Oppimisen vaikeudet, osallisuus ja yksilöllisten oppimispolkujen tuki 2022-2023

Tältä sivulta löydät kaikki kyseiseen hankkeeseen sisältyvät koulutukset ja niiden sisällöt.
Kaikkien Opetushallituksen rahoittamien hankkeidemme koulutukset, joissa ilmoittautuminen on avoinna, löydät koostesivulta.
Koostesivulta löydät myös linkit koulutusten ilmoittautumissivuille.

Koulutushankkeen sisällöt ja kouluttajat

Osio 1: Yhteistyötaidoilla koulun arkityö sujuvaksi

Tiimitaidot inklusiivisen opetuksen työkaluna (1 op)

KOHDERYHMÄT: Perusopetuksen opetushenkilöstö ja rehtorit

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄ: Koulutuksessa perehdytään tapoihin muodostaa erilaisia oppimisryhmiä sekä kehittää tiimitaitoja opetushenkilöstön ja oppilaiden voimavaraksi. Pohdimme koulutuksessa myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamista tiimityöskentelyn keinoin. Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän sekä ennakkotehtävän. Ennakkotehtävänä on miettiä omaa roolia tiimissä. Kuvaile erilaisia tiimejä, joissa olet. Kerro yhden tiimin kautta sitä, mitkä ovat minun vahvuuteni ja missä voin vielä itseäni kehittää?

KOULUTTAJAT:
Tiina Heikkinen, Ohjaava opettaja, KM, eo, työnohjaaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Sari Granroth-Nalkki, ohjaava opettaja, KM, eo, lto, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi toteutuskerta webinaarina 11.1.2023, 20 osallistujaa.

Samundervisning: Att bemöta elever med särskilda behov inom allmän undervisning – samordnad undervisning, kompanjonlärarskap och flexibla undervisningsgrupper (1 sp)

MÅLGRUPP: speciallärare, klasslärare och ämneslärare som är intresserade av att pröva samundervisning och kompanjonlärarskap i sitt jobb. Delta gärna i form av arbetspar som också kan pröva verksamhetsmodeller i praktiken. Det är dock möjligt att delta även utan arbetspar.

FORTBILDNINGENS INNEHÅLL OCH UPPGIFT: Utbildningen fokuserar på samundervisning och kompanjonlärarskap; forskning, planering och arbetssätt. Intensifierat och särskilt stöd kan förverkligas även inom allmänundervisningen genom flexibla grupperingar och omfördelning av undervisningsresurserna. Dessutom diskuteras hur man på skolnivå stöder samundervisning. Vi tar även upp praktiska exempel på och erfarenheter av modeller för samundervisning från olika håll i Finland. Deltagarna får även planera och utveckla en egen samundervisningsmodell eller vidareutveckla en modell som de redan använder.

UTBILDARE:
Kronberg Nea, PeM, speciallärare, projektforskare, doktorand vid Jyväskylä universitet, Niilo Mäki Institutet
Pia Vataja PeM, klass- och speciallärare, projektforskare, doktorand vid Jyväskylä universitet, Niilo Mäki Institutet

UTBILDNINGENS GENOMFÖRANDE: 1 webinar 29.3.2023, 22 deltagare

Vastuuttoman työkäyttäytymisen kohtaaminen ja puuttuminen – työpaja rehtoreille (1 op)

KOHDYRYHMÄ. Rehtorit, apulais- ja vararehtorit

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
Rehtoreiden työ on haastavaa ihmissuhdetyötä. Työn lisääntyneet vaatimukset näkyvät mm. tuoreimmassa rehtoribarometrissa (2021), jossa havaittiin kohtalaista ja voimakasta uupumusta 26 prosentilla kyselyyn vastanneista. Barometrista selviää, että rehtoreiden työtahti, työn kognitiiviset ja emotionaaliset vaatimukset ovat kasvaneet, työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan on käynyt haastavammaksi ja koronastressi on tuonut haastavan työn päälle lisäkuormaa. Rehtorit kohtaavat omassa arkityössään päivittäin erilaisia vuorovaikutukseen liittyviä ristiriitatilanteita, joihin puuttuminen on emotionaalisesti kuormittavaa. Tilanteet voivat liittyä oppilaiden välisiin suhteisiin, opettajan ja oppilaan välisiin suhteisiin, opettajien keskinäisiin suhteisiin tai opettajien ja huoltajien välisiin suhteisiin. Erilaisiin suhteisiin liittyvät haasteet, ristiriidat ja konfliktit ovat oppilaitosyhteisön normaaliin arkeen kuuluvia ilmiöitä. Kuitenkin niihin puuttumiseen ja niiden käsittelyyn voi kulua merkittävän suuri osa työaikaa, sillä puuttuminen on eri lakeihin kirjattu velvoite.

Oppilaiden välisten ristiriitojen ratkaisemiseen on olemassa paljon erilaisia tutkimukseen pohjaavia puuttumisen keinoja ja niitä sovelletaankin kouluissa ahkerasti. Näitä ristiriitoja myös ratkaistaan useamman aikuisen voimin, usein myös huoltajien tuella. Kognitiivisen ja emotionaalisen kuormittumisen kokemus voi kuitenkin merkittävästi lisääntyä, mikäli rehtori kohtaa työyhteisössään alaisen taholta vastuutonta työkäyttäytymistä, joka heijastelee pahimmillaan kielteisesti koko yhteisöön. Vastuuton työkäyttäytyminen on sellaista käyttäytymistä työyhteisössä, joka häiritsee ja vaikeuttaa työyhteisön toimintaa ja aiheuttaa mielipahaa, ärtymystä ja työmotivaation laskua muissa työyhteisön jäsenissä. Näihin tilanteisiin puuttumisessa ja niiden selvittelyssä rehtori voi kokea arjen kiireessä jäävänsä yksin, vaille riittävää tukea ja työkaluja. Erilaisia puuttumisen toimenpidemalleja on saatavilla – niissä kerrotaan, millaiseen käyttäytymiseen tulee puuttua, mitkä ovat kunkin toimijan vastuut puuttumistilanteissa ja miten selvittelyprosessi etenee vaiheittain. Toimenpidemalleissa harvoin vastataan konkreettisesti ja selkeäsi kysymyksiin: miten puuttuminen käytännössä tehdään, mitä keinoja puuttumisen rinnalle tarvitaan, millä tavoin palautetta voidaan opetella antamaan rakentavasti ja miten puuttumisen vaikuttavuutta voidaan seurata?

Tässä vertaistuellisessa työpajassa käydään läpi osallistujien itsensä valitsemia konkreettisia esimerkkejä vastuuttomasta työkäyttäytymisestä sekä kysellään ja pohditaan yhdessä ratkaisuideoita niihin. Huom! Koulutuksessa ei perehdytä mihinkään spesifiin toimenpidemalliin (esim. kiusaamisen vastaiset ohjelmat), vaan luodaan pikemminkin suotuisaa maaperää erilaisten toimenpidemallien joustavalle ja konkreettiselle jalkauttamiselle. Käytännössä pyrimme vastaamaan yksinkertaiseen kysymykseen: MITEN puuttuminen käytännössä tehdään? Työpajan näkökulma päivän teemoihin ei ole juridinen, vaan pikemminkin työnohjauksellinen ja keskusteleva.

