Keinoja oppimisen pulmien ehkäisyyn varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle 2021-2023

Koulutushankkeen sisällöt ja kouluttajat

Osio 1: Tukea kasvuun ja oppimiseen varhaiskasvatuksessa, kotona ja koulussa

Kouluvalmiudet varhaiskasvatuksessa (1 op)

KOHDERYHMÄT: Varhaiskasvatuksen henkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄ: Varhaiskasvatuksen vahvuudet kasvun ja oppimisen tukemisessa: yhteisöllisyys, vuorovaikutus sekä kielelliset ja matemaattiset valmiudet. Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän sekä tehtävän, jossa jäsennellään omaa toimintaa ja näkemystä kouluvalmiuksista. Tehtävistä annetaan osallistujille henkilökohtainen palaute.

KOULUTTAJAT:
Tiina Heikkinen, Ohjaava opettaja, KM, eo, työnohjaaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Riina Niutanen, ohjaava opettaja, KM, eo, lto, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi toteutuskerta Raumalla, 20 osallistujaa.

Miten auttaa vanhempaa ymmärtämään lapsen oppimisvaikeuksia ja tukemaan oppimista (1 op)

KOHDERYHMÄT: Opettajat, erityisopettajat, koulukuraattorit ja koulupsykologit

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
Koulutuksessa käydään läpi akateemisten taitojen, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taitojen kehitystä ja niissä ilmenevien vaikeuksien tukemista. Mietitään, miten auttaa vanhempaa ymmärtämään lapsensa oppimisvaikeuksia. Lisäksi käydään läpi kotiin suuntautuvia konkreettisia tukikeinoja oppimisen pulmiin. Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän sekä tehtävän, jossa pohditaan omia tapoja toteuttaa ja kehittää yhteistyötä vanhempien kanssa.

Koulutuksen tehtävänä on miettiä Mitä toivoisin yhteistyön vanhempien kanssa olevan? Osallistujia ohjeistetaan miettimään ja kirjaamaan 1-2- tavoitetta, joita kohti he pyrkivät ja kuvaamaan miten he sen tekevät. Mitä yksinkertaisemmin ja konkreettisemmin osallistujat saavat a) tavoitteet ja b) keinot jäsennettyä, sitä parempi.

KOULUTTAJA: Ulla Leppänen, PsT, psykologi, Jyväskylän kaupungin perheneuvola ja NMI

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi toteutuskerta Jyväskylässä ja yksi webinaaritoteutus, 25 osallistujaa/koulutus, yhteensä 50 osallistujaa.

linkki https://koju.nmi.fi/tuote/oph-miten-auttaa-vanhempaa-ymmartamaan-lapsen-oppimisvaikeuksia-ja-tukemaan-oppimista-1-op-27-1-2022-jyvaskyl a/

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi (1 op)

KOHDERYHMÄT Koulun henkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT: Arvioinnin eri muodot ja tarkoitukset, monipuolinen arviointi ja osaamisen näyttämisen mahdollistaminen kaikille oppilaille. Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän, ennakkotehtävän sekä itsenäistä työskentelyä. Koulutussisältää yhden koulutuspäivän ja ennakkotehtävän. Ennakkotehtävässä tutustutaan paikallisen opetussuunnitelman arviointilukuun ja pohditaan siinä mietityttäviä asioita.

KOULUTTAJAT:
Tiina Heikkinen, ohjaava opettaja, KM, eo, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Sari Granroth-Nalkki, KM, eo, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Sanna Vallenius, ohjaava opettaja, eo, KM, opo, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi webinaaritoteutusta, 20 osallistujaa/koulutus, yhteensä 40 osallistujaa. Toteutukset: 22.3.2022 webinaari ja 1.9.2022 webinaari

Osio 2: Toimivampia tukikeinoja oppimisen pulmiin taustalla olevien kognitiivisten tekijöiden ymmärryksellä

Hahmotus, työmuisti, tarkkaavuus ja toiminnanohjaus – kognitioiden huomioiminen opetuksen arjessa (3 op)

KOHDERYHMÄT: Perusopetuksen henkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:
Koulutuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä kognitiivisista haasteista oppimisen pulmien taustalla. Koulutuksessa tarkastellaan lähes kaikkeen toimintaan ja oppimiseen liittyvien yleisten kognitiivisten tekijöiden neurokognitiivisia mekanismeja sekä pulmien tunnistamista oppimisen arjessa. Lisäksi tarkastellaan tutkimustietoa kuntoutusmenetelmistä ja niiden vaikuttavuudesta sekä erilaisista erityisopetuksellisista ja muista tukitoimista koulussa. Koulutuksen tavoitteena on, että osallistujat oppivat tunnistamaan ja erottamaan erilaisten yleisten kognitiivisten tekijöiden vaikutuksia oppimiseen ja tehtäväsuorituksiin sekä yleisemmin lapsen toimintaan ja käyttäytymiseen. Tätä kautta rakennetaan ymmärrystä ja opitaan kohdentamaan paremmin erilaisia tuen muotoja. Koulutukseen sisältyy neljä koulutuspäivää ja itsenäisesti tehtävä oppimispäiväkirja, jossa pohditaan koulutuspäivien aikana käsiteltyjä teemoja ja niiden näkymistä omassa työssä.

KOULUTTAJAT:
Heli Isomäki, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Ludus
Sira Määttä, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Attentio

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi lähikoulutus 21.-22.11.2022 ja 14.-15.12.2022 Helsinki ja yksi webinaaritoteutus: 17.-18.4. ja 4.-5.5.2023 webinaari, 20 osallistujaa/toteutus

Päällekkäistyneet oppimisvaikeudet (1 op), verkkokoulutus

KOHDERYHMÄ: Koulutoimen moniammatillinen henkilöstö, esim. opettajat, erityisopettajat, psykologit, koulukuraattorit

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:
Oppimisen haasteet kuten lukivaikeus, matematiikan oppimisvaikeus ja tarkkaavuushäiriö esiintyvät usein samanaikaisesti. Kasautuessaan nämä ongelmat aiheuttavat haastavampia oppimisen ja koulusuoriutumisen ongelmia kuin erillisinä esiintyessään. Koulutuksessa pyritään antamaan välineitä näiden oppimisen haasteiden tunnistamiseen, erottamiseen ja toisaalta tukikeinojen suunnitteluun.

