Tiivistelmä

Monikielisen lapsen kielellisten vaikeuksien tunnistaminen on haasteellista esimerkiksi siitä syystä, että monikielisen lapsen kehityksessä on samoja piirteitä kuin yksikielisillä lapsilla, joilla on kielellisiä vaikeuksia. On varottava liian nopeita diagnooseja, mutta ongelmana on myös liian pitkä odottelu tutkimisessa. Diagnosoinnissa on tärkeää kokonaisvaltainen, pitkäaikainen ja monipuolinen arviointi, moniammatillinen yhteistyö sekä oppilaantuntemus.

SLI:n eli kielellisen vaikeuden piirteitä ovat mm. puheen ymmärtämisen ongelmat sekä puheen tuottamisen ongelmat. Tyypillistä on mm. se, että kielelliset ongelmat näkyvät molemmissa kielissä ja edistyminen on hidasta tuesta huolimatta. Oppijan osaamisen kartoittamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi OPH:n julkaisemaa koulusovellusta Kehittyvän kielitaidon asteikkoa, joka on sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä (EVK).

Sanasto on tärkein yksittäinen tekijä toisella kielellä opiskeltavissa oppiaineissa menestymiseen. Sanan osaamisessa on eri asteita ja tapoja; osaaminen on jatkumo. Sanavarasto voidaan jakaa reseptiiviseen sekä produktiiviseen varastoon. Hyvä sanaston harjoittelu on monipuolista. Siinä voidaan hyödyntää esimerkiksi kirjallisuutta, sanan merkityksen pohdintaa sekä kuvia.

Äidinkieli on ensikieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä kielenä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Äidinkielen osaamisen tukeminen on tärkeää mm. siksi, että kieli on tärkeä osa identiteettiä. Äidinkieli on myös pohja kaikelle kielitaidolle. Monikielisyys puolestaan voidaan nähdä voimavarana. Tiedetään, että monikielisyys ei lisää kielenkehityksen ongelmia. Monikulttuurisen koulun tavoitteena on, että oppilaalle kehittyy toiminnallinen kaksikielisyys ja oppilaalla on mahdollisuus olla osallisena yhteiskunnassa. Koululla on keskeinen rooli kotoutumisessa.

Mistä tuotokset ovat peräisin? Nostot-välilehdellä esitellyt tuotokset on koottu Niilo Mäki Instituutin toteuttamista Opetushallituksen rahoittamista täydennyskoulutushankkeista. Tuotoksissa yhdistetään sekä osallistujien tuottamaa materiaalia että asiantuntijaluentojen aineistoa. Materiaalit ovat vapaasti hyödynnettävissä!