Esimerkkitapausten käsittelyn ohessa saat koulutuspäivän aikana välineitä ja näkökulmia mm. seuraaviin osa-alueisiin
• Osaat erottaa kiusaamisen, vastuuttoman työkäyttäytymisen, ongelman ja konfliktin toisistaan ja ymmärrät millä välineillä kuhunkin niistä voidaan puuttua
• Osaat muuttaa haastavaan työkäyttäytymiseen liittyvät, puuttumista vaativat ongelmat muutostoiveiksi sanoittamisen ja tavoitteistamisen keinoin
• Ymmärrät, millainen on hyvä tavoite / muutostoive ja kuinka tavoitteistaminen etenee askeleittain
• Osaat käyttää ratkaisukeskeistä työkalua ongelmallisen tilanteen määrittelyyn, muutostoiveen tavoitteistamiseen, motivointiin, ratkaisujen etsimiseen sekä muutoksen seurantaan
• Osaat käyttää ratkaisuanalyysiä puuttumisen ja seurannan työkaluna
• Jaat muiden osallistujien kanssa kokemuksia haastavasta työkäyttäytymisestä ja siihen puuttumisesta. Mikä on toiminut, mihin olisit kaivannut lisää tukea? Kuinka toimisit nyt?
• Osaat antaa rakentavaa palautetta haastavissakin tilanteissa huomioimalla rakentavan palautteen elementit. Harjoittelet rakentavan palautteen antamista kuvitteellisen tapauksen avulla yhdessä muiden osallistujien kanssa.

KOULUTTAJA: Kiiski Tiina, KM, erityisopettaja, kouluttaja, työnohjaaja STOry, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi webinaaritoteutusta, 18 osallistujaa/toteutus. 1. toteutus 13.6.2023 webinaari ja 2. toteutus 31.8. ja 12.9.2023 webinaarit

Osio 2: Oppimisvalmiuksien tukeminen

Sosiaalisten taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa ja esi- ja alkuopetuksessa (1 op)

KOHDERYHMÄT: Varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen henkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
Koulutuksessa käsitellään vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisten taitojen kehittymistä ja kehityksen tukemista varhaislapsuudesta ensimmäisiin kouluvuosiin. Taitojen tukemista lähestytään arkipäivän näkökulmasta ja pohditaan, millaisilla arjen rakenteilla taitoihin voidaan vaikuttaa ja miten taitoja tuetaan osana muuta toimintaa ja erillisillä harjoitteilla. Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän ja ennakkotehtävän.

KOULUTTAJA: Riina Niutanen, ohjaava opettaja, KM, eo, lto, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi toteutuskertaa webinaarina 8.12.2022 ja 31.1.2023, 22 osallistujaa/toteutus, yhteensä 44 osallistujaa.

Kouluvalmiudet varhaiskasvatuksessa (1 op)

KOHDERYHMÄ: Varhaiskasvatuksen henkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Varhaiskasvatuksen vahvuudet kasvun ja oppimisen tukemisessa: yhteisöllisyys, vuorovovaikutus sekä kielelliset ja matemaattiset valmiudet. Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän ja oppimistehtävän.

KOULUTTAJAT:
Tiina Heikkinen, Ohjaava opettaja, KM, eo, työnohjaaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ja/tai
Riina Niutanen, ohjaava opettaja, KM, eo, lto, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi webinaaritoteutusta,15.2.2023 ja 9.3.2023, 22 osallistujaa/toteutus, yhteensä 44 osallistujaa.

Ennaltaehkäisevä tuki yleisessä tuessa (1 op)

KOHDERYHMÄ: Varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen henkilöstö.

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Miten ymmärtää lapsen tuen tarpeita? Moniammatillinen yhteistyö ja pedagogiset prosessit, päivittäisen arjen tuki. Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän ja ennakkotehtävän. Ennakkotehtävässä jäsennetään oman ryhmän/yksikön tämänhetkistä tilannetta ennaltaehkäisevän tuen näkökulmasta ja suunnataan katse tulevaan.

KOULUTTAJAT:
Tiina Heikkinen, Ohjaava opettaja, KM, eo, työnohjaaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Riina Niutanen, ohjaava opettaja, KM, eo, lto, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi webinaaritoteutusta, 10.1.2023 ja 27.4.2023, 22 osallistujaa/toteutus, yhteensä 44 osallistujaa.

Miten auttaa vanhempaa ymmärtämään lapsen oppimisvaikeuksia ja tukemaan oppimista (1 op)

KOHDERYHMÄ: Opettajat, erityisopettajat, koulukuraattorit ja koulupsykologit

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Koulutuksessa käydään läpi akateemisten taitojen, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taitojen kehitystä ja niissä ilmenevien vaikeuksien tukemista. Mietitään, miten auttaa vanhempaa ymmärtämään lapsensa oppimisvaikeuksia. Lisäksi käydään läpi kotiin suuntautuvia konkreettisia tukikeinoja oppimisen pulmiin.

Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän sekä tehtävän, jossa pohditaan omia tapoja toteuttaa ja kehittää yhteistyötä vanhempien kanssa. Koulutuksen tehtävänä on miettiä Mitä toivoisin yhteistyön vanhempien kanssa olevan? Osallistujia ohjeistetaan miettimään ja kirjaamaan 1-2- tavoitetta, joita kohti he pyrkivät ja kuvaamaan miten he sen tekevät. Mitä yksinkertaisemmin ja konkreettisemmin osallistujat saavat a) tavoitteet ja b) keinot jäsennettyä, sitä parempi.

KOULUTTAJAT: Ulla Leppänen, PsT, psykologi, Lastentutkimusklinikka, Keski-Suomen hyvinvointialue ja NMI

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi webinaaritoteutusta, 22 osallistujaa/toteutus, yhteensä 44 osallistujaa.
1. toteutus syksyllä 29.9.2022 ja toinen 2. keväällä 8.2.2023

Osio 3 Lasten ja nuorten oppimisvaikeudet ja tukeminen

Matemaattisten taitojen kehitys, oppimisen vaikeudet, arviointi ja tukeminen esi- ja alkuopetuksessa (1 op)

KOHDERYHMÄ: Esiopettajat, luokanopettajat, (varhais)erityisopettajat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
Koulutuspäivässä käydään läpi keskeisten matemaattisten taitojen kehitys esi- ja alkuopetusiässä ja mahdollisia oppimisen vaikeuksia. Lisäksi tutustutaan tutkimusperustaisten matemaattisten taitojen arviointimateriaalien käyttöön (mm. LukiMat Oppimisen arviointi) ja matemaattisten taitojen tukemiseen tutkimusperustaisilla menetelmillä, kun oppimiseen tarvitaan lisätukea.

Koulutus sisältää yhden koulutuspäivän ja oppimistehtävän. Oppimistehtävä osallistuja kuvaa matemaattisten taitojen arvioinnin yhdelle oppilaalle sekä suunnittelee, ja mahdollisesti myös toteuttaa, arviointitietoon perustuen sopivia harjoitteita oppilaan taitojen tukemiseen. Oppimistehtävän voi tehdä joko kuvitteelliselle oppilaalle tai oppilaalle, jonka kanssa työskentelee. Oppimistehtävästä saa palautetta kurssin kouluttajalta.

KOULUTTAJAT: Mononen Riikka, KT, dosentti, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi toteutuskertaa lähikoulutuksena 16.9.2022 Oulussa ja Rovaniemellä, 20 osallistujaa/toteutus, yhteensä 40 osallistujaa.