Koulutuksen sisältöjä ovat mm.

Lukemisen, matematiikan ja tarkkaavuuden vaikeudet
Erillisten ja päällekkäisten oppimisvaikeuksien kognitiivinen tausta
Päällekkäisten oppimisvaikeuksien arviointi ja tunnistaminen
Tukikeinojen suunnittelun lähtökohtia

Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän verran itsenäisesti katsottavia luentotallenteita sekä oppimistehtävän. Oppimistehtävässä toteutetaan joko päällekkäisten oppimisvaikeuksien arviointi ja suunnitelma tukitoimista (tämä vaihtoehto soveltuu tilanteeseen, jossa a) epäilys päällekkäisistä ongelmista jo on, ja toteutetaan arviointi ja suunnitellaan tukitoimet tai b) tukitoimia on jo toteutettu, mutta ne joko eivät ole toimineet toivotulla tavalla tai lapsen tilanteeseen on saatu uutta tietoa/ymmärrystä ja tukitoimien suuntaa on syytä muuttaa.) tai kuvataan intervention (=harjoittelujakson/kuntoutuksen) suunnittelu ja toteutus (tämä vaihtoehto soveltuu tilanteeseen, jossa arvio (esim. psykologin tutkimukset) on jo tehty, ja pysähdytään tarkastelemaan tukitoimia).

KOULUTTAJA: Riikka Heikkilä, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi verkkotallennetotetuskerta 10.1. – 10.6.2022, 60 osallistujaa. Toinen toteutus 13.2 .– 31.5.2023

Päällekkäistyneet oppimisvaikeudet (2 op)

KOHDERYHMÄ: Koulutoimen moniammatillinen henkilöstö, esim. opettajat, erityisopettajat, psykologit, koulukuraattorit

Koulutuksen sisältöjä ovat mm.

Lukemisen, matematiikan ja tarkkaavuuden vaikeudet
Erillisten ja päällekkäisten oppimisvaikeuksien kognitiivinen tausta
Päällekkäisten oppimisvaikeuksien arviointi ja tunnistaminen
Tukikeinojen suunnittelun lähtökohtia.

Koulutus koostuu yhdestä kokonaisesta koulutuspäivästä, kahdesta iltapäiväwebinaarista sekä päivien välissä toteutettavasta oppimistehtävästä. Oppimistehtävässä toteutetaan joko päällekkäisten oppimisvaikeuksien arviointi ja suunnitelma tukitoimista (tämä vaihtoehto soveltuu tilanteeseen, jossa a) epäilys päällekkäisistä ongelmista jo on, ja toteutetaan arviointi ja suunnitellaan tukitoimet tai b) tukitoimia on jo toteutettu, mutta ne joko eivät ole toimineet toivotulla tavalla tai lapsen tilanteeseen on saatu uutta tietoa/ymmärrystä ja tukitoimien suuntaa on syytä muuttaa.) tai kuvataan intervention (=harjoittelujakson/kuntoutuksen) suunnittelu ja toteutus (tämä vaihtoehto soveltuu tilanteeseen, jossa arvio (esim. psykologin tutkimukset) on jo tehty, ja pysähdytään tarkastelemaan tukitoimia).

KOULUTTAJAT:
Riikka Heikkilä, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti
Nina Kultti-Lavikainen, PsL, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, psykoterapeutti, neuropsykologi, Jyväskylän kaupungin perheneuvola ja NMI

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi totetuskertaa webinaarina: 16.9. ja 2.12.2022 webinaari sekä 16.1. ja 17.4.2023 webinaari, 22 osallistujaa/toteutus, yhteensä 44 osallistujaa.

Osio 3 Lukemisen ja laskemisen pulmat ja tuki

Kartläggning av och stödåtgärder vid inlärningssvårigheter i skolor och daghem (1 op)

MÅLGRUPP: Lärare i grundskolan (främst åk F-6) och psykologer

FORTBILDNINGENS INNEHÅLL OCH UPPGIFT

Senaste forskningen om läs- och skrivutveckling samt läs- och skrivsvårigheter
Identifiering och analys av läs- , skriv- och benämningssvårigheter med hjälp av de finlandssvenska kartläggningsmaterialen ILS – Individuell Läsning och Skrivning och SSB – Test i Snabb Seriell Benämning
Praktiska övningar med kartläggningsmaterialen ILS och SSB
Åtgärder för att bättre kunna stöda elevers läs- och skrivutveckling i samband med läs- och skrivsvårigheter

Förhandsuppgift inför kursen: fortbildningen består av en närstudiedag och eget arbete. Det egna arbetet (förhandsuppgiften) görs före närstudiedagarna.

UPPGIFT
Reflektion över din professionella utveckling inom läs- och skrivinlärningens kontext: I förhandsuppgiften reflekterar du över din professionella utveckling och ditt arbetssätt inom läs- och skrivinlärningens kontext. Hur ser din professionella bakgrund ut? Var har du jobbat och vilka är dina kompetenser inom området? Vilka är dina styrkor och svagheter som lärare inom området läs- och skrivinlärning?

Analysera ditt arbetssätt och hur du ytterligare vill utvecklas. Reflektera kring dina styrkor och svagheter i den egna professionen, vad är du bra på och vad behöver du utveckla? Varför behöver du fortbilda dig inom området som gäller läs- och skrivförmåga hos finlandssvenska barn?

Vilka förväntningar har du för fortbildningen Kartläggning av och stödåtgärder vid inlärningssvårigheter i skolor och daghem? Avsluta din reflektion genom att sätta upp tre individuella målsättningar för fortbildningen. Målsättningarna utvärderas efter fortbildningen.

Läs följande artiklar:
Vataja, P., Risberg, A.-K., Lerkkanen, M.-K., Aro, M. & Salmi. P. (2019). ILS – ett nytt finlandssvenskt material för kartläggning av läsning och skrivning.
Salmi, P., Plyhm, L., Risberg, A.-K., Vataja, P., & Laine, M (2019). SSB och VBT – två nya benämningstest för finlandssvenska 6–12-åringar.