Matematiksvårigheter – Kartläggning, stöd och uppföljning (1 sp)

MÅLGRUPP: Klasslärare och speciallärare

FORTBILDNINGENS INNEHÅLL OCH UPPGIFT
Under kursen presenteras teori och de senaste rönen om matematiksvårigheter. Vi går igenom hur man kan främja barns och ungdomars utveckling och lärande inom matematik samt hur man kartlägger matematiksvårigheter, vilka material det finns nu och vad som är på kommande för screening och testning.
Under kursen går vi också igenom framgångsrika metoder och förhållningssätt som stöttar och främjar elevers engagemang och motivation för matematik.
Målsättningarna är att deltagarna efter kursen skall kunna:

Redogöra för hur matematiksvårigheter kan uppstå och vilka uttryck de kan ta sig
Verktyg och tillvägagångssätt för att screena och testa matematiksvårigheter hos individer och skapa en helhetsbild av ungdomarnas behov av stöd, differentiering och individualisering
Planera evidensbaserade stödåtgärder och utvärdera effekten av dem

UPPGIFT: Planera evidensbaserade stödåtgärder och utvärdera effekten av dem. Välj ett av de beskrivna fallen och redogör för vilka evidensbaserade stödåtgärder du skulle använda dig av. Beskriv konkret vad stödet går ut på, mängden stöd i timmar per vecka samt vem som gör vad (t.ex. du själv, klasslärare, skolgångshandledare). Beskriv hur uppföljningen sker på a) kort sikt (t.ex. vecka till vecka) samt b) lång sikt (t.ex. läsårsvis/terminvis). Vilka instrument används, vem ansvarar, vem tar del av resultaten och på vilka sätt används de för att utveckla stödet? Du kan också göra uppgiften utgående från en elev du arbetar/arbetat med, men elevens anonymitet behöver säkerställas innan inlämning.

UTBILDARE: Henrik Husberg, PM, speciallärare, doktorand vid Helsingfors Universitet, projektforskare vid Niilo Mäki Institutet

UTBILDNINGENS GENOMFÖRANDE: 1 webbinarium 23.3.2023, 20 deltagare

Yläkouluikäisten nuorten oppimisvaikedet ja tukeminen (1 op)

KOHDERYHMÄT: Yläkoulun aineenopettajat, erityisopettajat ja koulunkäynnin ohjaajat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
Koulutuksessa käydään läpi oppimisvaikeuksiin liittyviä tekijöitä, joita nuori kohtaa opinnoissaan ja kouluympäristössään. Erityisesti tarkastellaan lukivaikeuksia, lisäksi käydään lyhyesti läpi matematiikkaan, tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen liittyviä oppimisen vaikeuksia ja tukemisen keinoja sekä oppimisvaikeuksien seurannaisvaikutuksia ja niiltä suojaavia tekijöitä. Tukemisen keinoja tarkasteltaessa pääpaino on eriyttämisessä. Koulutukseen sisältyy yksi koulutuspäivä sekä omaan työhön liitettävä tehtävä sekä työskentelyä case-tapausten parissa.

KOULUTTAJAT: Maria Niskakoski, KM, EO

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi webinaaritoteutus, 20 osallistujaa.

Oppimisvaikeudet lukiossa (1 op), verkkokoulutus

KOHDERYHMÄT: Lukion opettajat, opinto-ohjaajat ja erityisopettajat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
Koulutuksessa perehdytään erilaisten oppimisvaikeuksien tukemiseen, eriyttämiseen sekä motivaatioon lukio-opetuksen näkökulmasta.

luetun ymmärtämisen, tuottavan kirjoittamisen ja nettilukutaidon tukemiseen
hahmottamisen pulmiin
ryhmänhallintaan ja eriyttämiseen lukiossa
opiskelumotivaatioon ja sen tukemiseen

Lisäksi koulutuksessa tarjotaan tutkimukseen perustuvaa tietoa heikon opiskelumotivaation syistä ja esitellään mahdollisia tutkimusnäyttöön perustuvia keinoja parantaa motivaatiota. Lopuksi perehdytään tuoreisiin tutkimustuloksiin siitä, miten oppimisvaikeustaustaisten aikuisten elämä muotoutuu sekä tarkastellaan suojaavia tekijöitä. Koulutus sisältää luentotallenteita, itsenäisesti perehdyttävää lisälukemista sekä oppimispäiväkirjan, jossa pohditaan luennoilla käsiteltyjen teemojen näkymistä omassa työssä ja arjessa.

KOULUTTAJAT:
Anna-Kaija Eloranta, PsT, psykologi, Niilo Mäki Instituutti
Ulla Leppänen, PsT, psykologi, JLastentutkimusklinikka, Keski-Suomen hyvinvointialue ja Niilo Mäki Instituutti
Sami Määttä, PsT, yliopiston lehtori, tutkija, Jyväskylän yliopisto
Maria Niskakoski, KM, EO, Niilo Mäki Instituutti

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi toteutuskerta verkkotallenteena 1.1.-31.5.2023, 65 osallistujaa.

Osio 4 Yksilöllisten oppimispolkujen tuki

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi (2 op)

KOHDERYHMÄT: Koulun henkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT: Arvioinnin eri muodot ja tarkoitukset, arvioinnin joustavuus, monipuolinen arviointi ja osaamisen näyttämisen mahdollistaminen kaikille oppilaille. Koulutukseen sisältyy kaksi koulutuspäivää sekä oppimistehtävä.

KOULUTTAJAT:
Tiina Heikkinen, KM, EO ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Sari Granroth-Nalkki, KM, EO, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi webinaaritoteutusta: 1. webinaaritoteutus 16.3. ja 2.5.2023, ja 2. webinaaritoteutus 5.9. ja 10.10.2023. 20 osallistujaa/toteutus, yhteensä 40 osallistujaa.

Varhaisten matemaattisten taitojen ja varhaisen lukutaidon arviointi ja tukeminen (2 op)

KOHDERYHMÄT: Varhaiserityisopettajat ja alkuopetuksen erityisopettajat

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
Varhaisten matemaattisten taitojen ja lukutaidon arviointi ja tukeminen: koulutuksessa keskitytään tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden taitojen arviointiin ja tukemiseen. Koulutus sisältää kaksi koulutuspäivää, ennakkotehtävän ja työssä toteutettavan opetuskokeilun, jossa sovelletaan koulutuksessa saatua tietoa omassa työssä.

Ennakkotehtävä: Pohdi ennakkoon, miten toteutat tehostettua ja/tai erityistä tukea oppilaidesi kanssa lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa. Kirjoita koulutusta varten muistiin hyväksi havaittuja tuen menettelytapojasi. Lisäksi pohdi mitä suoraa hyötyä odotat saavasi koulutukselta omaan työhösi?
Opetuskokeilu: Sovella koulutuksesta saamaasi tietoa suoraan omaan työhösi. Käytä tutkimusperusteista tietoa opetuskokeilussasi ja raportoi havaintosi kokeilusta sekä pohdi, miten edelleen kehittäisit opetustasi.

KOULUTTAJA: Jonna Salminen, KT, erityisopettaja, Puistokadun päiväkotikoulu, Jyväskylän kaupunki

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi webinaaritoteutus 29.- 30.9.2022, 40 osallistujaa/toteutus

Päällekkäistyneet oppimisvaikeudet (2 op)

KOHDERYHMÄT: Koulutoimen moniammatillinen henkilöstö, esim. opettajat, erityisopettajat, psykologit, koulukuraattorit

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
Oppimisen haasteet kuten lukivaikeus, matematiikan oppimisvaikeus ja tarkkaavuushäiriö esiintyvät usein samanaikaisesti. Kasautuessaan nämä ongelmat aiheuttavat haastavampia oppimisen ja koulusuoriutumisen ongelmia kuin erillisinä esiintyessään. Koulutuksessa pyritään antamaan välineitä näiden oppimisen haasteiden tunnistamiseen, erottamiseen ja toisaalta tukikeinojen suunnitteluun. Koulutuksen sisältöjä ovat mm.Lukemisen, matematiikan ja tarkkaavuuden vaikeudet Erillisten ja päällekkäisten oppimisvaikeuksien kognitiivinen tausta Päällekkäisten oppimisvaikeuksien arviointi ja tunnistaminenTukikeinojen suunnittelun lähtökohtia.

Koulutus koostuu yhdestä kokonaisesta koulutuspäivästä, kahdesta iltapäiväwebinaarista sekä päivien välissä toteutettavasta oppimistehtävästä. Oppimistehtävässä opiskelija toteuttaa omassa työssään oppimisvaikeuksien arviointiprosessin ja tekee siihen liittyen tuen suunnitelman. Jos arviointi on jo tehty, osallistuja suunnittelee ja mahdollisuuksien mukaan toteuttaa suunnitelmansa.

KOULUTTAJAT:
Riikka Heikkilä, PsT, Niilo Mäki Instituutti

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi webinaaritoteutus 8.9., 17.11. ja 24.11.2023 webinaari, 22 osallistujaa/toteutus.

VSOP ja erityiset painoalueet sekä opetuksen muut joustot opetuksessa (2 op)

KOHDERYHMÄT: Koulun henkilöstö ja oppilashuolto

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:

Vuosiluokkiin sitomaton opetus ja painoalueet opetuksessa.
Tuen rakentamista ohjaavat säädökset sekä käytännön toimintatapoja erilaisissa oppimisen ja koulunkäynnin tilanteissa.
Miten joustava tuki rakennetaan yksilöllisesti?

Koulutukseen sisältyy kaksi koulutuspäivää sekä oppimistehtävä. Oppimistehtävässä harjoitellaan koulutukseen osallistujan valinnan mukaisesti joko VSOP opiskeluun liittyvän opinto-ohjelman rakentamista opintokokonaisuuksista tai erityisten painoalueiden suunnittelua ja käytännön kokeilua omassa työssään.

KOULUTTAJAT:
Sari Granroth-Nalkki, KM, eo, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Tiina Pilbacka-Rönkä, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi toteutuskerta 31.1. ja 22.3.2023 webinaarina, 20 osallistujaa/totetutus.

Empaattisen ja rakentavan vuorovaikutuksen taidot haastavissa vuorovaikutustilanteissa (2 op)

KOHDERYHMÄT: Lasten ja nuorten parissa vuorovaikutteista työtä tekevä opetustoimen henkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
Koulutuksessa tutustutaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen perusperiaatteisiin ja -taitoihin, ja harjoitellaan niitä humanistiseen psykologiaan pohjautuvan empaattisen vuorovaikutusprosessin lähtökohtia soveltaen. Koulutuksen tavoitteena on tarjota eväitä omien vuorovaikutustaitojen tutkimiseen, kehittämiseen ja soveltamiseen (työn) arkeen. Haastavaksi koettu vuorovaikutus on valittu koulutuksen kontekstiksi, jotta osallistujat voivat työstää koulutuksen sisältöjä mahdollisimman omakohtaisesti arkeaan tukemaan. Kokemus haastavuudesta voi liittyä vuorovaikutukseen niin lasten, nuorten, oppilaiden, huoltajien, kollegoiden, esimiesten, vertaisten, kuin perheenjäsenten kanssa.

Koulutuksessa tutustutaan empaattisen ja rakentavan vuorovaikutuksen lähestymistapaan ymmärtää vuorovaikutusta sekä itseään ja toisia (haastavaksi koetun) vuorovaikutuksen osapuolina sekä harjoitellaan seuraavia empaattisen ja rakentavan vuorovaikutuksen perustaitoja:
– havaintojen tekeminen
– itsen empaattinen ilmaiseminen/palautteen antaminen
– toisen empaattinen kuunteleminen/palautteen vastaanottaminen
– konkreettisten keinojen löytäminen haastaviksi koettujen vuorovaikutustilanteiden edistämiseksi osapuolten kesken

Työtavat: Ennakko- ja välitehtävät, joita työstetään koulutuspäivillä, luento-osuudet, toiminnalliset yksilö-, pari-. pienryhmä- ja ryhmätyöskentelymenetelmät.

Koulutus sisältää kaksi koulutuspäivää (6 x 45 min./päivä) sekä ennakko- ja välitehtävän. Koska kyseessä on nimen mukaisesti vuorovaikutustaitoihin kiinnittyvä koulutus, pidetään koulutuspäivät työpajamaisina. Niiden harjoitukset mukaan lukien ennakko- ja välitehtävät perustuvat kokemuksellisuuteen ja tähtäävät dialogisuuteen.

KOULUTTAJA: Juho Honkasilta, KT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi lähikoulutusta Rovaniemellä 26.10. ja 27.10.2023 ja Lahdessa 3.2. ja 10.2.2023 ja yksi webinaaritoteutus 17.2. ja 24.2.2023, 20 osallistujaa/toteutus, yhteensä 60 osallistujaa.

Matematiikan opetus ja oppiminen (2 op) verkkokoulutus

KOHDERYHMÄT: Esi- ja perusopetuksen henkilöstö

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
Vanha käsitys koulun toiminnasta oli, että opettaja opetti ja oppilaan tehtävä oli oppia. Nykykäsityksen mukaan oppija on aktiivinen toimija vaihtelevissa oppimisympäristöissä ja oppiminen nähdään yhteisöllisenä toimintana. Matematiikan oppiminen ei luonnollisestikaan ole pelkästään tiedollinen prosessi. Kaikki eivät koe matematiikkaa samoin, eivät suhtaudu siihen samoin, eivätkä opi sitä samalla tavoin. Siksi nykyaikainen matematiikan opetus ottaa monin eri tavoin huomioon myös oppijoiden erilaisuuden. Kaikille meille oppimistilanteet inhimillisinä vuorovaikutustilanteina synnyttävät sekä hetkellisiä, ohimeneviä tunteita että pysyvämpiä tuntemuksia, asenteita ja uskomuksia.

Koulutuksessa perehdytään matematiikan taitojen kehitykseen, oppimisen pulmiin ja erilaisiin opetusmenetelmiin.

Varhaiset matemaattiset taidot
Matemaattisten taitojen kehitys kouluiässä
Tavoitteena sujuva yhteen- ja vähennyslaskutaito
Oppilaan matematiikkakuva oppimistuloksena ja oppimisen taustatekijänä
Matemaattiset taidot kansainvälisten arviointitutkimusten valossa?
Matematiikan oppimisvaikeudet ja päällekkäistyminen muiden oppimisvaikeuksien kanssa
Ongelmanratkaisun opettaminen
Matematiikan kielentäminen ja peruskoulun matematiikan oppikirjat osana oppimateriaalitutkimusta

Koulutus sisältää noin kahden koulutuspäivän verran luentotallenteita, itsenäisesti luettavaa materiaalia sekä reflektoivan oppimispäiväkirjan, jossa opittua pohditaan suhteessa omaan työhön.