Vilka tankar, reflektioner och frågor väckte artiklarna hos dig?

UTBILDARE
Pia Vataja, klass- och speciallärare, projektforskare, PeM, doktorand vid Jyväskylä Universitet, Niilo Mäki Institutet
Ann-Katrine Risberg, speciallärare, projektforskare, PeM, doktorand vid Åbo Akademi, Niilo Mäki Institutet

UTBILDNINGENS GENOMFÖRANDE: 1 webinar, 25 deltagare, 16.3.2022

https://koju.nmi.fi/tuote/ubs-kartlaggning-av-och-stodatgarder-vid-inlarningssvarigheter-i-skolor-och-daghem-16032022web/

Matematiksvårigheter – Kartläggning, stöd och uppföljning (1 sp)

MÅLGRUPP: Klasslärare och speciallärare

FORTBILDNINGENS INNEHÅLL OCH UPPGIFT
Under kursen presenteras teori och de senaste rönen om matematiksvårigheter. Vi går igenom hur man kan främja barns och ungdomars utveckling och lärande inom matematik samt hur man kartlägger matematiksvårigheter, vilka material det finns nu och vad som är på kommande för screening och testning.
Under kursen går vi också igenom framgångsrika metoder och förhållningssätt som stöttar och främjar elevers engagemang och motivation för matematik.
Målsättningarna är att deltagarna efter kursen skall kunna:

Redogöra för hur matematiksvårigheter kan uppstå och vilka uttryck de kan ta sig
Verktyg och tillvägagångssätt för att screena och testa matematiksvårigheter hos individer och skapa en helhetsbild av ungdomarnas behov av stöd, differentiering och individualisering
Planera evidensbaserade stödåtgärder och utvärdera effekten av dem

UPPGIFT: Planera evidensbaserade stödåtgärder och utvärdera effekten av dem. Välj ett av de beskrivna fallen och redogör för vilka evidensbaserade stödåtgärder du skulle använda dig av. Beskriv konkret vad stödet går ut på, mängden stöd i timmar per vecka samt vem som gör vad (t.ex. du själv, klasslärare, skolgångshandledare). Beskriv hur uppföljningen sker på a) kort sikt (t.ex. vecka till vecka) samt b) lång sikt (t.ex. läsårsvis/terminvis). Vilka instrument används, vem ansvarar, vem tar del av resultaten och på vilka sätt används de för att utveckla stödet? Du kan också göra uppgiften utgående från en elev du arbetar/arbetat med, men elevens anonymitet behöver säkerställas innan inlämning.

UTBILDARE: Henrik Husberg, PM, speciallärare, doktorand vid Helsingfors Universitet, projektforskare vid Niilo Mäki Institutet

UTBILDNINGENS GENOMFÖRANDE: 1 webinar, 20 deltagare 17.3.2021

https://koju.nmi.fi/tuote/ubs-matematiksvarigheter-kartlaggning-stod-och-uppfoljning-1sp-17-3-2022-webinar/

Lukemisen ja laskemisen sujuvuuden vaikeudet ja sujuvuuden tukeminen (1 op)

KOHDERYHMÄT: Luokanopettajat, erityisopettajat ja psykologit, jotka työskentelevät 2–6-luokkalaisten lasten parissa.

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
Suomalaislasten luku- ja laskutaito ovat kansainvälisissä vertailututkimuksissa hankkineet mainetta. Siitä huolimatta noin viidellä prosentilla lapsista vaikeudet näissä taidoissa asettavat merkittäviä haasteita oppimiselle. Tutkimus on osoittanut, että lukemisen ja aritmetiikan taitojen oppimisen erityisvaikeudet koskevat usein samoja lapsia. Ongelmien päällekkäistymisen taustatekijät ymmärretään kuitenkin vielä huonosti. Sujumattomuus, eli hitaus, on tyypillinen piirre sekä lukemisen että matematiikan erityisvaikeuksissa, ja voi haitata selvästi oppimista ja menestystä opinnoissa. Taitojen sujuvuuteen on kuitenkin kiinnitetty varsin vähän huomiota, erityisesti näiden ongelmien päällekkäistymistä tutkittaessa.

Koulutuksessa käsitellään lukemisen ja laskemisen sujuvuuteen liittyvää tutkimustietoa sekä pohditaan keinoja sujuvuuden tukemiseen lapsilla, joilla lukemisen ja laskemisen perustaidot eivät ole automatisoituneet.

Lukutaidon rakentuminen ja lukivaikeus
Laskutaidon kehittyminen ja matemaattiset oppimisvaikeudet
Lukemisen ja matematiikan oppimisvaikeuksien päällekkäistymisestä
Mitä tiedämme laskemisen ja lukemisen sujuvuuden tukemisesta?

Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän sekä itsenäistä tutustumista lisämateriaaliin.

KOULUTTAJAT:
Tuire Koponen, PsT, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
Riikka Heikkilä, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti

Kaksi webinaaritoteutusta, 20 osallistujaa/toteutus, yhteensä 40 osallistujaa. Toteutukset: 28.10.2022 webinaari ja 31.3.2023 webinaari.

Keinoja matikan taitojen tukemiseen yläkoulussa ja toisella asteella (2 op)

KOHDERYHMÄT: Yläkoulussa ja toisella-asteella ammatillisissa opinnoissa työskentelevät opettajat, erityisopettajat ja koulupsykologit, joilla on perustiedot matematiikan taitojen kehityksestä ja niihin liittyvistä pulmista

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
Matematiikan oppimisvaikeudet ja arviointi sekä tukitoimien suunnittelu ja tuen vaikuttavuuden arviointi. Lisäksi koulutukseen sisältyy tuen toteuttaminen ja vaikuttavuuden seuranta käytännössä. Koulutukseen sisältyy kaksi lähiopetuspäivää sekä tapaustyöskentelyä lähiopetuspäivien välillä. Koulutukseen osallistujat valitsevat jo ilmoittautumisen yhteydessä oppilaan, jolle suunnittelevat ja toteuttavat laskemiseen liittyviä tukitoimia koulutuksen aikana. Osallistujat saavat tarkemman ohjeistuksen oman tapauskuvauksen kirjoittamiseen ilmoittautumisen jälkeen. Koulutus sisältää kaksi koulutuspäivää, ennakkotehtävän sekä toteuttavat työssään oppilaan tukea ja tuen seurantaa sisältävää case-työskentelyä. Koulutuspäivien välillä on mahdollista saada ohjausta oman tapauskuvauksen työstämiseen verkon välityksellä.