KOULUTTAJAT:
Markku Hannula, KT, dosentti, matematiikan didaktiikan professori Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta
Jenna Hiltunen, FM, väitöskirjatutkija, projektitutkija Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos
Marja Hytönen, FM tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta
Jorma Joutsenlahti, FT, dosentti, matematiikan didaktiikan yliopistonlehtori Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta
Tuire Koponen, PsT, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
Heidi Korpipää, PsT, Yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta
Pekka Kupari, FT professori emeritus Jyväskylän yliopisto
Henry Leppäaho, KT, rehtori, Seinäjoen kaupunki
Päivi Perkkilä, KT, dosentti, Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Luokanopettajien aikuiskoulutus
Jonna Salminen, KT, erityisopettaja, Puistokadun päiväkotikoulu, Jyväskylän kaupunki
Riikka Sorvo, KM, tohtoriopiskelija, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, erityisluokanopettaja, Kouvolan kaupunki

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi toteutuskertaa verkkokoulutuksena: 1. toteutus 1.6.-30.11.2022 ja 2. toteutus 1.1.-31.5.2023. 50 osallistujaa/toteutus, yhteensä 100 osallistujaa.

Osio 5 Erityistä tukea yleisopetuksen luokassa

Yleinen tuki oppilaiden käyttäytymisen tukemiseen; miten toimia levottoman luokan kanssa (2 op)

KOHDERYHMÄT: Koulutus on tarkoitettu luokka-asteiden 1–6 opettajille, joilla voi olla työparina koulunkäynninohjaaja, erityisopettaja, toinen luokanopettaja, psykologi tai koulukuraattori

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
Koulutuksessa käsitellään tutkimusnäyttöön perustuvat luokan hallinnan keinot, sekä opetellaan soveltamaan niitä osallistujien omissa opetusympäristöissä. Koulutus koostuu ennakkotehtävästä, lähiopetuspäivistä sekä lähiopetuspäivien välillä tehtävästä, oman opetusryhmän käyttäytymisen ongelmien vähentämiseen tähtäävän intervention suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista. Koulutuksessa keskeistä on teoreettisen tiedon yhdistäminen käytännön tukitoimikokeiluihin sekä osallistujien kokemusten yhteinen jakaminen. Koulutukseen sisältyy kaksi koulutuspäivää, ennakkotehtävä, välitehtävä, jossa toteutetaan tukitoimia ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta ja itsenäisesti tutustuttavaa materiaalia.

Koulutus alkaa ennakkotehtävällä noin 4 kouluviikkoa ennen koulutuspäivää. Ennakkotehtävä koostuu sekä opettajan että oppilaiden tekemästä oman luokan työrauhan seurannasta ja ennakkomateriaaliin tutustumisesta. Ensimmäisessä lähiopetuspäivässä käsitellään tukitoimien perusteet sekä suunnitellaan tukitoimet, toinen lähiopetuspäivä perustuu osallistujien toteuttamien tukitoimien käsittelyyn ja tukitoimien teoreettisen perustan syventämiseen. Tukitoimien toteuttamiseen liittyy myös niiden vaikuttavuuden arviointi.

KOULUTTAJAT: Vesa Närhi, dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti ja Jyväskylän yliopisto

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi koulutusta: webinaarina ja Kuopiossa, 20 osallistujaa/toteutus, yhteensä 40 osallistujaa.

Erityistä tukea yleisopetuksen luokassa – keinoina yhteisopettajuus ja joustava opetusryhmäjako (2 op)

KOHDERYHMÄT: Perusopetuksen opettajat (ala- ja yläkoulu), mielellään vähintään 3 opettajaa/koulu

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:

Koulutus koostuu ennakkotehtävästä, kahdesta webinaaripäivästä sekä koulutuspäivien välissä toteutettavasta välitehtävästä. Kullekin osallistuvalle koululle perustetaan yksi tai useampi 3–6 opettajan muodostama Lesson Study -tiimi, joissa opettajat yhdessä kehittävät koulunsa opetusta sekä suunnittelevat ja toteuttavat opetusta yhteisopettajuutta ja joustavia ryhmittelyjä hyödyntäen.

Koulutuksessa perehdytään yhteisopettajuuteen, erilaisiin strukturoinnin ja eriyttämisen menetelmiin sekä joustaviin ryhmittelyihin. Koulutuksessa keskitytään siihen, miten yhteisopettajuus, joustava opetusryhmäjako sekä opetusresurssien uudelleenjärjestely auttavat tuen järjestämistä yleisopetuksen ryhmässä samanaikais- ja yhteisopettajuuden sekä joustavien ryhmittelyiden keinoin. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea käytännön tasolla opettajien työtä ja toteuttaa yhteisopettajuuden suunnittelua ja sen toteutusta osana koulutusta. Lisäksi koulutuksessa on varattu aikaa oman yhteisopetuskokeilun suunnitteluun. Koulutuksessa hyödynnetään tutkimustietoa, käytännön kokemuksia ja esimerkkejä erilaisista perusopetuksen yhteisopetusmalleista sekä erilaisia työskentelytapoja.

Koulutus koostuu ennakkotehtävästä, kahdesta koulutuspäivästä sekä koulutuspäivien välissä toteutettavasta välitehtävästä, jossa kokeillaan Lesson Study -menetelmää omassa työssä ja raportoidaan kokeilu tiimeittäin.

KOULUTTAJAT:
Olli-Pekka Malinen, KT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Iines Palmu, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, väitöskirjatutkija
Juha Kontinen, KM, erityisopettaja, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi lähikoulutusta Kouvolassa: 28.11.2022 ja 6.2.2023 Kouvola ja Kuopiossa: 29.11.2022 ja 7.2.2023 Kuopio ja yksi webinaaritoteutus: 25.11.2022 ja 3.2.2023 webinaari , 20 osallistujaa/toteutus, yhteensä 60 osallistujaa.

Kohti inkluusiota yhdessä opettaen (2 op)

KOHDERYHMÄ: Esiopetuksen ja perusopetuksen opetushenkilöstö sekä oppilaitosjohto

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT:
Kattavaa tukea tarjoava koulu edellyttää vankkoja ja toimivia tuen rakenteita sekä ajan hermolla olevia aikuisia, joilla on uusin tieto ja osaaminen tukea kaikkia oppilaita koulun tasolla.

Koulun rakenteisiin ja toimintakulttuuriin juurrutettuna yhteisopettajuus on toimiva keino järjestää oppimisen tukea sen kaikilla tasoilla sekä lisätä opettajien ammatillista kehittymistä ja työssä jaksamista. Parhaimmillaan inkluusiota tukeva yhteisopettajuus perustuu viimeisimpään tutkimukseen, aktiiviseen tiedonkeruuseen ja hyvien käytänteiden soveltamiseen. Yhteisopettajuus tulisi myös ymmärtää koulun arvoihin pohjautuvana toimintana, ei vain opetuksen teknisenä toteutustapana.