KOULUTTAJA: Tuire Koponen, apulaisprofessori, neuropsykologian erikoispsykologi, Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteen ja psykologian tiedekunta

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi toteutuskerta Lahdessa, 20 osallistujaa. Totuetus 17.1 ja 25.4.2023 Lahti

Osio 4 Inkluusiota tukeva yhteisopettajuus

Erityistä tukea yleisopetuksen luokassa – keinoina yhteisopettajuus ja joustava opetusryhmäjako (3 op)

KOHDERYHMÄT: Perusopetuksen opettajat (ala- ja yläkoulu), mielellään vähintään 3 opettajaa/koulu

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:

Koulutus koostuu ennakkotehtävästä, kahdesta webinaaripäivästä sekä koulutuspäivien välissä toteutettavasta välitehtävästä. Kullekin osallistuvalle koululle perustetaan yksi tai useampi 3–6 opettajan muodostama Lesson Study -tiimi, joissa opettajat yhdessä kehittävät koulunsa opetusta sekä suunnittelevat ja toteuttavat opetusta yhteisopettajuutta ja joustavia ryhmittelyjä hyödyntäen.

Koulutuksessa perehdytään yhteisopettajuuteen, erilaisiin strukturoinnin ja eriyttämisen menetelmiin sekä joustaviin ryhmittelyihin. Koulutuksessa keskitytään siihen, miten yhteisopettajuus, joustava opetusryhmäjako sekä opetusresurssien uudelleenjärjestely auttavat tuen järjestämistä yleisopetuksen ryhmässä samanaikais- ja yhteisopettajuuden sekä joustavien ryhmittelyiden keinoin. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea käytännön tasolla opettajien työtä ja toteuttaa yhteisopettajuuden suunnittelua ja sen toteutusta osana koulutusta. Lisäksi koulutuksessa on varattu aikaa oman yhteisopetuskokeilun suunnitteluun. Koulutuksessa hyödynnetään tutkimustietoa, käytännön kokemuksia ja esimerkkejä erilaisista perusopetuksen yhteisopetusmalleista sekä erilaisia työskentelytapoja.

Koulutus koostuu ennakkotehtävästä, kahdesta lähipäivästä sekä koulutuspäivien välissä toteutettavasta välitehtävästä, jossa kokeillaan Lesson Study -menetelmää omassa työssä ja raportoidaan kokeilu tiimeittäin.

KOULUTTAJAT:
Olli-Pekka Malinen, KT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Iines Palmu, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, väitöskirjatutkija
Juha Kontinen, KM, erityisopettaja, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi toteutuskerta 12.10. ja 9.12.2022 Oulussa, 20 osallistujaa/toteutus

Kohti inkluusiota yhdessä opettaen (3 op)

KOHDERYHMÄ: Esiopetuksen ja perusopetuksen opetushenkilöstö sekä oppilaitosjohto

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:
Kattavaa tukea tarjoava koulu edellyttää vankkoja ja toimivia tuen rakenteita sekä ajan hermolla olevia aikuisia, joilla on uusin tieto ja osaaminen tukea kaikkia oppilaita koulun tasolla.

Koulun rakenteisiin ja toimintakulttuuriin juurrutettuna yhteisopettajuus on toimiva keino järjestää oppimisen tukea sen kaikilla tasoilla sekä lisätä opettajien ammatillista kehittymistä ja työssä jaksamista. Parhaimmillaan inkluusiota tukeva yhteisopettajuus perustuu viimeisimpään tutkimukseen, aktiiviseen tiedonkeruuseen ja hyvien käytänteiden soveltamiseen. Yhteisopettajuus tulisi myös ymmärtää koulun arvoihin pohjautuvana toimintana, ei vain opetuksen teknisenä toteutustapana.

Tämä koulutus on kohdennettu kouluille, joissa yhteisopettajuus on jo kiinteä osa koulun arkea, mutta rakenteita ja toimintatapoja halutaan edelleen kehittää. Koulutukseen osallistuu koulukohtainen tiimi, johon kuuluu vähintään yksi koulun johdon edustaja (esim. rehtori, vararehtori, apulaisrehtori). Jokaisessa koulutuksessa on tiimejä useammasta koulusta, ja tämä tarjoaa mahdollisuuden vertaistukeen sekä hyvien käytänteiden jakamiseen. Lisäksi koulutukseen sisältyy tiimikohtaista ohjausta, joka toteutetaan osallistuvan koulun tarpeiden mukaan. Koulutus sisältää kaksi koulutuspäivää sekä oppimistehtävän, jossa tiimeittään kehitetään yhteisopettajuuden toteutusta koululla.

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi toteutuskertaa Helsingissä ja 8.9. ja 13.10.2022 Tampereella, 20 osallistujaa/toteutus, yhteensä 40 osallistujaa.

Osio 5 Oppimisen pulmat ja tuki toisella asteella

Oppimisvaikeudet lukiossa (1 op), verkkokoulutus

KOHDERYHMÄT: Lukion opettajat, opinto-ohjaajat ja erityisopettajat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
Koulutuksessa perehdytään erilaisten oppimisvaikeuksien tukemiseen, eriyttämiseen sekä motivaatioon lukio-opetuksen näkökulmasta.

luetun ymmärtämisen, tuottavan kirjoittamisen ja nettilukutaidon tukemiseen
hahmottamisen pulmiin
ryhmänhallintaan ja eriyttämiseen lukiossa
opiskelumotivaatioon ja sen tukemiseen

Lisäksi koulutuksessa tarjotaan tutkimukseen perustuvaa tietoa heikon opiskelumotivaation syistä ja esitellään mahdollisia tutkimusnäyttöön perustuvia keinoja parantaa motivaatiota. Lopuksi perehdytään tuoreisiin tutkimustuloksiin siitä, miten oppimisvaikeustaustaisten aikuisten elämä muotoutuu sekä tarkastellaan suojaavia tekijöitä. Koulutus sisältää luentotallenteeta, itsenäisesti perehdyttävää lisälukemista sekä oppimispäiväkirjan, jossa pohditaan luennoilla käsiteltyjen teemojen näkymistä omassa työssä ja arjessa.