Tämä koulutus on kohdennettu kouluille, joissa yhteisopettajuus on jo kiinteä osa koulun arkea, mutta rakenteita ja toimintatapoja halutaan edelleen kehittää. Koulutukseen osallistuu koulukohtainen tiimi, johon kuuluu vähintään yksi koulun johdon edustaja (esim. rehtori, vararehtori, apulaisrehtori). Jokaisessa koulutuksessa on tiimejä useammasta koulusta, ja tämä tarjoaa mahdollisuuden vertaistukeen sekä hyvien käytänteiden jakamiseen. Lisäksi koulutukseen sisältyy tiimikohtaista ohjausta, joka toteutetaan osallistuvan koulun tarpeiden mukaan. Koulutus sisältää kaksi koulutuspäivää sekä oppimistehtävän, jossa tiimeittään kehitetään yhteisopettajuuden toteutusta koululla.

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Kaksi lähikoulutusta 21.9. ja 1.11.2023 Pori ja 28.9. ja 8.11.2023 Tampere, 20 osallistujaa/toteutus, yhteensä 40 osallistujaa.

Monialainen yhteistyö vaativassa oppilas- ja perhetyössä (2 op)

KOHDERYHMÄT: Erityisopettajat, rehtorit, oppilashuollon henkilöstö, sosiaalityöntekijät sekä kaikki vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa työskentelevät.

KOULUTUKSEN SISÄLLÖT JA TEHTÄVÄT:
– Monialainen yhteistyö vaativaa tukea tarvitsevan oppilaan ympärillä
– Oppilashuolto perhe- ja verkostotyön koordinoijana
– Ratkaisukeskeisyys ja dialogisuus haastavissa tilanteissa
– Palaverikäytännöt terveyspalveluiden näkökulmasta
– Hyvät käytänteet kouluissa ja kunnissa

Koulutukseen sisältyy kolme kolme koulutuspäivää, ennakkotehtävä sekä kehittämistehtävä. Ennakkotehtävässä pohditaan työyhteisön nykyisiä käytänteitä opiskeluhuollossa ja monialaisessa yhteityössä ja mietitään mitä toimintamallia tai käytäntöä haluaisi lähteä kehittämään. Kehittämistehtävässä lähdetään työskentelemään tavoitetta kohti: määritellään kehittämistavoite, suunnitellaan toiminpiteet ja seurataan ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista.

KOULUTTAJAT
Merja Koivisto KM, eo, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Pirjo Lahtinen, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti, kouluttaja psykoterapeutti, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Satu Peitso, neurospykologiaan erikoistuva psykologi, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN: Yksi webinaaritoteutus, 20 osallistujaa.

Hankkeessa syntyvät tuotokset ja materiaalit

Koulutuksesta Erityistä tukea yleisopetuksen luokassa – keinoina yhteisopettajuus ja joustava opetusryhmäjako tehtiin yhteenveto hyvistä käytännöistä liittyen siihen, kuinka yhteisopettajuus, joustava opetusryhmäjako ja opetusresurssien uudelleenjärjestely auttavat tuen järjestämistä yleisopetuksen ryhmässä samanaikais- ja yhteisopettajuuden sekä joustavien ryhmittelyiden keinoin.
Yhteenveto on luettavissa osoitteessa: https://koju.nmi.fi/wp-content/uploads/2023/06/oph_tuotos_yhteisopettajuus-1.pdf

Koulutuksesta Matemaattisten taitojen kehitys, oppimisen vaikeudet, arviointi ja tukeminen esi- ja alkuopetuksessa (1 op) tuotetaan sisältökooste keskeisistä koulutussisällöistä ja tutkimusperustaisista keinoista oppimisen tukemiseen.

Verkkokoulutuksesta Matematiikan opetus ja oppiminen (2 op) kootaan osallistujien oppimistehtävien ja oivallusten pohjalta yhteenveto koulutuksen teemoihin liittyvistä hyvistä käytännöistä.

Koulutuksesta Samundervisning: Att bemöta elever med särskilda behov inom allmän undervisning – samordnad undervisning, kompanjonlärarskap och flexibla undervisningsgrupper (1 sp) tuotetaan sisältökooste keskeisitä koulutussisällöistä.

Koulutuksesta Miten auttaa vanhempaa ymmärtämään lapsen oppimisvaikeuksia ja tukemaan oppimista (1 op) päivitetään osallistujien oppimistehtävien perusteella aikaisemmassa koulutushankkeessa tehtyä koostetta keinoista, miten opettajat voivat auttaa vanhempia ymmärtämään lapsensa oppimisvaikeuksia ja kotiin suuntautuvista konkreettisista tukikeinoista oppimisen pulmiin.

Tuotoksissa yhdistetään sekä osallistujien tuottamaa materiaalia että tutkimukseen pohjautuvien asiantuntijaluentojen aineistoa. Koosteet ja kootut ideat tukevat ammatillisen osaamisen kehittämistä ja mahdollistavat osaamisen jakamisen hankkeen jälkeen.

Tuotokset julkaistaan avoimesti Niilo Mäki Instituutin sivuilla koju.nmi.fi/oph-tuotokset/, jonne ne jäävät nähtäville myös hankkeen päätyttyä. Lisäksi ne pyritään lisämään myös Avointen oppimateriaalien kirjastoon. Tuotoksista tiedotetaan sosiaalisessa mediassa sekä Niilo Mäki Instituutin uutiskirjeessä.

Kouluttajien pätevyys ja osaaminen

Eloranta Anna-Kaija, PsT, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi
Anna-Kaija on neuropsykologiaan erikoistuva psykologi ja kouluttaja. Hän on toiminut psykologina päiväkoti- ja kouluikäisten lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien arvioinnin ja kuntouttamisen parissa. Väitöskirjassaan Anna-Kaija tutki oppimisvaikeustutkimuksissa kouluiässä käyneiden aikuisten elämää tarkastellen oppimisvaikeuksien yhteyttä muun muassa koulutukseen, työllistymiseen, tukimuotojen tarpeeseen ja hyvinvointiin. Anna-Kaija pitää täydennyskoulutuksia väitöstutkimusaiheensa lisäksi lasten toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutuksesta, jonka parissa hän on työskennellyt Niilo Mäki Instituutin Lastentutkimusklinikalla. Anna-Kaija on ollut myös mukana kirjoittamassa toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutukseen perehdyttävää Kummi 15 -julkaisua.

Granroth-Nalkki Sari, KM, ohjaava opettaja, erityisopettaja, luokanopettaja, Valteri Onerva
Granroth-Nalkilla on laaja kokemus eri-ikäisten oppilaiden kanssa työskentelystä perusopetuksessa sekä luokanopettajana että erityisopettajana. Kouluttaja on työskennellyt yhteisopettajana ja kehittänyt yhteisopettajuutta noin 10 vuoden ajan. Hän on täydentänyt osaamistaan positiivisen pedagogiikan ja hyvinvointitaitojen sekä henkilöstöjohtamisen ja oppilaitosjohtamisen koulutuksilla. Kouluttaja on toiminut aktiivisesti työyhteisöissä kehittämistehtävissä mm. kehittyvä koulu-tiimin vetäjänä ja työyhteisön toimintakulttuurin kehittäjänä. Sarin erityisosaamista yhteisopettajuuden lisäksi ovat joustavien tuenmuotojen käytänteet, kouluakäymättömyys sekä positiivinen pedagogiikka ja hyvinvointitaitojen opettaminen.