KOULUTTAJAT:
Anna-Kaija Eloranta, PsT, psykologi, Niilo Mäki Instituutti
Ulla Leppänen, PsT, psykologi, Jyväskylän kaupungin perheneuvola ja Niilo Mäki Instituutti
Sami Määttä, PsT, yliopiston lehtori, tutkija, Jyväskylän yliopisto
Maria Niskakoski, KM, EO, Niilo Mäki Instituutti

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi toteutuskerta verkkotallenteena 1.1.2022-31.5.2022, 65 osallistujaa.

Hahmottamisen haasteet toisen asteen koulutuksessa (1 op), verkkokoulutus

KOHDERYHMÄT: Toisen asteen henkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
Hahmotushäiriöt ovat joukko erilaisia ja eriasteisia tilan hahmottamiseen ja havaitun tunnistamiseen liittyviä pulmia. Hahmotushäiriöt ovat tavanomaisia oireita erilaisten oppimisvaikeuksien ja kehityksellisten vaikeuksien yhteydessä. Koulutuksessa käydään läpi, miten nämä hahmottamisen pulmat näkyvät erityisesti toisella asteella ja aikuisiässä.

Verkkokoulutuksessa tarkastellaan hahmottamisen haasteita erilaisista näkökulmista ja perehdytään mm. hahmotusvaikeuksien näyttäytymiseen arjessa, hahmotusvaikeuksille annettuihin merkityksiin, toiminnalliseen näkemiseen, hahmotusvaikeuksien ilmenemiseen ja tunnistamiseen sekä hahmotushäiriöisen tukemiseen hänen omassa toimintaympäristössään. Koulutus sisältää luentotallenteet, itsenäisesti perehdyttävää lisälukemista sekä oppimispäiväkirjan, jossa pohditaan luennoilla käsiteltyjen teemojen näkymistä omassa työssä ja arjessa.

KOULUTTAJAT
Juha Lahti, työnohjaaja, erityisopettaja, NMI
Asta Ruodemäki, FM, toimintaterapeutti, NMI
Suvi Ylönen, KM, YTM, NMI

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi toteutuskerta verkkotallenteena 3.1.2022-31.5.2022, 60 osallistujaa.

Hankkeessa syntyvät tuotokset ja materiaalit

Miten auttaa vanhempaa ymmärtämään lapsen oppimisvaikeuksia ja tukemaan oppimista -koulutuksista tuotetiin sisältökooste keinoista, miten opettajat voivat auttaa vanhempia ymmärtämään lapsensa oppimisvaikeuksia ja kotiin suuntautuvista konkreettisista tukikeinoista oppimisen pulmiin. Lue kooste täältä: https://koju.nmi.fi/wp-content/uploads/2022/06/Miten-auttaa-vanhempia-ymmartamaan-lapsen-oppimisvaikeuksia.pdf

Kouluvalmiudet varhaiskasvatuksessa -koulutuksen keskeisistä sisällöistä on koostettu yhteenveto. Koulutuksen tavoitteena on ollut vahvistaa tietoisuutta siitä, millaisten asioiden harjoittelu ja tukeminen antaa lapselle parhaat eväät varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetuksen toimintaympäristöihin siirryttäessä. Lähtökohtana kouluvalmiuksille ovat taidot, jotka opitaan jo ennen esikouluun siirtymistä. Tärkeää on, että kehitykseen liittyviä asioita pohdittaessa tarkastellaan nykyhetkeä, mennyttä ja tulevaa kokonaisvaltaisesti. Tuotoksessa korostetaan päivittäistaitojen ja sosiaalisten taitojen kehittymisen merkitystä kouluvalmiudelle. Myös varhaiskasvatuksen henkilöstön kehityspsykologisen osaamisen merkitystä korostetaan ja huomiota kiinnitetään lapsen yksilöllisen kehityksen arviointiin ja havainnointiin osana lapselle annettavan tuen suunnittelua. Tuotoksessa tuodaan esille näkemys lapsesta jatkuvasti kehittyvänä ja oppivana yksilönä – elinikäisen oppimisen näkökulma kasvatus- ja opetustyöhön.

https://koju.nmi.fi/wp-content/uploads/2023/05/Kouluvalmiudet-varhaiskasvatuksessa-2023-koonti.pdf

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi -koulutuksen sisällöstä on koostettu yhteenveto. Lähtökohtana on ajatus, että arvioinnin tehtävänä on oppimisen ohjaaminen ja oppilaan kannustaminen sekä osaamisen arviointi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Erityisen tärkeää on, että arviointi on yhdenvertaista. Huomiota kiinnitetään myös arviointikulttuurin keskeisiin piirteisiin. Arviointi jaetaan kolmeen eri muotoon; diagnostiseen (toteava), formatiiviseen (ohjaava ja oppimista edistävä) ja summatiiviseen (osaamista kuvaava) arviointiin. Lisäksi tuotoksessa kuvataan arvioinnin tehtäviä oppimisprosessin eri vaiheissa. Koulutuksen teemoja ovat arvioinnin tehtävät, arviointikulttuurin keskeiset piirteet, tukea tarvitsevan oppilaan arviointi, arvioinnin muodot sekä arvioinnin tehtävät erilaisissa oppimisen tilanteissa. Lue lisää

https://koju.nmi.fi/wp-content/uploads/2023/05/Tukea-tarvitsevan-oppilaan-arviointi-NMI-koonti.pdf

Hahmottamisen haasteet toisella asteella -koulutukseen osallistuneiden oppimistehtävien pohjalta koottiin yhteenveto hyvistä käytännöistä, miten tukea hahmottamisen pulmista kärsivää nuorta toisen asteen opinnoissa. Lue kooste täältä: https://koju.nmi.fi/wp-content/uploads/2022/06/Hahmottamisen-haasteet_Kooste-oivalluksista.pdf

Tuotoksissa yhdistetään sekä osallistujien tuottamaa materiaalia että tutkimukseen pohjautuvien asiantuntijaluentojen aineistoa. Koosteet ja kootut ideat tukevat ammatillisen osaamisen kehittämistä ja osaamisen syventämistä ja mahdollistavat osaamisen jakamisen hankkeen jälkeen.

Tuotokset julkaistaan avoimesti koju.nmi.fi/oph-tuotokset/ ja Avointen oppimateriaalien kirjastossa, jonne ne jäävät nähtäville myös hankkeen päätyttyä. Niistä tiedotetaan myös sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeessä.

Kouluttajien pätevyys ja osaaminen

Eloranta Anna-Kaija, PsT, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi
Anna-Kaija on neuropsykologiaan erikoistuva psykologi ja kouluttaja. Hän on toiminut psykologina päiväkoti- ja kouluikäisten lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien arvioinnin ja kuntouttamisen parissa. Väitöskirjassaan Anna-Kaija tutki oppimisvaikeustutkimuksissa kouluiässä käyneiden aikuisten elämää tarkastellen oppimisvaikeuksien yhteyttä muun muassa koulutukseen, työllistymiseen, tukimuotojen tarpeeseen ja hyvinvointiin. Anna-Kaija pitää täydennyskoulutuksia väitöstutkimusaiheensa lisäksi lasten toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutuksesta, jonka parissa hän on työskennellyt Niilo Mäki Instituutin Lastentutkimusklinikalla. Anna-Kaija on ollut myös mukana kirjoittamassa toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutukseen perehdyttävää Kummi 15 -julkaisua.

Granroth-Nalkki Sari, KM, ohjaava opettaja, erityisopettaja, luokanopettaja, Valteri Onerva
Granroth-Nalkilla on laaja kokemus eri-ikäisten oppilaiden kanssa työskentelystä perusopetuksessa sekä luokanopettajana että erityisopettajana. Kouluttaja on työskennellyt yhteisopettajana ja kehittänyt yhteisopettajuutta noin 10 vuoden ajan. Hän on täydentänyt osaamistaan positiivisen pedagogiikan ja hyvinvointitaitojen sekä henkilöstöjohtamisen ja oppilaitosjohtamisen koulutuksilla. Kouluttaja on toiminut aktiivisesti työyhteisöissä kehittämistehtävissä mm. kehittyvä koulu-tiimin vetäjänä ja työyhteisön toimintakulttuurin kehittäjänä. Sarin erityisosaamista yhteisopettajuuden lisäksi ovat joustavien tuenmuotojen käytänteet, kouluakäymättömyys sekä positiivinen pedagogiikka ja hyvinvointitaitojen opettaminen.

Heikkilä Riikka, PsT, Niilo Mäki Instituutti
Heikkilä on tutkija, neuropsykologian erikoispsykologi ja kouluttaja. Hän on toiminut yli kymmenen vuoden ajan opetushenkilökunnan täydennyskouluttajana aiheinaan muun muassa lukivaikeudet, lukemisen tukeminen ja oppimisvaikeuksien päällekkäistyminen. Heikkilä on ollut mukana kehittämässä sekä kirjallisia että tietoverkkovälitteisiä lukemissujuvuuden arviointi- ja harjoittelumenetelmiä. Tällä hetkellä Heikkilä toimii vastuullisena tutkijana Niilo Mäki Instituutissa LUKINO-hankkeessa arviointimenetelmien uudistustyön parissa.

Heikkinen Tiina, KM, erityisluokanopettaja, työnohjaaja, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onerva
Tiina on toiminut pitkään erityisluokanopettajana opettaen lapsia, joilla on haastetta kielessä, tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa ja käytöksessä. Häneltä löytyy erityisosaamista varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa toimimisesta. Tiinan vahvuudet ovat oppimisen haasteissa liittyen kieleen ja matematiikkaan, varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sekä perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön

Husberg Henrik, speciallärare, projektforskare, PeM, doktorand vid Helsingfors Universitet, Niilo Mäki Institutet
Henrik Husberg är projektforskare vid Niilo Mäki Institutets projekt Inlärning och Stöd. Han är utbildad till speciallärare från Åbo Akademi i Vasa och tidigare jobbat som speciallärare med ansvar bland annat för planering av stöd och kartläggning och uppföljning av inlärningssvårigheter hos barn och ungdomar. Husberg är doktorand vid Helsingfors Universitet. Temat för avhandlingen är matematiksvårigheter, motivation och exekutiva funktioner hos barn i skolåldern.

Isomäki Heli, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, Ludus
Isomäki on vaativan erityistason neuropsykologi, psykologian tohtori, neuropsykologian työnohjaajaja hänellä on ADOS II -arvioitsijapätevyys. Heli toimii Luduksessa asiakastyössä, kouluttajana ja työnohjaajana. Hän on kirjoittanut alaan liittyviä kirjoja ja muita julkaisuja.

Kontinen Juha, KM, erityisopettaja, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
Juha työskentelee yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa. Ennen nykyistä työtehtäväänsä Juha on työskennellyt erityisopettajan eri tehtävissä alkuopetuksessa lukioon. Kontisella on laaja käytännön työkokemus inklusiivisen koulukulttuurin rakentamisesta ja kokoaikaisesta yhteisopetuksesta. Opettajien täydennyskoulutuksia Kontinen on pitänyt vuodesta 2015 alkaen. Teemoina koulutuksissa on yhteisopettajuus, inklusiivinen opetus, eri tasoisen tuen toteuttaminen yleisopetuksen luokassa ja eriyttäminen.