Hannula Markku, KT, dosentti, matematiikan didaktiikan professori Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta

Heikkilä Riikka, PsT, Niilo Mäki Instituutti
Heikkilä on tutkija, neuropsykologian erikoispsykologi ja kouluttaja. Hän on toiminut yli kymmenen vuoden ajan opetushenkilökunnan täydennyskouluttajana aiheinaan muun muassa lukivaikeudet, lukemisen tukeminen ja oppimisvaikeuksien päällekkäistyminen. Heikkilä on ollut mukana kehittämässä sekä kirjallisia että tietoverkkovälitteisiä lukemissujuvuuden arviointi- ja harjoittelumenetelmiä. Tällä hetkellä Heikkilä toimii vastuullisena tutkijana Niilo Mäki Instituutissa LUKINO-hankkeessa arviointimenetelmien uudistustyön parissa.

Heikkinen Tiina, KM, erityisluokanopettaja, työnohjaaja, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onerva
Tiina on toiminut pitkään erityisluokanopettajana opettaen lapsia, joilla on haastetta kielessä, tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa ja käytöksessä. Häneltä löytyy erityisosaamista varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa toimimisesta. Tiinan vahvuudet ovat oppimisen haasteissa liittyen kieleen ja matematiikkaan, varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sekä perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön

Hiltunen Jenna, FM, väitöskirjatutkija, projektitutkija Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos

Honkasilta Juho, KT, yliopistonlehtori, rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja, Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
Juho Honkasilta toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hänellä on vuosien työkokemus sopeutumisvalmennustoiminnasta lasten, nuorten ja aikuisten kanssa, jotka kokevat haasteita toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja käyttäytymisen säätelyssä, sekä heidän perheidensä kanssa. Honkasilta on käynyt tunne- ja vuorovaikutustaitokoulutuksia ja kouluttanut rakentavan vuorovaikutuksen taitoja osana (erityis)opettajan koulutusta vuodesta 2015 alkaen.

Husberg Henrik, speciallärare, projektforskare, PeM, doktorand vid Helsingfors Universitet, Niilo Mäki Institutet
Henrik Husberg är projektforskare vid Niilo Mäki Institutets projekt Inlärning och Stöd. Han är utbildad till speciallärare från Åbo Akademi i Vasa och tidigare jobbat som speciallärare med ansvar bland annat för planering av stöd och kartläggning och uppföljning av inlärningssvårigheter hos barn och ungdomar. Husberg är doktorand vid Helsingfors Universitet. Temat för avhandlingen är matematiksvårigheter, motivation och exekutiva funktioner hos barn i skolåldern.

Hytönen Marja, FM tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta

Kiiski Tiina, KM, erityisopettaja, kouluttaja, työnohjaaja STOry, ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija
Tiina on erityisopettaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja työyhteisösovittelija. Hänellä on pitkä käytännön kokemus lasten ja nuorten oppimisen tuen suunnittelusta sekä opetustyöstä erityisopettajana. Tiina on toiminut aikaisemmin Niilo Mäki Instituutissa hanketyöntekijänä, kehittäjänä ja kouluttajana oppilaitosten työrauhakysymyksiin liittyen. Nykyään hän työskentelee yrittäjänä paremman työelämän puolesta erilaisten työyhteisöjen ja organisaatioiden parissa. Lisäksi hän kouluttaa perus- ja toisen asteen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöä aiheinaan työrauhan edistäminen oppilaitoksissa sekä opetushenkilöstön ryhmänhallinnan taitojen vahvistaminen. Lisäksi hän opastaa, kuinka ratkaisukeskeisiä menetelmiä voi hyödyntää oppilashuoltotyössä hyvän työrauhan tukemiseksi ja erilaisten haasteiden voittamiseksi.

Koivisto Merja, KM, eo, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Koivistolla on monipuolista kokemusta opettajan, erityisasiantuntijan ja hallinnon töistä sekä kouluttamisesta. Hän on toiminut asiantuntijana useissa OKM:n, OPH:n, THL:n ja OAJ:n kansallisissa hankkeissa sekä Euroopan komission ja Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen kansainvälisissä kehittämishankkeissa. Koiviston vahvuusalueita ovat oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen käytänteet ja normit, vaativan erityisen tuen, koulupudokkuuden ja syrjäytymisen kysymykset, inkluusio, opiskeluhuolto ja monialainen yhteistyö.

Kontinen Juha, KM, erityisopettaja, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
Juha työskentelee yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa. Ennen nykyistä työtehtäväänsä Juha on työskennellyt erityisopettajan eri tehtävissä alkuopetuksessa lukioon. Kontisella on laaja käytännön työkokemus inklusiivisen koulukulttuurin rakentamisesta ja kokoaikaisesta yhteisopetuksesta. Opettajien täydennyskoulutuksia Kontinen on pitänyt vuodesta 2015 alkaen. Teemoina koulutuksissa on yhteisopettajuus, inklusiivinen opetus, eri tasoisen tuen toteuttaminen yleisopetuksen luokassa ja eriyttäminen.

Koponen Tuire, PsT, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
Tutkimusalat: Matematiikan oppimisvaikeudet, lukemisen ja laskemisen sujuvuuspulmien päällekkäistyminen, numeeristen kognitioiden kehitys ja yhteys myöhempään oppimiseen, matematiikan taitojen kuntoutus, minäpystyvyys ja oppimisvaikeudet Tutkimushankkeet: Lasten lukemisen ja laskemisen sujuvuusongelmat (Suomen Akatemia), Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot (Suomen Akatemia)

Korpipää Heidi, PsT, Yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Kronberg Nea, PeM, speciallärare, projektforskare
Nea Kronberg jobbar som projektforskare inom läs- och skrivområdet i projektet InLärning och Stöd. Nea har även tidigare utvecklat material för träning och kartläggning av läsförståelse samt utvecklat Spel-Ett, den finlandssvenska versionen av Ekapeli. Hon har likaså varit med och utformat den svenska delen av LukiMat-tjänsten. Nea har jobbat flera år som speciallärare och kommunal koordinator för specialundervisning och trestegsstöd. Hon gör även utredningar av läs- och skrivsvårigheter.

Kupari Pekka, FT professori emeritus, Jyväskylän yliopisto

Lahtinen Pirjo, PsM, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti, kouluttaja, psykoterapeutti, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Pirjolla on vuosien koulutuskokemus eri kunnissa, Valterissa sekä OPH:n rahoittamissa täydennyskoulutuksissa. Hän on ollut mukana Tuta-hankkeessa vuosina 2012-2014 ja ryhmässä Huoli puheeksi sekä yksi kirjoittajista Tunne- ja Turvataito kirjaan, jonka aiheesta hän on myös kouluttanut siitä lähtien. Pirjolla on työkokemusta lastensuojelutyöstä eri sektoreilta, aluesosiaalityöstä ja koulukuraattorin työstä sekä peruskouluissa että erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten parista. Lisäksi hän on osallistunut Ymmärsinkö oikein -kirjan (2007) kirjoittamiseen.

Leppäaho Henry, KT, rehtori, Seinäjoen kaupunki

Leppänen Ulla, PsT, psykologi, perhe-ja pariterapian psykoterapeutti, Lastentutkimusklinikka, Keski-Suomen hyvinvointialue ja Niilo Mäki Instituutti
Ulla on töissä Niilo Mäki Instituutin ja Lastentutkimusklinikka, Keski-Suomen hyvinvointialue Lastentutkimusklinikalla psykologina. Ullan työnkuvaan kuuluu lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen vaikeuksien arviointi ja kuntoutus. Myös vanhempien tukeminen sekä koulun henkilökunnan ja psykologien konsultaatiot ja työnohjaus ovat osa Ullan työtä. Lisäksi Ulla työskentelee Niilo Mäki Instituutin kouluttajana. Koulutukset liittyvät oppimisvaikeuksien arviointiin ja kuntoutukseen, esimerkiksi lukemisen sujuvuuden ja oikeinkirjoituksen sekä luetun ymmärtämisen ryhmäkuntoutukseen.