Koponen Tuire, (PsT), apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
Tutkimusalat: Matematiikan oppimisvaikeudet, lukemisen ja laskemisen sujuvuuspulmien päällekkäistyminen, numeeristen kognitioiden kehitys ja yhteys myöhempään oppimiseen, matematiikan taitojen kuntoutus, minäpystyvyys ja oppimisvaikeudet Tutkimushankkeet: Lasten lukemisen ja laskemisen sujuvuusongelmat (Suomen Akatemia), Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot (Suomen Akatemia)

Kronberg Nea, PeM, speciallärare, projektforskare
Nea Kronberg jobbar som projektforskare inom läs- och skrivområdet i projektet InLärning och Stöd. Nea har även tidigare utvecklat material för träning och kartläggning av läsförståelse samt utvecklat Spel-Ett, den finlandssvenska versionen av Ekapeli. Hon har likaså varit med och utformat den svenska delen av LukiMat-tjänsten. Nea har jobbat flera år som speciallärare och kommunal koordinator för specialundervisning och trestegsstöd. Hon gör även utredningar av läs- och skrivsvårigheter.

Kultti-Lavikainen Nina, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, PsL, kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi, lastentarhanopettaja
Nina työskentelee Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän kaupungin perheneuvolan Lastentutkimusklinikalla vastaavana psykologina. Työssään hän kohtaa lasten ja nuorten oppimisvaikeuksia, neuropsykiatrisia vaikeuksia sekä koulunkäynnin pulmia. Oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen vaikeuksien arvioinnin ja kuntoutuksen lisäksi työ koostuu vanhempien tukemisesta sekä koulun henkilökunnan ja psykologien konsultaatiosta ja työnohjauksesta. Lastentutkimusklinikalla tehdyn työn näkökulmasta Nina on ollut kirjoittamassa Kummi -sarjan julkaisuja: Kummi 4 oppimisvaikeuksien arvioinnista, Kummi 5 lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäkuntoutuksesta sekä Kummi 15 toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutuksesta. Nina työskentelee lisäksi Niilo Mäki Instituutin kouluttajana. Koulutukset liittyvät oppimisvaikeuksien arviointiin, kuntoutukseen ja erilaisten oppimisvaikeuksien päällekäistymiseen. Lisäksi koulutukset ovat kohdentuneet lukemisen ja kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen ja opiskelustrategioiden sekä toiminnanohjauksen vaikeuksiin ja em. taitojen tukemiseen. Kognitiivisen terapiatyön myötä koulutuksen teemat ovat liittyneet myös lasten neuropsykiatrisiin vaikeuksiin, itsetunnon kysymyksiin sekä oppimisvaikeuksien ja psykiatristen ongelmien kytkeytymiseen.

Lahti Juha, Kasvatustieteiden maisteri, erityisluokanopettaja, työnohjaaja
Lahti toimii projektikoordinaattorina Niilo Mäki Instituutissa aikuisten hahmottamistaitojen tuki –hankkeessa (2018). Hakkeen tavoitteena on tuottaa hahmotushäiriöisten työikäisten toimintakyvyn kehittämiseen verkkopohjainen harjoitusohjelmisto. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kouluttaa mentor -verkosto toimintakykyä tukevan ja kehittävän harjoittelun ohjaajiksi. Työuransa Lahti on tehnyt Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervassa. Hän on toiminut erityisluokanopettajana kieli-, kuulo-, näkö- ja autisminkirjon sekä monitarpeisten oppilaiden opettajana. Vuodesta 2002 Lahti toimi Onervan oppimispäällikkönä vastuualueenaan erilaisten tukitoimien ja konsultointien organisointi ja toteuttaminen lähikoulua käyville oppilaille ja heidän kanssaan työskenteleville. Lahti on myös koulutukseltaan työnohjaaja.

Leppänen Ulla, PsT, psykologi, perhe-ja pariterapian psykoterapeutti, Jyväskylän kaupungin perheneuvola ja Niilo Mäki Instituutti
Ulla on töissä Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän kaupungin perheneuvolan Lastentutkimusklinikalla psykologina. Ullan työnkuvaan kuuluu lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen vaikeuksien arviointi ja kuntoutus. Myös vanhempien tukeminen sekä koulun henkilökunnan ja psykologien konsultaatiot ja työnohjaus ovat osa Ullan työtä. Lisäksi Ulla työskentelee Niilo Mäki Instituutin kouluttajana. Koulutukset liittyvät oppimisvaikeuksien arviointiin ja kuntoutukseen, esimerkiksi lukemisen sujuvuuden ja oikeinkirjoituksen sekä luetun ymmärtämisen ryhmäkuntoutukseen.

Niutanen Riina, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Malinen Olli-Pekka, KT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Olli-Pekka työskentelee erityispedagogiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Ennen nykyistä tehtäväänsä Olli-Pekka on työskennellyt EduCluster Finland Oy:ssa kansainvälisten koulutushankkeiden parissa sekä Niilo Mäki Instituutissa tutkijana, kouluttajana ja varatoiminnanjohtajana. Lisäksi hän on toiminut vierailevana tutkijana Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Alankomaissa. Olli-Pekan mielenkiinnon kohteita ovat opettajien pystyvyyden kokemus ja ammatillinen kehittyminen sekä tutkimukseen pohjautuvat toimintatavat, joilla mahdollistetaan tukea tarvitsevien oppilaiden oppiminen yleisopetuksen luokassa.

Määttä Sami, PsT, tutkija
Määttä työskentelee tutkijana Niilo Mäki Instituutissa ja Jyväskylän yliopistossa. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Itä-Suomen yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteisessä ProKoulu-tutkimuksessa, jossa kehitettiin oppilaiden toivottua käyttäytymistä tukevaa koko koulun toimintamallia. Määttä on erityisen kiinnostunut nuorten motivaatiosta ja sen tukemisesta sosiaalista ympäristöä muokkaamalla. Ennen ProKoulua Määttä työskenteli NMI:n Motivoimaa-hankkeessa, jossa tutkittiin ammattiin opiskelevien nuorten motivaatiota ja opiskelun tukemista. Lisäksi hän on on ollut mukana Mielen hyvinvointi- ja Polkuja läpäisyn tehostamiseen –hankkeissa. Määtän pitämien koulutusten aiheina ovat olleet motivoitumattomien opiskelijoiden tunnistaminen (toinen aste) ja tukeminnen kouluympäristöön sopivien motivaationäkemysten pohjalta.

Määttä Sira, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi
Määttä on neuropsykologian erikoispsykologi, tutkija ja kouluttaja. Hän on toiminut sekä kliinisessä työssä lasten, nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen vaikeuksien parissa että tutkijana hankkeissa, joiden teemat ovat liittyneet mm. lukutaitoon, itsesäätelytaitojen kehitykseen ja tukemiseen, sekä minäpystyvyyteen ja itsetunnon tukemiseen. Määttä on väitellyt tohtoriksi keväällä 2017 aiheenaan esikielelliset kommunikaatiotaidot, niiden kehityksellinen yhteys myöhempiin kielellisiin taitoihin ja varhaisen seulonnan toteuttaminen. Määttä toimii tällä hetkellä neuropsykologina Attentio Oy:ssa, jossa hän toteuttaa arviointeja ja kuntoutusta lasten, nuorten ja aikuisten erilaisiin oppimisvaikeuksiin, neuropsykiatrisiin vaikeuksiin sekä aivovammoihin liittyen.

Niskakoski Maria, KM, EO
Niskakoski toimii hankevastaavana Niilo Mäki Instituutissa Lukivaikeuksien seulontamenetelmän päivitys ja digitalisointi –hankkeessa ja aikuislukion erityisopettajana Gradiassa. Hankkeessa valmistellaan digitaalista lukivaikeuksien seulontamenetelmää nuorille ja aikuisille käytössä olevan seulontamenetelmän pohjalta (Holopainen ym. 2004). Paananen on aiemmin työskennellyt erityisopettajana sekä perusasteella että päivälukiossa. Jyväskylän yliopistossa Paananen on toiminut yliopistonopettajana erityispedagogiikan oppiaineessa ja projektitutkijana Suomen Akatemian Lasten luku- ja laskutaidon sujuvuus –hankkeessa

Palmu Iines, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, väitöskirjatutkija
Iines työskentelee ohjaavana opettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa ja työstää väitöskirjaa. Hänen työnkuvaansa kuuluvat kouluttaminen, julkaisutoiminta , hanke- sekä oppilastyö. Aikaisemmin hän on toiminut tutkijana NMI:llä ProKoulu-tutkimuksessa ja hallituksen kärkihankkeen arviointityöryhmässä. Iineksellä on monipuolinen kokemus erityispedagogiikan kentäst ja hänen erityisiä kiinnostuksenkohteitaan ovat käyttäytymisen ongelmien ja kouluvaikeuksien päällekkäistyminen, käyttäytymisen ja motivaation tuki, yhteisopettajuus sekä eriyttäminen ja strukturointi inklusiivisessa opetuksessa. Iineksellä on myös kansainvälistä kokemusta mm. Yhdysvalloista sekä pohjoismaisista yhteistyöhankkeista. Iineksen koulutusaiheita ovat mm. tutkimukseen pohjautuvat tavat tukea käyttäytymistä ja opiskelumotivaatiota, yhteisopettajuus sekä erityisopettajan konsultatiivinen työote.

Risberg Ann-Katrine, PeM, speciallärare, doktorand, projektforskare
Ann-Katrine Risberg är projektforskare inom projektet InLärning och Stöd vid Niilo Mäki Institutet. Inom projektet utvecklar hon nya finlandssvenska material för kartläggning och uppföljning av läs-, skriv- och benämningsförmåga. A-K Risberg har även tidigare arbetat med utveckling av bl.a material för kartläggning av läsförståelse i grundläggande utbildning. Hon arbetar även som utredningspedagog gällande läs- och skrivsvårigheter hos barn, ungdomar och vuxna. Hon forskar och föreläser om identifiering av läs- och skrivsvårigheter bland en- och tvåspråkiga elever.

Ruodemäki Asta, FM, toimintaterapeutti, Niilo Mäki Instituutti

Vataja Pia, Ped.mag, doktorand, klass- och speciallärare, projektforskare
Pia Vataja fungerar som projektforskare på Niilo Mäki Institutet inom ILS-projektet (InLärning- och Stöd i Finlandssvenska skolor och daghem). Hon har utarbetat finlandssvenska verktyg för kartläggning och uppföljning av elevers läsning, skrivning och benämning. Pia Vataja forskar och föreläser om en- och tvåspråkiga finlandssvenska barns läsutveckling i de tidiga skolåren. Hon har också en lång erfarenhet från skolvärlden både som klass- och speciallärare.

Ylönen Suvi, YTM, KM
Ylönen toimii projektisuunnittelijana aikuisten hahmottamistaitojen tuki -hankkeessa, jossa kehitetään Hahmola-oppimisympäristöä ja järjestään Hahku-mentorikoulutuksia. Ylönen on yhteiskuntatieteiden maisteri, kasvatustieteen maisteri, varhaiskasvatuksenopettaja ja erityispedagogiikan jatko-opiskelija. Ylönen tekee väitöskirjaa hahmotusvaikeuksien ilmenemisestä ja hahmotusvaikeuksille annetuista merkityksistä. Hän on kiinnostunut kokemusasiantuntijuustiedosta ja oppimisvaikeuksista yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Ylönen on toiminut vuosina 2018–2020 Tartu tarinaan -hankkeen vetäjänä ja kehittänyt varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen Lukuboksi-toimintamallia, jossa keskeistä on toiminnallinen lukeminen ja lukuilo. Ylönen kouluttaa lukuilon ja toiminnallisen lukemisen teemoista. Ylönen on ollut projektitutkijana myös Jyväskylän ja Turun yliopistojen Loikka-hankkeessa, jossa täydennyskoulutettiin varhaiskasvatuksenopettajia. Täydennyskoulutuksessa syvennyttiin varhaiskasvattajien ammatilliseen osaamiseen kehittävän työotteen kautta. Sisältöinä täydennyskoulutuksessa olivat lasten kielelliset taidot, kielitietoinen pedagogiikka ja varhaiskasvatus monikielisenä toimintaympäristönä.