Niutanen Riina, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Malinen Olli-Pekka, KT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Olli-Pekka työskentelee erityispedagogiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Ennen nykyistä tehtäväänsä Olli-Pekka on työskennellyt EduCluster Finland Oy:ssa kansainvälisten koulutushankkeiden parissa sekä Niilo Mäki Instituutissa tutkijana, kouluttajana ja varatoiminnanjohtajana. Lisäksi hän on toiminut vierailevana tutkijana Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Alankomaissa. Olli-Pekan mielenkiinnon kohteita ovat opettajien pystyvyyden kokemus ja ammatillinen kehittyminen sekä tutkimukseen pohjautuvat toimintatavat, joilla mahdollistetaan tukea tarvitsevien oppilaiden oppiminen yleisopetuksen luokassa.

Mononen Riikka, KT, dosentti, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto
Riikka toimii erityispedagogiikan yliopistonlehtorina ja on erityisesti kiinnostunut lasten matemaattisten taitojen kehityksestä, matemaattisista oppimisvaikeuksista sekä matemaattisten taitojen arvioinnista ja tukemisesta. Työssään hän sekä tutkii että opettaa näitä aiheita. Riikka on osallistunut LukiMat-verkkopalvelun kehittämistyöhön matematiikan sisältöjen osalta ja ollut mukana tekemässä SELKIS yhteen- ja vähennyslaskuharjoitusmateriaaleja.

Määttä Sami, PsT, tutkija
Määttä työskentelee tutkijana Niilo Mäki Instituutissa ja Tampereen yliopistossa. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Itä-Suomen yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteisessä ProKoulu-tutkimuksessa, jossa kehitettiin oppilaiden toivottua käyttäytymistä tukevaa koko koulun toimintamallia. Määttä on erityisen kiinnostunut nuorten motivaatiosta ja sen tukemisesta sosiaalista ympäristöä muokkaamalla. Ennen ProKoulua Määttä työskenteli NMI:n Motivoimaa-hankkeessa, jossa tutkittiin ammattiin opiskelevien nuorten motivaatiota ja opiskelun tukemista. Lisäksi hän on on ollut mukana Mielen hyvinvointi- ja Polkuja läpäisyn tehostamiseen –hankkeissa. Määtän pitämien koulutusten aiheina ovat olleet motivoitumattomien opiskelijoiden tunnistaminen (toinen aste) ja tukeminnen kouluympäristöön sopivien motivaationäkemysten pohjalta.

Niskakoski Maria, KM, EO
Niskakoski toimii hankevastaavana Niilo Mäki Instituutissa Lukivaikeuksien seulontamenetelmän päivitys ja digitalisointi –hankkeessa ja aikuislukion erityisopettajana Gradiassa. Hankkeessa valmistellaan digitaalista lukivaikeuksien seulontamenetelmää nuorille ja aikuisille käytössä olevan seulontamenetelmän pohjalta (Holopainen ym. 2004). Paananen on aiemmin työskennellyt erityisopettajana sekä perusasteella että päivälukiossa. Jyväskylän yliopistossa Paananen on toiminut yliopistonopettajana erityispedagogiikan oppiaineessa ja projektitutkijana Suomen Akatemian Lasten luku- ja laskutaidon sujuvuus –hankkeessa

Närhi Vesa, dosentti, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto
Närhillä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus opetushenkilökunnan täydennyskoulutuksesta. Koulutuksen aiheet ovat liittyneet hänen työhönsä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Erityisessä fokuksessa koulutuksiin liittyen Närhillä on ollut tarkkaavuuden- ja käyttäytymisen ongelmat, painottuen koulun keinoihin tukea lapsia, joilla näitä ongelmia on. Närhillä on mittava kokemus sekä yksilökohtaisten että koko luokkaa ja koulua koskevien tukitoimien suunnittelun ohjauksesta. Hän on myös ollut mukana kehittämässä oppaita tukitoimien suunnitteluun päiväkodista yläkouluun.

Palmu Iines, KM, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, väitöskirjatutkija
Iines työskentelee ohjaavana opettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa ja työstää väitöskirjaa. Hänen työnkuvaansa kuuluvat kouluttaminen, julkaisutoiminta , hanke- sekä oppilastyö. Aikaisemmin hän on toiminut tutkijana NMI:llä ProKoulu-tutkimuksessa ja hallituksen kärkihankkeen arviointityöryhmässä. Iineksellä on monipuolinen kokemus erityispedagogiikan kentäst ja hänen erityisiä kiinnostuksenkohteitaan ovat käyttäytymisen ongelmien ja kouluvaikeuksien päällekkäistyminen, käyttäytymisen ja motivaation tuki, yhteisopettajuus sekä eriyttäminen ja strukturointi inklusiivisessa opetuksessa. Iineksellä on myös kansainvälistä kokemusta mm. Yhdysvalloista sekä pohjoismaisista yhteistyöhankkeista. Iineksen koulutusaiheita ovat mm. tutkimukseen pohjautuvat tavat tukea käyttäytymistä ja opiskelumotivaatiota, yhteisopettajuus sekä erityisopettajan konsultatiivinen työote.

Peitso Satu, neurospykologiaan erikoistuva psykologi, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Satu pyrkii työssään edistämään erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia ja koulunkäyntiä. Sadun työnkuva on monipuolinen sisältäen esi- ja perusopetusikäisten lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien ja koulunkäynnin haasteiden arviointia sekä tukitoimien suunnittelua monialaisesti.

Perkkilä Päivi, KT, dosentti, Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Luokanopettajien aikuiskoulutus

Salminen Jonna, KT, erityisopettaja, Puistokadun päiväkotikoulu, Jyväskylän kaupunki
Jonna on perehtynyt varhaisten akateemisten taitojen arviointiin ja tukemiseen sekä oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen (sekä tutkijana että opettajana). Lisäksi hän on itse ollut kehittämässä akateemisten taitojen arvioinnin ja tuen menetelmiä.

Sorvo Riikka, KM, tohtoriopiskelija, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, erityisluokanopettaja, Kouvolan kaupunki

Vallenius Sanna, KM, erityisluokanopettaja, opinto-ohjaaja, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Sanna on toiminut pitkään työelämässä vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa ja omaa kokemusta mm. psyykkisesti oirehtivien ja autismikirjon oppilaiden tukemisesta kouluelämässä. Sanna on perehtynyt myös tukea tarvitsevan oppilaan nivelvaiheeseen siirryttäessä toiselle asteelle.

Vataja Pia, Ped.mag, doktorand, klass- och speciallärare, projektforskare
Pia Vataja fungerar som projektforskare på Niilo Mäki Institutet inom ILS-projektet (InLärning- och Stöd i Finlandssvenska skolor och daghem). Hon har utarbetat finlandssvenska verktyg för kartläggning och uppföljning av elevers läsning, skrivning och benämning. Pia Vataja forskar och föreläser om en- och tvåspråkiga finlandssvenska barns läsutveckling i de tidiga skolåren. Hon har också en lång erfarenhet från skolvärlden både som klass- och speciallärare.